Iisalmi–Kontiomäki-rata

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Iisalmi–Kontiomäki
Perustiedot
Reitti Iisalmi–Kontiomäki
Avattu Iisalmi–Kajaani 1904,
Kajaani–Kontiomäki 1. tammikuuta 1924[1]
Omistaja Suomen valtio
Ylläpitäjä Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR
Henkilöjunia / vrk 10
Tavarajunia / vrk 8
Tekniset tiedot
Pituus 108,4 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys 2× 25 kV 50 Hz
Sallittu nopeus
 • henkilöliikenteessä 120–140 km/h
 • tavaraliikenteessä 100 km/h
Liikenteenohjaus
Radio-ohjaus (Iisalmi)–Kontiomäki[2]
Ohjauskeskus Oulu
Suojastus ei
Kulunvalvonta JKV

( ) = liikennepaikka ei kuulu radio-ohjattuun rataan.

Iisalmen rautatieasema.

Iisalmen–Kontiomäen radalla tarkoitetaan Suomen rataverkon osuutta Iisalmesta Kajaanin kautta Kontiomäelle. Rataosuus Iisalmesta Kajaaniin valmistui vuonna 1904 ja 25 kilometrin pituinen loppuosuus Kontiomäelle tammikuussa 1924. Koko rataosan pituus on 108,4 kilometriä.

Rata toi valmistuessaan Kajaanin kaupungille sen kauan kaipaaman kiinteän liikenneyhteyden. Sen merkitys Kainuun alueen kehittymisessä on siten ollut merkittävä.

Rataosan liikenteenohjaus hoidetaan keskitetysti kaukokäytöllä Iisalmen rautatieasemalta.

Rataosan sähköistys valmistui 1. lokakuuta 2006.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatietä Kajaaniin toivottiin jo siitä saakka, kun Savon rata Kuopioon saakka valmistui. Senaatille esitettiin useita toivomuksia radan saamisesta Kajaaniin, ja viimein radan rakentamispäätös saatiin.

Iisalmen–Kontiomäen rataosuus toimii Savon radan pohjoisena jatkeena, ja yhdistää Savon Ouluun Oulujärven pohjoispuolitse kulkevaa Oulun–Kontiomäen rataa pitkin.

Rataosan asemarakennukset suunnitteli rautatiehallituksen tuolloinen pääarkkitehti Bruno Granholm. Kalliomäen, Kajaanin ja Kontiomäen asemia lukuun ottamatta asemat kuvastavat Granholmille tuttua kansallisromanttista linjausta. Monilla rataosan asemilla myös rautatien muut rakennukset ovat säilyneet. Rataosuuden asemista on purettu Soinlahden (palanut), Kainuunmäen, Rasimäen, Kuluntalahden ja Jormuan (siirretty) asemat.

Kaunein esimerkki rataosan asemarakennuksista löytynee Kajaanin Kivimäeltä, jossa on kunnostettu alkuperäiseen asuunsa Granholmin suunnittelema platformskjul-tyypin pysäkkirakennus käymälöineen.

Rataosan kauneimpana asemarakennuksena pidetään usein myös Gustaf Nyströmin suunnittelemaa Kajaanin nikkarityylistä asemarakennusta, jota useasti kutsutaan Suomen kauneimpiin kuuluvaksi asemaksi. Asemarakennus on rakennettu vuosina 1904–1905.

Sähköistys osuuksilla Oulu–Kontiomäki–Iisalmi sekä Kontiomäki–Vartius otettiin käyttöön 1. joulukuuta 2006.[3] Jännite ajolankoihin kytkettiin 1. lokakuuta 2006 ja sähköveturivetoinen koeliikenne alkoi 1. marraskuuta 2006. Sähköistystöiden yhteydessä rataosan vanhat sähköiset sekä mekaaniset turvalaitteet korvattiin tietokoneasetinlaittein.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Zetterberg, Seppo: Yhteisellä matkalla. VR 150 vuotta, s. 130. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-34742-3.
  2. F 8/2009 Rataverkon kuvaus 1.1.2010 (pdf) (4.5. Radio-ohjatut rataosat) 1.1.2010. Helsinki: Ratahallintokeskus. Viitattu 2.2.2010.
  3. Hakkarainen, Petri: Sähkö nopeuttaa Kainuun junia Kaleva. 1.12.2006. Viitattu 16.10.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.