Kainuun maakunta

Kainuun maakunta
vaakuna	sijainti
Historialliset läänit	Oulun lääni
Maakuntakeskus	Kajaani
Maakuntajohtaja	Alpo Jokelainen
Kokonaispinta-ala	24 451,60 km² kolmanneksi suurin 2011
– maa	21 501,44 km²
– sisävesi	2 950,16 km²
Väkiluku	81 751 17:nneksi suurin 31.5.2011
– väestötiheys	3,8 as/km² (31.5.2011)
Maakuntalaulu	Nälkämaan laulu
Nimikkolajit
– järvi	Oulujärvi
– kala	Kuore
– kasvi	Kanerva
– kivi	Vihreäkivi
– lintu	Kuukkeli

Kainuu (ruots. Kajanaland) on Suomen maakunta, joka sijaitsee Pohjois-Suomessa. Maakuntakeskus on Kajaani. Maakunnan suurin järvi on Oulujärvi (pinta-ala 893 km²) ja korkein kohta Hyrynsalmen Iso Tuomivaara, joka yltää 387 metrin korkeuteen merenpinnasta.

Kainuuta ympäröivät seuraavat maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa lännessä ja pohjoisessa ja Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala etelässä. Idässä maakunta rajoittuu Venäjän Vienan Karjalaan.

Kainuun maakunnan pinta-ala oli 2011-01-01 1. tammikuuta 2011 24 451,60 km², josta maa-alueita on 21 501,44 km² ja sisävesiä 2 950,16 km². Maakunnan väkiluku oli 2011-05-31 31. toukokuuta 2011 81 751 henkeä. Kainuun luonto on tyypillisimmillään vaaroja (metsäpeitteisiä tuntureita), järviä ja laajoja asumattomia metsäalueita. Kainuun maapinta-alasta 80 prosenttia on metsää. Ilmasto on mantereinen. Kainuu on väkiluvultaan Manner-Suomen pienin maakunta.

Kainuun kulttuuri kuuluu laajempaan itäsuomalaiseen kulttuuriperintöön ja kainuun murre pohjautuu savon- ja karjalan murteisiin. Murre sekä kulttuuri vaihtelee hieman maakunnan länsiosissa; esim. Vaalan länsiosissa on jo havaittavissa piirteitä Pohjois-Pohjanmaasta sekä kulttuurisesti että murteellisesti, kun sen sijaan idemmässä Oulujärven puoleisessa osassa vallitsee selkeästi Kainuulainen vastaava.

Historia

Kainuussa on asuttu kivikaudelta lähtien. Keskiajalla, ehkä jo huomattavasti aiemminkin, Kainuun asukkaat olivat saamelaisia, jotka elivät lähinnä kalastuksen ja metsästyksen varassa. Kainuussa asui myös etelämpää tulleita riistamaiden hyödyntäjiä. Maata viljelevä suomalaisväestö alkoi asuttaa Kainuuta 1500-luvulta lähtien. Kainuu täytyi asuttaa suomalaisilla, koska uhkana oli karjalaisten muuttaminen alueelle idästä ja pohjoisesta. Muuttajia houkuteltiin muun muassa kymmenen vuoden verovapaudella. Kainuuseen muuttaneet olivat pääasiassa savolaisia kaskiviljelijöitä.

Riistan lisäksi Kainuun terva oli merkittävä vientituote 1800-luvun lopulle asti. Kajaaninjoen saaressa ollut Kajaanin linna oli uudistusasutusta ja hallintoa turvaava puolustuslinnoitus, jonka ympärille kasvoi vähitellen Kajaanin kaupunki.

Talvisodassa maakunnan alueella käytiin monia suuria taisteluja. Kajaani joutui rajujen pommitusten kohteeksi. Nykyinen 1970-luvulla alkanut ennätyksellisen nopea poismuutto selittyy sillä, että pienviljelijävaltainen maatalous ei enää elätä kuten ennen eikä muita elinkeinoja juurikaan ole. Kostamuksen kaivoskombinaatin rakennustyö silloisen Neuvostoliiton puolella 1970- ja 1980-luvuilla merkitsi Kainuun työllisyydelle, erityisesti rakennusalalle, suurta vaikkakin väliaikaiseksi jäänyttä piristysruisketta.

1. tammikuuta 2005 Kainuussa alkoi kahdeksan vuotta kestävä maakuntahallintokokeilu, jossa osa kuntien ja valtion tehtävistä siirrettiin vuoden 2004 kuntavaalien yhteydessä valitulle maakuntavaltuustolle. Ensimmäiseksi Kainuun maakuntajohtajaksi maakuntavaltuusto valitsi 31. tammikuuta 2005 terveystieteiden tohtori Hannu Leskisen. Tällä hetkellä maakuntajohtaja on Alpo Jokelainen.

Kunnat

Kainuun kunnat

Kainuun maakunnassa on 9 kuntaa, joista kaksi on kaupunkeja.

Hyrynsalmen kunta Kajaanin kaupunki Kuhmon kaupunki Paltamon kunta Puolangan kunta

Ristijärven kunta Sotkamon kunta Suomussalmen kunta Vaalan kunta

Entisiä kuntia

• Kajaanin maalaiskunta
• Vuolijoen kunta

Kainuun maakuntahallintokokeilu

Kainuussa kokeillaan 2004 alkaen maakuntahallintoa vaaleilla valitun maakuntavaltuuston pohjalta. Manner-Suomen 18 muussa maakunnassa maakuntavaltuuston nimeävät kunnanvaltuustot. Kainuun maakuntakokeilussa on mukana kahdeksan Kainuun kuntaa. Vaala ei ole mukana kokeilussa, mutta osallistuu maakuntahallituksen ja -valtuuston toimintaan maakunta-kuntayhtymään sulautunutta Kainuun maakuntaliittoa koskevissa asioissa.

Motiiveina kokeiluun lähtemiselle olivat harvaan asutun maakunnan väestötappio ja väestön ikääntyminen ja toisaalta halu kokeilla, edistäisikö päätösvallan siirtäminen ministeriöiltä maakuntaan alueen kehitystä. Kokeilun aikana Kainuun sosiaali- ja terveysmenojen kasvu on ollut hitaampaa kuin Suomessa keskimäärin, mutta aluekehitys ei ole edistynyt toivotulla tavalla. Puolankaa sekä Vaalaa lukuunottamatta kainuun kunnat ovat kuitenkin olleet myötämielisiä Kainuun mallin jatkamiselle vakinaiselta pohjalta myös vuoden 2013 jälkeen.

Kuntamuutokset

Vuoden 2007 alussa Kainuun kuntien määrä väheni yhdellä, kun Vuolijoki liitettiin Kajaaniin. Tätä ennen ainut nykyisen Kainuun maakunnan alueen kuntaliitos tapahtui 1977, kun Kajaanin maalaiskunta ja Kajaanin kaupunki yhdistyivät.

Todennäköisesti Kainuussa tulee tapahtumaan tulevaisuudessa lisää kuntaliitoksia. Jotkut ovat ehdottaneet seutukuntien mukaisia työssäkäyntialueisiin perustuvia liitoksia (esim. Paltamo - Ristijärvi - Kajaani). Ns. "Yhden kunnan Kainuu", jossa kaikki kunnat yhdistyisivät, on joidenkin mielestä yksi vaihtoehto, mutta tällöin käytännössä maakunta lakkaisi olemasta. Perussuomalaiset ovat esittäneet kolmen kunnan vaihtoehtoa, jossa Kajaani, Paltamo sekä Ristijärvi muodostaisivat Etelä-Kainuun, Kuhmo ja Sotkamo Itä-Kainuun ja Suomussalmi, Hyrynsalmi sekä Puolanka Pohjois-Kainuun kunnat.

Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä on myöskin ehdottanut uudessa kuntauudistuksessaan kolmen kunnan mallia, jossa Kajaani, Paltamo, Ristijärvi ja Sotkamo liittyisivät yhteen, ja Suomussalmesta, Puolangasta sekä Hyrynsalmesta tulisi myös oma kuntansa. Kuhmo jäisi itsenäiseksi, ja Vaala jaettaisiin niin, että sen itäosat, eli Manamansalo ja Säräisniemi tulisivat osaksi "suur-Kajaania", ja muu lännen puolelle jäävä osa liitettäisiin "suur-Ouluun" Pohjois-Pohjanmaan puolelle. Yhtenä vaihtoehtona työryhmä on ehdottanut myös yhden kunnan mallia.

Seutukunnat

Vuoden 2005 alussa Kainuun maakunnassa oli kaksi seutukuntaa:

• Kajaanin seutukunta
• Kehys-Kainuun seutukunta

Populaarikulttuurissa

Televisiosarja Metsolat (es. 1993-1995) kertoo kainuulaisen kuvitteellisessa Hoikan kunnassa asuvan pienviljelijäperheen elämästä 1987 kesään 1994. Sarjaa tosin kuvattiin Pirkanmaalla Mouhijärven kunnassa.

Katso myös

• Kainuun maakunnan kuntien vaakunat

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kainuun maakunta Wikimedia Commonsissa
• Kainuun maakunnan kotisivut
• Kainuulaisia yrityksiä
• YLE Elävä arkisto: Kainuuta ja kainuulaisia

Kainuun maakunnan kunnat

Hyrynsalmi - Kajaani - Kuhmo - Paltamo - Puolanka - Ristijärvi - Sotkamo - Suomussalmi - Vaala

Entiset kunnat Kajaanin mlk - Vuolijoki

Suomen maakunnat