Kainuun maakunta

Wikipedia
Ohjattu sivulta Kainuu
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen valtion alueella sijaitsevaa nykyistä maakuntaa. Nimen muista merkityksistä kertoo artikkeli Kainuunmaa. Ruotsin Kalix on myös suomenkieliseltä nimeltään Kainuu.
Kainuun maakunta
Kainuu.vaakuna.svg Kainuu.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

Historialliset läänit Pohjanmaan lääni (1634–1775)
Oulun lääni (1775–2009)
Maakuntakeskus Kajaani
Maakuntajohtaja Pentti Malinen
Kokonaispinta-ala 24 451,77 km²
kolmanneksi suurin 2012 [1]
– maa 21 501,14 km²
– sisävesi 2 950,63 km²
Väkiluku 79 738
17:nneksi suurin 30.6.2014 [2]
väestötiheys 3,71 as/km² (30.6.2014)
Maakuntalaulu Nälkämaan laulu
Nimikkolajit  
– järvi Oulujärvi
– kala Kuore
– kasvi Kanerva
– kivi Vihreäkivi
– lintu Kuukkeli
Lyhenne FI-05

Kainuu (ruots. Kajanaland) on Suomen maakunta, joka sijaitsee pohjoisessa Itä-Suomessa. Maakuntakeskus on Kajaani. Maakunnan suurin järvi on Oulujärvi (pinta-ala 893 km²) ja korkein kohta Hyrynsalmen Iso Tuomivaara, joka yltää 387 metrin korkeuteen merenpinnasta.

Kainuuta ympäröivät seuraavat maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa lännessä ja pohjoisessa ja Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala etelässä. Idässä maakunta rajoittuu Venäjän Vienan Karjalaan.

Kainuun maakunnan pinta-ala oli 2012-01-01 1. tammikuuta 2012 24 451,77 km², josta maa-alueita on 21 501,14 km² ja sisävesiä 2 950,63 km².[1] Maakunnan väkiluku oli 2014-06-30 30. kesäkuuta 2014 79 738 henkeä.[2] Kainuun luonto on tyypillisimmillään vaaroja (metsäpeitteisiä tuntureita), järviä ja laajoja asumattomia metsäalueita. Kainuun maapinta-alasta 80 prosenttia on metsää. Ilmasto on mantereinen. Kainuu on väkiluvultaan Manner-Suomen toiseksi pienin maakunta.

Kainuun kulttuuri kuuluu laajempaan itäsuomalaiseen kulttuuriperintöön ja Kainuun murre pohjautuu Savon ja Karjalan murteisiin. Murre sekä kulttuuri vaihtelee hieman maakunnan länsiosissa; esim. Vaalan länsiosissa on jo havaittavissa piirteitä Pohjois-Pohjanmaasta sekä kulttuurisesti että murteellisesti, kun sen sijaan idemmässä Oulujärven puoleisessa osassa vallitsee selkeästi kainuulainen vastaava.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kainuussa on asuttu kivikaudelta lähtien. Keskiajalla, ehkä jo huomattavasti aiemminkin, Kainuun asukkaat olivat saamelaisia, jotka elivät lähinnä kalastuksen ja metsästyksen varassa. Kainuussa asui myös etelämpää tulleita riistamaiden hyödyntäjiä. Vakituisen maanviljelijäväestön Kainuu sai savolaisten asutusliikkeen myötä 1500-luvulla. Kruunulle oli tärkeää, että alueelle muutti suomalaisia, koska uhkana oli Venäjän vallan alaisten ortodoksikarjalaisten muuttaminen alueelle idästä ja pohjoisesta. Muuttajia houkuteltiin muun muassa kymmenen vuoden verovapaudella. Kainuuseen muuttaneet olivat pääasiassa savolaisia kaskiviljelijöitä.

Riistan lisäksi Kainuun terva oli merkittävä vientituote 1800-luvun lopulle asti. Kajaaninjoen saaressa ollut Kajaanin linna oli uudistusasutusta ja hallintoa turvaava puolustuslinnoitus, jonka ympärille kasvoi vähitellen Kajaanin kaupunki.

Talvisodassa maakunnan alueella käytiin monia suuria taisteluja. Kajaani joutui rajujen pommitusten kohteeksi. Nykyinen 1970-luvulla alkanut ennätyksellisen nopea poismuutto selittyy sillä, että pienviljelijävaltainen maatalous ei enää elätä kuten ennen eikä muita elinkeinoja juurikaan ole. Kostamuksen kaivoskombinaatin rakennustyö silloisen Neuvostoliiton puolella 1970- ja 1980-luvuilla merkitsi Kainuun työllisyydelle, erityisesti rakennusalalle, suurta vaikkakin väliaikaiseksi jäänyttä piristysruisketta.

1950-luvulta lähtien kaavailtiin Kainuun erottamista omaksi läänikseen Oulun läänistä. Mauno Koiviston hallitus teki periaatepäätöksen Kainuun läänin perustamisesta vuonna 1981, mutta läänihanke kariutui eduskunnan erittäin tiukassa äänestyksessä äänin 91–89 vuonna 1986.

1. tammikuuta 2005 Kainuussa alkoi kahdeksan vuotta kestävä maakuntahallintokokeilu, jossa osa kuntien ja valtion tehtävistä siirrettiin vuoden 2004 kuntavaalien yhteydessä valitulle maakuntavaltuustolle. Ensimmäiseksi Kainuun maakuntajohtajaksi maakuntavaltuusto valitsi 31. tammikuuta 2005 terveystieteiden tohtori Hannu Leskisen. Tällä hetkellä maakuntajohtaja on Alpo Jokelainen. Vuoden 2013 alusta maakuntajohtajana on toiminut FL Pentti Malinen.[3]

Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kainuun kunnat
Kainuun kunnat vuonna 1947.

Kainuun maakunnassa on 9 kuntaa, joista kaksi on kaupunkeja.


Entisiä kuntia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kainuun maakuntahallintokokeilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kainuussa kokeillaan 2004 alkaen maakuntahallintoa vaaleilla valitun maakuntavaltuuston pohjalta. Manner-Suomen 18 muussa maakunnassa maakuntavaltuuston nimeävät kunnanvaltuustot. Kainuun maakuntakokeilussa on mukana kahdeksan Kainuun kuntaa. Vaala ei ole mukana kokeilussa, mutta osallistuu maakuntahallituksen ja -valtuuston toimintaan maakunta-kuntayhtymään sulautunutta Kainuun maakuntaliittoa koskevissa asioissa.

Motiiveina kokeiluun lähtemiselle olivat harvaan asutun maakunnan väestötappio ja väestön ikääntyminen ja toisaalta halu kokeilla, edistäisikö päätösvallan siirtäminen ministeriöiltä maakuntaan alueen kehitystä. Kokeilun aikana Kainuun sosiaali- ja terveysmenojen kasvu on ollut hitaampaa kuin Suomessa keskimäärin, mutta aluekehitys ei ole edistynyt toivotulla tavalla. Puolankaa sekä Vaalaa lukuun ottamatta Kainuun kunnat ovat kuitenkin olleet myötämielisiä Kainuun mallin jatkamiselle vakinaiselta pohjalta myös vuoden 2013 jälkeen.[4]

Kuntamuutokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2007 alussa Kainuun kuntien määrä väheni yhdellä, kun Vuolijoki liitettiin Kajaaniin. Tätä ennen ainut nykyisen Kainuun maakunnan alueen kuntaliitos tapahtui 1977, kun Kajaanin maalaiskunta ja Kajaanin kaupunki yhdistyivät.

Todennäköisesti Kainuussa tulee tapahtumaan tulevaisuudessa lisää kuntaliitoksia.[5] Jotkut ovat ehdottaneet seutukuntien mukaisia työssäkäyntialueisiin perustuvia liitoksia (esim. Paltamo - Ristijärvi - Kajaani). Ns. "Yhden kunnan Kainuu", jossa kaikki kunnat yhdistyisivät, on joidenkin mielestä yksi vaihtoehto, mutta tällöin käytännössä maakunta lakkaisi olemasta.[6] Perussuomalaiset ovat esittäneet kolmen kunnan vaihtoehtoa, jossa Kajaani, Paltamo sekä Ristijärvi muodostaisivat Etelä-Kainuun, Kuhmo ja Sotkamo Itä-Kainuun ja Suomussalmi, Hyrynsalmi sekä Puolanka Pohjois-Kainuun kunnat.[7]

Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä on myöskin ehdottanut uudessa kuntauudistuksessaan kolmen kunnan mallia, jossa Kajaani, Paltamo, Ristijärvi ja Sotkamo liittyisivät yhteen, ja Suomussalmesta, Puolangasta sekä Hyrynsalmesta tulisi myös oma kuntansa. Kuhmo jäisi itsenäiseksi, ja Vaala jaettaisiin niin, että sen itäosat, eli Manamansalo ja Säräisniemi tulisivat osaksi "suur-Kajaania", ja muu lännen puolelle jäävä osa liitettäisiin "suur-Ouluun" Pohjois-Pohjanmaan puolelle. Yhtenä vaihtoehtona työryhmä on ehdottanut myös yhden kunnan mallia.[8][9]

Seutukunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2005 alussa Kainuun maakunnassa oli kaksi seutukuntaa:

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Kainuun väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
99 247
1985
  
99 288
1990
  
96 957
1995
  
95 201
2000
  
89 777
2005
  
85 303
2010
  
82 073
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Televisiosarja Metsolat (es. 1993-1995) kertoo kainuulaisen kuvitteellisessa Hoikan kunnassa asuvan pienviljelijäperheen elämästä 1987 kesään 1994. Sarjaa tosin kuvattiin Pirkanmaalla Mouhijärven kunnassa.[11]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]