Pohjois-Karjalan maakunta

Wikipedia
Ohjattu sivulta Pohjois-Karjala
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee maakuntaa. Pohjois-Karjalalla on myös muita merkityksiä.
Pohjois-Karjalan maakunta
Pohjois-Karjala.vaakuna.svg Pohjois-Karjala.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

Historialliset läänit Käkisalmen lääni (1634–1721)
Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni (1721–1747)
Kymenkartanon ja Savon lääni (1747–1775)
Savon ja Karjalan lääni (1775–1831)
Kuopion lääni (1831–1960)
Pohjois-Karjalan lääni (1960–1997)
Itä-Suomen lääni (1997–2009)
Maakuntakeskus Joensuu
Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen
Kokonaispinta-ala 21 583,67 km²
4:nneksi suurin 2012 [1]
– maa 17 762,59 km²
– sisävesi 3 821,08 km²
Väkiluku 165 126
14:nneksi suurin 31.8.2014 [2]
väestötiheys 9,3 as/km² (31.8.2014)
Maakuntalaulu Karjalaisten laulu
Nimikkolajit  
– järvi Pielinen
– kala Järvilohi
– kasvi Karjalanruusu
– kivi Vuolukivi
– lintu Käki
Lyhenne FI-13
Tiedosto:North Karelia Municipalities.gif
Pohjois-Karjalan kunnat 2014

Pohjois-Karjala (ruots. Norra Karelen) on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa. Maakuntakeskus on Joensuu. Muita kaupunkeja ovat Kitee, Lieksa, Nurmes ja Outokumpu. Runsasvesistöisen maakunnan suurin järvi on Pielinen (pinta-ala 868 km²) ja korkein kohta Lieksan Koli, joka yltää 347 metrin korkeuteen merenpinnasta.

Pohjois-Karjalaa ympäröivät seuraavat maakunnat: Pohjois-Savo ja Etelä-Savo lännessä, Kainuu pohjoisessa ja Etelä-Karjala etelässä. Idässä maakunta rajoittuu Venäjään Karjalan tasavaltaan.

Pohjois-Karjala muodosti oman läänin vuodesta 1960 vuoden 1997 lääniuudistukseen saakka, jolloin se yhdistettiin Kuopion ja Mikkelin läänien kanssa Itä-Suomen lääniksi. Pohjois-Karjala on nimensä mukaisesti pohjoinen osa Suomen puoleisesta osasta vanhaa historiallista Karjalaa.

Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestömäärä on 165 869lähde? Pohjois-Karjala jakaantuu 13 kuntaan, joista viisi on kaupunkeja.


Entiset kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seutukunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Karjala jakaantuu kolmeen seutukuntaan:

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Pohjois-Karjalan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
176 650
1985
  
177 567
1990
  
176 836
1995
  
177 271
2000
  
171 609
2005
  
168 322
2010
  
165 866
Lähde: Tilastokeskus.[3]

Pohjois-Karjalan tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karjalan historiallisen maakunnan vaakuna.

Vaikka Pohjois-Karjala sijaitsee pelkästään Karjalan historiallisen maakunnan pohjoisosassa, sen tunnus on lähes identtinen historiallisen Karjalan vaakunan kanssa.

Elinkeinot ja työllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2003 tilastojen mukaan maakunnan 62 000 työpaikasta 5 000 on alkutuotannossa, 16 000 jalostuksessa ja 41 000 palveluissa.lähde? Työpaikkojen kokonaismäärä on kasvanut sekä verrattuna 1990-luvun lamaa edeltäneeseen aikaan että luonnollisesti sen jälkeen.

Alkutuotannossa maatalouden lisäksi merkittävää on metsätalous. Teollisuuden toimialoista suurimmat ovat metalli- ja muovituotteiden valmistus sekä metsäteollisuus. Palvelutyöpaikoista merkittävä osa on julkisia palveluita.

Työttömien osuus työvoimasta vuonna 2004 oli 17,1 % (koko maa 11,1 %).lähde? Suurinta työttömyys oli Enossa (23,7 %) ja pienintä Kontiolahdella (11,6 %).

Maisemia Pohjois-Karjalasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 28.2.2012.
  2. Väestön ennakkotilasto, elokuu 2014 31.8.2014. Tilastokeskus. Viitattu 18.9.2014.
  3. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]