Teemu Keskisarja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Teemu Keskisarja
Keskisarja Helsingin kirjamessuilla vuonna 2012.
Keskisarja Helsingin kirjamessuilla vuonna 2012.
Henkilötiedot
Syntynyt5. elokuuta 1971 (ikä 52)
Helsinki
Ammatti historioitsija
Lapset 3
Muut tiedot
Koulutusfilosofian tohtori
Tunnustukset Pro Finlandia
Aiheesta muualla
Kotisivu

Teemu Aleksis Keskisarja (s. 5. elokuuta 1971 Helsinki)[1] on suomalainen historioitsija[2] ja perussuomalainen kansanedustaja. Keskisarja nousi kansanedustajaksi vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Uudenmaan vaalipiiristä. Koulutukseltaan hän on filosofian tohtori pääaineenaan Suomen historia.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskisarja valmistui ylioppilaaksi Porvoossa vuonna 1990. Hän kävi jonkin aikaa kansanopistoa ja suoritti historiasta opintokokonaisuuden avoimessa yliopistossa. Hän oli 1990-luvulla myös innokas shakin pelaaja ja pelasi SM-tasolla.[3] Keskisarja pyrki 2000-luvun alussa Helsingin yliopistoon opiskelemaan historiaa ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2003 ja tohtoriksi 2006 Suomen historian oppiaineesta.[2] Hänen väitöskirjansa käsitteli eläimiinsekaantumista 1700-luvun Suomessa.[4]

Keskisarja on Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa ja on kirjoittanut tilaustöinä yrityshistoriikkeja. Keskisarja on käsitellyt teoksissaan talouden, rikollisuuden ja suomalaisuusliikkeen historiaa.[3] Helsingin Sanomien Teema-lehden toimittajan Niko Kettusen mukaan Keskisarja tekee kirjoihinsa ”tanakan tutkimustyön, ja kieli luistaa”. Keskisarjan tekstiä Kettunen kuvaa ”lakoniseksi, äkkivääräksi ja hillittömäksi”. Hänen mukaansa harva kirjoittaa sodasta yhtä fyysisesti kuin Keskisarja.[5]

Näkemyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Homoseksuaalisuus ja eläimiin sekaantuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskisarja on kommentoinut historiaa ja yhteiskuntaa huomiota herättävillä tavoilla.[6] Tutkiessaan suomalaisten eläimiinsekaantumista Keskisarja on maininnut, ettei historiasta löydy juuri lainkaan merkintöjä suomalaisten homoseksuaalisuudesta 1600- ja 1700-luvuilta. Keskisarja löysi vain kolme homoseksuaalisuustapausta näiltä kahdelta vuosisadalta. Keskisarja selittää, että yhden teorian mukaan 1700-luvulla Suomessa ei ollut niin paljon homoja kuin nyt, koska seksuaalisuus riippuu myös ajasta tai kulttuurista. Hän toisaalta selittää, että tapauksista on niin vähän kirjallisia merkintöjä, koska viranomaiset eivät etsineet tai piinanneet homoseksuaaleja, kun kriminaalipolitiikan painopiste oli eläimiin sekaantuminen.[7]

Suomalainen yhteiskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskisarja on kuvaillut vuoden 1918 tapahtumia Tampereella kansanmurhaksi.[8]

Keskisarjan mukaan suomalainen hyvinvointi on enimmäkseen yritystoiminnan synnyttämää. Hänen mielestään monelle suomalaiselle on epäselvää, että julkinen sektori rahoitetaan yksityisen sektorin rahalla. Keskisarjan mukaan suomalainen hyvinvointi pitäisi ymmärtää yrittäjien luomaksi eikä poliitikoiden rakentamaksi.[9]

Keskisarja arvosteli Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä Euroopan unionin ennallistamisprojektia hulluudeksi, etenkin väitettä että jokainen ennallistamiseen sijoitettu euro tuo 8–38 euron tuoton.[10]

Kolonialismikommentit sekä niistä seurannut kohu neekeri-sanan käytön takia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskisarjan mukaan ”on aika naurettavaa nyyhkiä, että Suomella olisi jotain kiitollisuudenvelkaa afrikkalaisille neekereille Ranskan ja Britannian ja Saksan kolonialismista”.[11] Hänen mukaansa ajatus velasta liittyy siihen, että Afrikkaa sotkeneiden entisten siirtomaavaltojen pitää hyvittää pahat tekonsa entisille alusmailleen.[6] Suomea ei voi Keskisarjan mukaan rinnastaa siirtomaita hallinneisiin Englantiin tai Ranskaan. Ruotsiin kuulunut Suomi oli kärsijä, sillä maasta virtasi pois materiaa, luonnonvaroja ja asekuntoisia miehiä, eikä mitään velkaa ole.[6] Hänen mukaansa Suomesta vietiin Suuren Pohjan sodan aikana orjia Venäjälle suhteessa väkilukuun enemmän kuin monista Afrikan alueilta Amerikkaan.[12] Keskisarja siteerasi Kustaa Vilkunan lukuja, joiden mukaan Suomesta siepattiin orjiksi isonvihan aikana viisi prosenttia väestöstä.[11] Historiantutkija Jussi Jalonen on arvostellut Keskisarjan näkemystä, koska Suomen ja Afrikan orjuuden historioiden vertailu ei ole yhteismitallista eikä mielekästä. Suuren Pohjan sodan aikainen ihmisryöstöjen vaihe kesti kahdeksan vuotta ja Afrikan orjakauppa 350 vuotta.[6]

Keskisarja väitti menettäneensä juniorivalmentajan tehtävän jalkapalloseurassa käyttämänsä neekeri-sanan takia.[11] Helsingin Sanomien haastattelussa hän sanoo käyttävänsä sanaa vastaisuudessakin puhuessaan mustista menneillä vuosisadoilla.[6]

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 2023 Keskisarja ilmoitti asettuvansa perussuomalaisten ehdokkaaksi kevään 2023 eduskuntavaaleissa Uudenmaan vaalipiirissä. Syynä puoluevalintaan oli Keskisarjan mukaan se, että hänelle tärkeitä asioita ovat ”suomen kieli ja suomen mieli” sekä ”pakkoenglannin” ja EU:n ennallistamisluonnonsuojeluohjelman vastustaminen. Hänen muut keskeiset teemansa liittyvät maahanmuuttoon ja valtion velkaantumiseen. Keskisarja sanoo vastustavansa isojen ihmisjoukkojen siirtoa Lähi-idästä, Keski-Aasiasta ja Afrikasta Suomeen, sillä se johtaisi hänen mukaansa Suomen ja suomalaisuuden tuhoon. Työperäiseen maahanmuuttoon hän suhtautuu positiivisesti.[13]

Keskisarja tuli valituksi kansanedustajaksi vuonna 2023 Uudenmaan vaalipiiristä 6 569 äänellä.[14]

Keskisarjan mukaan hän oli aiemmin maan kysytyimpiä kirjoittajia, mutta tultuaan valituksi eduskuntaan perussuomalaisten riveistä hänen tekstejään ei enää huolita julkaisuihin.[15]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskisarja on naimisissa ja hänellä on kolme lasta.[16]

Kunnianosoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marraskuussa 2013 Keskisarjan teos Viipuri 1918 valittiin Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi.[18] Hän on Suomalaisuuden liiton kunniajäsen.[19]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itsenäiset historiateokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muiden kanssa kirjoitetut historiateokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alexander Järnefelt: Kenraali ja suomalaisuustaistelija. Kirjoittajat Jouni Yrjänä ja Teemu Keskisarja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2009.
  • Erehtymättömät: Tarina suuresta pankkisodasta ja liikepankeista Suomen kohtaloissa 1862–2012. Kirjoittajat Markku Kuisma, Teemu Keskisarja. WSOY, 2012.
  • Hulluja päiviä, huikeita vuosia: Stockmann 1862–2012. Kirjoittajat Markku Kuisma, Anna Finnilä, Teemu Keskisarja, Minna Sarantola-Weiss. Siltala, Helsinki 2012.
  • Paperin painajainen: Metsäliitto, metsät ja miljardit Suomen kohtaloissa 1984–2014. Kirjoittajat Markku Kuisma, Sakari Siltala, Teemu Keskisarja. Siltala, 2014.
  • 1917. Kirjoittajat Kaj Häggman, Teemu Keskisarja, Markku Kuisma. WSOY, 2017
  • 1918. Kirjoittajat Kaj Häggman, Teemu Keskisarja, Markku Kuisma. WSOY, 2018
  • Suomen historia. Kirjoittajat Anitra Komulainen, Teemu Keskisarja, Markku Kuisma. Siltala, 2018.
  • 1939. Kaj Häggman, Teemu Keskisarja, Markku Kuisma, Jukka Kukkonen. WSOY, Helsinki 2018
  • Kun Niin Perkeleesti Sahaa: Kopran Sahasuvun Historia. Sakari Siltala ja Teemu Keskisarja. Siltala, Helsinki 2021.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on : henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 341. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  2. a b Teemu Keskisarja 375 humanistia. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Viitattu 8.8.2015.
  3. a b Mutanen, Annika: Poikkeuksellisen rehellistä historiaa. Tiede, 2012, nro 12. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.8.2015.
  4. "Secoituxesta järjettömäin luondocappalden canssa": Perversiot, oikeuselämä ja kansankulttuuri 1700-luvun Suomessa Helda-tietokanta. Helsingin yliopisto. Viitattu 5.11.2022.
  5. Kettunen, Niko: Synkänpään selvitysmies. HS Teema, 2015, nro 5, s. 61. Sanoma Media.
  6. a b c d e Historioitsija Teemu Keskisarja heitteli n-sanaa luennollaan – ”Ei kiinnosta pätkääkään somen mielensäpahoittajat” Helsingin Sanomat. 29.1.2020. Viitattu 10.5.2023.
  7. Esi-isien seksi oli raakaa ja väkivaltaista Yle Uutiset. 14.9.2011. Viitattu 12.4.2022.
  8. Historioitsija Teemu Keskisarja pamautti Niinistön edessä: Tämä oli vuoden 1918 pahin rikos – "Peruste töhriä Mannerheim-patsas ja virtsata Svinhufvudin haudalle" (Maksullinen artikkeli) Aamulehti.fi. 5.4.2018. Arkistoitu 30.10.2019. Viitattu 5.11.2022.
  9. Tämän vuoksi historioitsija Teemu Keskisarja lähti yrittäjäksi: ”Ei tarvitse murehtia siitä, että tässä haaskataan veronmaksajien rahoja” Uusi Suomi. Viitattu 10.5.2023.
  10. Keskisarja: Ennallistamisasetus kielii koko maanosan mielenvikaisuudesta Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 10.5.2023.
  11. a b c Kommentti: Historioitsija Teemu Keskisarja menetti vapaaehtoishomman somekohun takia – ”Mitä minua suuremmat sielut joutuvat kokemaan tässä pähkähullussa ajassa?” Ilta-Sanomat. 30.1.2020. Viitattu 3.1.2022.
  12. 50-vuotias | Historioitsija Teemu Keskisarjan mielestä hänen kalmantuoksuiset tutkimuskohteensa ovat sattumankauppaa ja pakon sanelema valinta ((digilehden tilaajille)) Helsingin Sanomat. 4.8.2021. Viitattu 4.12.2021.
  13. Historioitsija Teemu Keskisarja perussuomalaisten ehdokkaaksi – ”Suvusta en saa yhtään ainoaa ääntä” Iltalehti. Viitattu 21.2.2023.
  14. Teemu Keskisarja | Tulospalvelu | Eduskuntavaalit 2023 vaalit.yle.fi. 2023. Viitattu 10.5.2023.
  15. Teemu Keskisarjan kolumni: Sananvapautta ei uhkaa maalitus vaan paalitus Suomen Uutiset. 20.7.2023. Viitattu 21.7.2023.
  16. PS:n kansanedustaja Teemu Keskisarja ei tiskaa, imuroi tai pese pyykkiä Iltalehti. Viitattu 10.5.2023.
  17. Pro Finlandian saavat muun muassa Hannu-Pekka Björkman ja Teemu Keskisarja – Katso tästä kaikki itsenäisyyspäivän kunniamerkkien saajat Maaseudun Tulevaisuus. 1.12.2021. Viitattu 10.5.2023.
  18. Tieto-Finlandian ehdokkaina kokotteja, Viipuria ja murtuneita mieliä HS.fi. 5.11.2013. Viitattu 5.11.2022.
  19. Teemu Keskisarjasta Suomalaisuuden Liiton kunniajäsen Suomalaisuuden Liitto. Viitattu 30.4.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]