Puolanka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Puolanka
Puolanka.vaakuna.svg Puolanka.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

www.puolanka.fi
Sijainti 64°52′05″N, 27°40′15″E
Maakunta Kainuun maakunta
Seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta
Perustettu
Kokonaispinta-ala 2 598,71 km²
32:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 2 461,35 km²
– sisävesi 137,36 km²
Väkiluku 2 872
240:nneksi suurin 31.1.2014 [2]
– väestötiheys 1,17 as/km² (31.1.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 10,8 %
– 15–64-v. 59,9 %
– yli 64-v. 29,2 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,8 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,1 %
Kunnallisvero 21,00 %
20:nneksi suurin 2013 [4]
Työttömyysaste 16,3 % (2013) [5]
Kunnanjohtaja Seppo Rajala
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2013–2016[6]
Keskusta
Vasemmistoliitto
PS
Yhteislista

14
4
2
1

Puolanka on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan pohjoisosassa. Kunnan keskustaajama sijaitsee Puolankajärven pohjoisrannalla. Kunnassa asuu 2 872 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 2 598,71 km², josta 137,36 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 1,17 asukasta/km². Puolangan naapurikunnat ovat Hyrynsalmi, Paltamo, Pudasjärvi, Ristijärvi, Suomussalmi, Utajärvi ja Vaala. Puolangalta maakuntakeskukseen Kajaaniin on 100 kilometriä ja Ouluun 125 kilometriä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolangan ensimmäisiä asuttajia olivat saamelaiset, joista mm. paikkakunnan nimistö yhä kertoo. Nimi Puolanka merkitsee saamenkielessä palopaikkaa. Muita saamenkieleen perustuvia nimiä ovat ainakin Piltunkijärvi, Jaurakkavaara, Askanmäki ja Jorva. Lisäksi kunnan alueelta, etenkin Kongas- ja Osamankajärven rantamilta on tavattu usein ns. lapinraunioita.[7]

Vakinaisesti alue asutettiin 1550-luvulla, jolloin seudulle saapui savolaisia. Asutus alkoi tihentyä 1560-luvun loppuvuosina. Puolangan ensimmäiset kylät olivat Kongasmäki, Voipuanjärvi, Kivarinjärvi ja Lylykylä.[7]

Puolangan historiaan liittyy tunnettu tarina Askanmäen kauniista Kaijasta. Tarina ajoittuu 1600-luvun loppuvuosille. 1890-luvulla kirjailija Juhani Aho kuuli metsänhoitajatuttavaltaan Askanmäen kauniin Kaijan tarinan, josta hän sai aiheita romaaniinsa Juha.[7]

Vuosi 1867 on Puolangan historian merkkivuosi, sillä tuolloin Hyrynsalmen seurakunnan alaisuudessa toiminut Puolangan kappeliseurakunta itsenäistyi. Samana vuonna perustettiin myös Puolangan kunta. Kunnan asukasluku ylitti 5 000 rajan vuoden 1900 tienoilla. Puolangan asukasluku oli suurimmillaan 1960, jolloin asukkaita oli 7 520. 1960-luvun loppupuolella väestö alkoi vähentyä. Kunnan aktiivisen politiikan ansioista Puolanka alkoi nopeasti teollistua 1970-luvulla. Kunnan huomattavin teollinen yritys on Sinisalo Sport Oy, joka on maailman suurin yksittäinen motocross-varusteita valmistava tuotantolaitos. Myös rakennustoiminnan merkitys kasvoi Kostamuksen rakennustöiden ansiosta 1970- ja 1980-luvuilla. 1985 Puolangan asukasluku oli 5 105. Väestömäärä on tuosta saakka ollut laskussa ja vuonna 2011 asukkaita oli 3 043.[7]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Puolangan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
5 327
1985
  
5 049
1990
  
4 620
1995
  
4 286
2000
  
3 846
2005
  
3 408
2010
  
3 063
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolanka jakautuu maisemiltaan kahteen osaan. Kunnan itäosaa hallitsevat komeat vaarat, länsiosille ovat sen sijaan ominaisia laajat nevalakeudet.[7]

Kallioperä on vaihtelevaa. Itäosat kuuluvat Kainuun liuskealueeseen, jonka vaaraselänteet ovat kulutusta hyvin kestäviä kvartsiitteja. Kvartsiittien joukossa on useita kivilajeja, mm. Suomessa harvinaista kaoliinia jota on Pihlajavaarassa, Leppälässä ja Pahkavaarassa. Länsiosan kallioperässä hallitsevat gneissigraniitit. Yleisin maalaji on moreeni. Kunnassa on useita harjujaksoja, mutta savea on vähän. Turvetta on paljon erityisesti kunnan länsi- ja eteläosissa. Kunnan itäosia halkoo pohjois- eteläsuuntainen vaarajakso, jonka tunnetuimmat vaarat ovat Rännivaara, Paljakka ja Kuirivaara. Syystä Puolankaa onkin kutsuttu ”Suomen vaarallisimmaksi pitäjäksi”. Puolanka on hyvin runsasmetsäinen kunta. Kainuun alkuperäisen metsäluonnon suojelemiseksi on perustettu Paljakan luonnonpuisto, jossa kasvavat mm. Suomen pisimmät kuuset. Kunnassa sijaitsee lisäksi Natura-2000 ohjelman kohde Siikavaaran-Korpijoen seutu (FI1200401), jonka pääosan muodostaa Metsähallituksen mailla sijaitseva Siikavaaran luonnonsuojelualue[9]. Siikavaara on sekä kasvillisuudeltaan että maisemallisesti Suomen arvokkaimpia luonnonsuojelualueita.[10]

Puolangan vedet virtaavat Oulujoen, Kiiminkijoen ja Iijoen vesistöihin. Kiiminkijoen latvahaaroihin kuuluvassa Heinijoessa on 24 m korkea Hepoköngäs, Suomen huomattavin luonnontilainen vesiputous.[7]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kantatie 78 tulee Paltamosta Puolangalle ja jatkuu edelleen Pudasjärvelle. Seututie 800 Vaalasta jatkuu Puolangan kautta Taivalkoskelle. Yhdystie 8950 risteää valtatie 5:n kanssa Suomussalmella, kulkee Pesiökylän ja Joukokylän läpi, ylittäen seututie 800:n Joukokylässä ja päättyy kantatie 78:n risteykseen. Seututie 837 alkaa Utajärven keskustasta Sanginkylän, Juorkunan ja Särkijärven kylien kautta Puolangan keskustaan, jossa se risteää seututien 800 ja kantatien 78 kanssa. Seututie 891 alkaa Hyrynsalmelta valtatieltä 5 ja kulkee Hyrynsalmen keskustan, Haapolan, Väisälän, Kytömäen ja Rasinkylän kautta Puolangalle Leipivaaraan, jossa se yhtyy kantatiehen 78.

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aittokylä, Askankylä, Auho, Joukokylä, Kivarinjärvi, Kotila, Kongasmäki, Leipivaara, Lylykylä, Naulaperä, Puokio, Puolanka, Rasinkylä, Suolijärvi, Vihajärvi, Väyrylä, Yli-Oterma, Törmänmäki.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolangalla toimii muutamia urheiluseuroja. Yleisseura Puolangan Ryhti[11] tarjoaa mahdollisuuksia harrastaa monipuolisesti niin talvi- kuin kesälajeja sisällä ja ulkona. Ryhti on useampana vuonna vastannut Kainuun rastiviikon järjestämisestä. Puolangan Ampujat[12] tarjoaa mahdollisuuden ammunnan harrastamiseen. Omat seuransa löytyy myös keilaajille ja moottoriurheilijoille. Puolangan Pallo-80 on jalkapallon parissa toimiva erikoisseura. Puolangan Moottorikerho/Urheiluautoilijat toimii moottoriurheiluseurana. Puolangalla on myös moottoriurheilukeskus Roninkankaalla, jossa järjestetään yleisittäin 2 jokamiesluokan kilpailua per vuosi.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolangalla toimii evankelisluterilainen Puolangan seurakunta[13]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii herännäisyys[14] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Puolangan rauhanyhdistys[15]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva, vuonna 1986 perustettu Puolangan helluntaiseurakunta[16].

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hepoköngäs
Puolangan keskustaa Ouluun päin katsottuna.
  • Hepoköngäs, Kainuun korkein luonnonvarainen vesiputous (24 m)
  • Kiiskilän pappila: Lönnrot yöpyi vuonna 1827 rakennetussa pappilassa.
  • Askanmäen kotiseututalo:[17] Kauniin Kaijan kotitalona tunnettu Keskitalo on rakennettu vuonna 1874, mutta Askanmäen asutus juontaa 1500-luvulle saakka. Askanmäki on tullut kuuluisaksi Kauniiksi Kaijaksi kutsutusta emännästään, joka 1700-luvulla ryöstettiin tai lähti vapaaehtoisesti komean kauppavenäläisen mukaan Venäjälle. Askanmäessä on esitetty Raija Orasen käsikirjoittamaa laulunäytelmää Kauniin Kaijan Balladi - Pala Purppuraa. Talon esittely sekä majoitus- ja ruokapalveluja tilauksesta. Talossa on myytävänä käsitöitä. Aska on valittu Vuoden valtakunnalliseksi kyläksi 1999. Askanmäessä on kuvattu myös kohtauksia elokuvaan Rukajärven Tie.
  • Tiaisen Torppa:1880-luvun alusta oleva kruununtorppa, joka on entisöity alkuperäisasuunsa. Tila toimii porttina Olvassuon luonnonpuistoon (65°01′17″N, 027°24′04″E)
  • Puolangan kirkko: Olavi Sortan suunnittelema vuonna 1954 rakennettu kolmilaivainen pitkäkirkko.
  • Isa Aspin patsas: Puolangalla vaikuttaneen, nuorena keuhkotautiin menehtyneen ensimmäisen suomenkielisen naislyyrikon patsas Isa Aspin puistossa, paljastettiin marraskuussa 2002[1]
  • Puolangan museo: Sisältää naisten ja miesten töihin liittyvää maa- ja kotitalousesineistöä sekä työkaluja.
  • Vartiopirtti: Vuonna 1932 käyttöön vihitty entinen suojeluskunnan talo Väyrylän kylällä.
  • Paljakkatalo: Monitoimitalo; liikunta- ja kulttuuritalo, elokuvateatteri, luontonäyttely- ja ohjelmapalvelupiste, valmistunut kesällä 2000.
  • Röllimaa: Paljakassa Metlan lähellä sijaitseva Rölli ja metsänhenki -elokuvan Röllikylän kuvauspaikka (64°38′52″N, 028°03′33″E)
  • Lakikumpu: Lakikummun näköalatorni sijaitsee Paljakanpolun (20 km), sekä Köngäskierroksen (57 km) varrella. Lakikumpu kohoaa noin 345 metrin korkeuteen ja sieltä avautuvat komeat näkymät Ristijärven, sekä Hyrynsalmen puolella sijaitseville vaarajonoille ja järville (64°38′20″N, 028°03′10″E).

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolangan kunnanraja.

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Puolangan rokuli[18]
  • Pessimismi-ilta
  • Lankafest
  • Bändileiri

Tunnettuja puolankalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 14.2.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  6. Kunnallisvaalit 2012 tulospalvelu 28.10.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 14. helmikuuta 2013.
  7. a b c d e f Kalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Keuruu: Kustanneyhtiö Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
  8. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  9. http://www.luontoon.fi/retkikohteet/muutsuojelualueet/siikavaara/Sivut/Default.aspx
  10. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=88230&lan=fi
  11. Puolangan Ryhti
  12. Suomen Ampumaurheiluliitto
  13. Puolangan seurakunta Puolangan seurakunta. Viitattu 24.6.2011.
  14. Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.6.2011.
  15. Rauhanyhdistykset Viitattu 24.6.2011.
  16. Puolangan helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.6.2011.
  17. Askanmäen kotiseututalo
  18. Puolangan rokuli

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]