Puolanka

Wikipedia

Puolanka Puolango

vaakuna	sijainti
www.puolanka.fi
Sijainti	64°52′05″N, 27°40′15″E
Lääni	Oulun lääni
Maakunta	Kainuun maakunta
Seutukunta	Kehys-Kainuun seutukunta
Perustettu	–
Pinta-ala	2 598,84 km² 23. suurin 1.1.2008 ^[1]
– maa	2 461,83 km²
– sisävesi	137,01 km²
Väkiluku	3 214 278. suurin 30.4.2008 ^[2]
– väestötiheys	1,31 as/km² (30.4.2008)
Kunnallisvero	20,25 % (2008) ^[3]
Kunnanjohtaja	Seppo Rajala
Kunnanvaltuusto	21 paikkaa

Puolanka (ruots. Puolango) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan pohjoisosassa, Oulun läänissä. Kunnassa asuu 3 214 ihmistä,^[2] ja sen pinta-ala on 2 598,84 km², josta 137,01 km² on vesistöjä.^[1] Väestötiheys on 1,31 asukasta/km².

Puolangan naapurikunnat ovat Hyrynsalmi, Paltamo, Pudasjärvi, Ristijärvi, Suomussalmi, Utajärvi ja Vaala.

Puolangalta maakuntakeskukseen Kajaaniin on 100 km ja Oulun läänin pääkaupunkiin Ouluun 125 km.

[muokkaa] Liikenne

Kantatie 78 tulee Paltamosta Puolangalle ja jatkuu edelleen Pudasjärvelle. Seututie 800 Vaalasta jatkuu Puolangan kautta Taivalkoskelle. Seututie 837 alkaa Utajärven keskustasta Sanginkylän ja Juorkunan kylien kautta Puolangan keskustaan, jossa se risteää seututie 800 ja kantatien 78 kanssa. Seututie 891 alkaa Hyrynsalmelta valtatieltä 5 ja kulkee Hyrynsalmen keskustan, Haapolan, Väisälän, Kytömäen ja Rasinkylän kautta Puolangalle Leipivaaraan, jossa se yhtyy kantatiehen 78.

[muokkaa] Kyliä

Aittokylä, Askankylä, Auho, Joukokylä, Kivarinjärvi, Kotila, Kongasmäki, Leipivaara, Lylykylä, Naulaperä, Puokio, Puolanka, Rasinkylä, Suolijärvi, Väyrylä, Yli-Oterma, Törmänmäki.

[muokkaa] Urheilu

Puolangalla toimii muutamia urheiluseuroja. Yleisseura Puolangan Ryhti^[4] tarjoaa mahdollisuuksia harrastaa monipuolisesti niin talvi- kuin kesälajeja sisällä ja ulkona. Ryhti on useampana vuonna vastannut Kainuun Rastiviikon järjestämisestä. Puolangan Ampujat^[5] tarjoaa mahdollisuuden ammunnan harrastamiseen. Omat seuransa löytyy myös keilaajille ja moottoriurheilijoille.

[muokkaa] Nähtävyydet

Hepoköngäs Suomen korkein luonnonvarainen vesiputous (24 m)
Kiiskilän pappila: Lönnrot yöpyi vuonna 1827 rakennetussa pappilassa.
Askanmäen kotiseututalo:^[6] Kauniin Kaijan kotitalona tunnettu Keskitalo on rakennettu vuonna 1874, mutta Askanmäen asutus juontaa 1500-luvulle saakka. Askanmäki on tullut kuuluisaksi Kauniiksi Kaijaksi kutsutusta emännästään, joka 1700-luvulla ryöstettiin tai lähti vapaaehtoisesti komean kauppavenäläisen mukaan Venäjälle. Askanmäessä on esitetty Raija Orasen käsikirjoittamaa laulunäytelmää Kauniin Kaijan Balladi - Pala Purppuraa. Talon esittely sekä majoitus- ja ruokapalveluja tilauksesta. Talossa on myytävänä käsitöitä. Aska on valittu Vuoden valtakunnalliseksi kyläksi 1999. Askanmäessä on kuvattu myös kohtauksia elokuvaan Rukajärven Tie.
Tiaisen Torppa:1880-luvun alusta oleva kruununtorppa, joka on entisöity alkuperäisasuunsa. Tila toimii porttina Olvassuon luonnonpuistoon (65°01´17 P, 027°24´04 I)
Puolangan kirkko: Olavi Sortan suunnittelema vuonna 1954 rakennettu kolmilaivainen pitkäkirkko.
Isa Aspin patsas: Puolangalla vaikuttaneen, nuorena keuhkotautiin menehtyneen ensimmäisen suomenkielisen naislyyrikon patsas Isa Aspin puistossa, paljastettiin marraskuussa 2002[1]
Puolangan museo: Sisältää naisten ja miesten töihin liittyvää maa- ja kotitalousesineistöä sekä työkaluja.
Vartiopirtti: Vuonna 1932 käyttöön vihitty entinen suojeluskunnan talo Väyrylän kylällä.
Paljakkatalo: Monitoimitalo; liikunta- ja kulttuuritalo, elokuvateatteri, luontonäyttely- ja ohjelmapalvelupiste, valmistunut kesällä 2000.
Röllimaa: Paljakassa Metlan lähellä sijaitseva Rölli ja metsänhenki -elokuvan Röllikylän kuvauspaikka (64°38´52 P, 028°03´33 I)
Lakikumpu:Lakikummun näköalatorni sijaitsee Paljakanpolun (20km), sekä Köngäskierroksen (57km) varrella. Lakikumpu kohoaa noin 345 metrin korkeuteen ja sieltä avautuvat komeat näkymät Ristijärven, sekä Hyrynsalmen puolella sijaitseville vaarajonoille ja järville (64°38´20 P, 028°03´10 I).