Pohjanmaa

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee historiallista maakuntaa. Rannikon nykymaakunnasta kertoo Pohjanmaan maakunta. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Pohjanmaan historiallinen maakunta
(nykymaakuntien rajat vaaleanpunaisella)

Pohjanmaa (ruots. Österbotten, "Itäpohja" eli Pohjanlahden itärannikolla vastineena Västerbottenille eli Länsipohjalle) on Suomen historiallinen maakunta. Se käsittää nykymaakunnista Etelä-Pohjanmaan valtaosan, kokonaisuudessaan Keski-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja rannikon Pohjanmaan sekä Lapin nykymaakunnan eteläosan, Peräpohjolan. Pohjanmaa rajoittuu lännessä nimensä mukaisesti Pohjanlahteen ja Ruotsiin, pohjoisessa historialliseen Lappiin, idässä Venäjään sekä etelässä Karjalan, Savon, Hämeen ja Satakunnan historiallisiin maakuntiin.

Laaja Pohjanmaa on omalla tavallaan yhtenäinen alue huolimatta sen alueellisista eroista. Pohjanmaan maisemaa luonnehtivat tasaiset peltoaukeat ja peltoja pirstovat joet. Pohjanmaan koillisosissa maasto kuitenkin muuttuu vaaramaisemaksi. Alueella asuu tänä päivänä noin miljoona ihmistä eli noin joka viides suomalainen. Pohjanmaan asukkaita kutsutaan pohjalaisiksi (ei "pohjanmaalaisiksi").

[muokkaa] Historia

Pohjanmaan kivikautinen asutus sijaitsi silloisella rannikolla, joka nykyisin on jäänyt jokien keskijuoksuille maankohoamisen seurauksena. Rautakaudella Pohjanmaan asutus lienee ollut suomen- ja saamenkielistä, joskin eräät tutkijat ovat pitäneet mahdollisena, että Vaasan seudun kukoistava kulttuuri kansainvaellus- ja merovingiajalla oli ainakin osittain germaaninen. Skandinaavisissa lähteissä esiintyvä arvoituksellinen nimi "kveenit" saattaa viitata Pohjanmaan asukkaisiin.

Toistaiseksi ei tiedetä, vallitseeko Pohjanmaalla selkeä asutusjatkuvuus rautakaudelta keskiaikaan vai ei. Rautakauden loppuvaiheeseen ajoittuvien arkeologisten löytöjen määrä on toistaiseksi niukka. Siksi monet tutkijat ovat arvelleet, että Pohjanmaa autioitui 800-luvulla, muuttui eräalueeksi ja sai uuden asutuksen vasta 1000- ja 1100-luvuilta lähtien.

Myös pirkkalaiset ja karjalaiset ovat jättäneet jälkiään Pohjanmaan väestöön. Pohjanmaan ruotsinkielisen väestön arvellaan tulleen Etelä-Pohjanmaalle 1200-luvulla, minkä jälkeen ruotsinkielinen asutus on levinnyt rannikkoa pitkin pohjoisemmaksi aina Kokkolan korkeudelle saakka. Myöhempinä aikoina on Pohjanmaalle tullut myös hämäläisiä ja savolaisia uudisasukkaita.

Vuonna 1634 Pohjanmaan historiallisen maakunnan alueesta muodostettiin Pohjanmaan lääni ja käsite maakunta lakkautettiin hallinnollisena terminä. Vuonna 1775 Pohjanmaan lääni jaettiin Vaasan lääniin ja Oulun lääniin.

Suomi joutui luovuttamaan vuonna 1940 talvisodan päättäneen Moskovan rauhansopimuksen mukaan Pohjanmaahan kuuluneet Kuusamon ja Sallan sen aikaiset itäosat Neuvostoliitolle, mutta jatkosodassa Pohjois-Suomessa toimineet ja siis natsi-Saksan armeijan alaisuudessa olleet suomalaisjoukot valtasivat alueen 1941. Sieltä ne kuitenkin joutuivat vetäytymään Moskovan välirauhansopimuksen mukaan 1944.

[muokkaa] Lähteet


Tämä Pohjanmaahan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Henkilökohtaiset työkalut