Pohjanmaa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee historiallista maakuntaa. Nykymaakunnasta kertoo Pohjanmaan maakunta. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Historiallinen maakunta Suomessa
Pohjanmaa
Ostrobothnia coat of arms.svg Historical province of Ostrobothnia, Finland.svg

vaakuna

sijainti

nykymaakunnat alueella Pohjois-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Kainuu ja Keski-Pohjanmaa kokonaan sekä
Etelä-Pohjanmaa ja Lappi

Pohjanmaa (ruots. Österbotten, kirjaimellisesti käännettynä "Itäpohja", vrt. Ruotsissa Länsipohja, ruots. Västerbotten) on Suomen historiallinen maakunta.

Pohjanmaa käsittää nykymaakunnista Etelä-Pohjanmaan valtaosan, kokonaisuudessaan Keski-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjanmaan nykymaakunnan sekä Lapin nykymaakunnan eteläosan, Peräpohjolan. Pohjanmaa rajoittuu lännessä Pohjanlahteen ja Ruotsiin, pohjoisessa historialliseen Lappiin, idässä Venäjään sekä etelässä Karjalan, Savon, Hämeen ja Satakunnan historiallisiin maakuntiin. Laaja Pohjanmaa on omalla tavallaan yhtenäinen alue huolimatta sen alueellisista eroista. Pohjalaisia maisemia luonnehtivat laajat peltoaukeat ja Pohjanlahteen laskevat suomalaisittain suuret joet. Usein näitä maisemia kuvataan sanalla lakea, eteläpohjalaisilla murteilla lakia. Pohjanmaan koillisosissa maasto kuitenkin muuttuu vaaramaisemaksi.

Ruotsin vallan aikaan Ruotsin Länsipohjan maakunnan raja Pohjanmaata vastaan kulki Kemijoessa, mistä seurauksena Kemi-Tornio -aluetta kutsutaan edelleen Länsipohjaksi (tai Länsi-Pohjaksi).

Pohjanmaalla asuu 2000-luvun alussa noin miljoona asukasta eli noin viidennes suomalaisista. Pohjanmaan asukkaita kutsutaan pohjalaisiksi (ei ”pohjanmaalaisiksi”). Eteläpohjalaiset eroavat keski- ja pohjoispohjalaisista murteeltaan. Lisäksi Pohjanmaalla asuu huomattava osa suomenruotsalaisista.

Asutushistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjalaista lakeutta Laihialla.

Pohjanmaan kivikautinen asutus sijaitsi silloisella rannikolla, joka nykyisin on jäänyt jokien keskijuoksuille maankohoamisen seurauksena. Rautakaudella Pohjanmaan asutus lienee ollut suomen- ja saamenkielistä, joskin eräät tutkijat ovat pitäneet mahdollisena, että Vaasan seudun kukoistava kulttuuri kansainvaellus- ja merovingiajalla oli ainakin osittain germaaninen. Skandinaavisissa lähteissä esiintyvä arvoituksellinen nimi ”kveenit” saattaa viitata Pohjanmaan asukkaisiin.

Toistaiseksi ei tiedetä, vallitseeko Pohjanmaalla selkeä asutusjatkuvuus rautakaudelta keskiaikaan vai ei. Rautakauden loppuvaiheeseen ajoittuvien arkeologisten löytöjen määrä on toistaiseksi niukka. Siksi monet tutkijat ovat arvelleet, että Pohjanmaa autioitui 800-luvulla, muuttui eräalueeksi ja sai uuden asutuksen vasta 1000- ja 1100-luvuilta lähtien.

Myös pirkkalaiset ja karjalaiset ovat jättäneet jälkiään Pohjanmaan väestöön. Pohjanmaan ruotsinkielisen väestön arvellaan tulleen Etelä-Pohjanmaalle 1200-luvulla, minkä jälkeen ruotsinkielinen asutus on levinnyt rannikkoa pitkin pohjoisemmaksi aina Kokkolan korkeudelle saakka. Myöhempinä aikoina on Pohjanmaalle tullut myös hämäläisiä ja savolaisia uudisasukkaita.

Vuonna 1634 Pohjanmaan historiallisen maakunnan alueesta muodostettiin Pohjanmaan lääni ja käsite maakunta lakkautettiin hallinnollisena terminä. Vuonna 1775 Pohjanmaan lääni jaettiin Vaasan lääniin ja Oulun lääniin.

Venäjään kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnan rajatarkistuksessa 1833 Pohjanmaan alue kasvoi jonkin verran idässä.

Koillisin osa Pohjanmaasta eli silloiset Kuusamon ja Sallan itäosat oli luovutettava Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Österbotten (teoksesta Uppslagsverket Finland 1985) Nykarlebyvyer. Fredrik Liljeström. Viitattu 21.7.2012. (ruotsiksi)
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.