Etelä-Pohjanmaan maakunta
|
|
|
|---|---|
|
vaakuna |
sijainti |
| Historialliset läänit | Pohjanmaan lääni (1634–1775) Vaasan lääni (1775–1997) Länsi-Suomen lääni (1997–2009) |
| Maakuntakeskus | Seinäjoki |
| Maakuntajohtaja | Asko Peltola |
| Kokonaispinta-ala | 13 998,90 km² 12:nneksi suurin 2012 [1] |
| – maa | 13 443,76 km² |
| – sisävesi | 555,14 km² |
| Väkiluku | 193 735 9:nneksi suurin 31.1.2012 [2] |
| – väestötiheys | 14,41 as/km² (31.1.2012) |
| Maakuntalaulu | Vaasan marssi |
| Nimikkolajit | |
| – eläin | Orava |
| – järvi | Lappajärvi |
| – kala | Siika |
| – kasvi | Maitohorsma |
| – kivi | Kärnäiitti |
| – lintu | Isokuovi |
Etelä-Pohjanmaa (ruots. Södra Österbotten) on maakunta Länsi-Suomessa. Maakuntakeskus on Seinäjoki, muut kunnat luokitellaan asukastiheyden perusteella maaseutumaisiksi. Etelä-Pohjanmaalle on ominaista suhteellisen tiheä asutus myös kuntakeskusten ulkopuolella.
Etelä-Pohjanmaan kulttuurialueella tarkoitetaan ennen vuoden 1993 maakuntahallintouudistusta ollutta Etelä-Pohjanmaan aluetta eli nykyisen Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan nykymaakunnan muodostamaa kokonaisuutta. Naapurimaakuntia ovat Pohjanmaa lännessä, Keski-Pohjanmaa koillisessa, Keski-Suomi idässä, Pirkanmaa etelässä ja Satakunta lounaassa.
Suomen historiallisista maakunnista Etelä-Pohjanmaa on valtaosaltaan osa Pohjanmaan historiallista maakuntaa yhdessä Pohjanmaan nykymaakunnan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin nykymaakuntaan kuuluvan Peräpohjolan kanssa.
Sisällysluettelo |
Talous[muokkaa]
Alueen elinkeinoista maa- ja metsätaloudella on keskimääräistä suurempi merkitys, erityispiirteenä ovat pienyritysten suuri määrä ja niiden muodostamat alueelliset keskittymät esimerkiksi puu-, metalli- ja tekstiiliteollisuudessa.
Etelä-Pohjanmaalla on merkittävää elintarviketeollisuutta, muun muassa Atria on eteläpohjalainen yritys. Seinäjoella sijaitsee myös valtakunnallinen elintarvikealan osaamiskeskus.
Muita suurempia Etelä-Pohjanmaalla toimivia yrityksiä ovat Ruukki, Ilkka-Yhtymä ja Valio. Etelä-Pohjanmaan järviseudulla on laaja teollisen hirsitalorakentamisen keskittymä. Esimerkiksi Honkarakenne ja Finnlamelli valmistavat hirsitaloja Etelä-Pohjanmaalla.
Tapahtumia ja nähtävyyksiä[muokkaa]
Maakunnan tunnetuimpia kulttuuritapahtumia ovat Seinäjoen Provinssirock, Tangomarkkinat ja 1970-luvulta tutut Vauhtiajot, jotka ovat uudelleen nousemassa kesätapahtumien kärkeen. Lisäksi eteläpohjalaiset Spelit ylläpitävät kansanmusiikin perinnettä ja Kauhajoen Nummijärvellä järjestetään joka juhannus metallimusiikkiin keskittynyt Nummirock-festivaali. Etelä-Pohjanmaan tunnetuinta arkkitehtuuria edustavat muun muassa Alvar Aallon suunnittelemat Lakeuden risti -kirkko ja kaupungintalo. Geologisia nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Pirunpesä Jalasjärvellä ja Karijoen Susiluola, jossa on ehkä säilynyt merkkejä jääkautta aikaisemmasta ihmisasutuksesta. Muita merkittäviä nähtävyyksiä on Lapualla sijaitseva tuomiokirkko joka kuuluu Lapuan hiippakuntaan sekä Lapualla sijaitseva Simpsiön vuori.
Suosittuja matkailukohteita Etelä-Pohjanmaalla ovat Kauhavalla sijaitseva Powerpark -huvipuisto, Suomen toiseksi suurin eläintarha Ähtärin eläinpuisto, Lappajärven kraatterijärvi ja Veljekset Keskinen Oy -kyläkauppa, joka on Helsingin Stockmannin jälkeen myynniltään Suomen toiseksi suurin tavaratalo.
Liikunta ja urheilu[muokkaa]
Etelä-Pohjanmaalla urheilulla on vankka pohja ja historia. Etelä-Pohjanmaalta onkin tullut valtakunnallisesti tunnettuja urheilijoita myös pienemmiltä paikkakunnilta. Esimerkiksi 2010-luvun urheilijoista Seinäjoen Seudun Urheilijoita edustava keihäänheittäjä Tero Pitkämäki on kotoisin Ilmajoelta. Etelä-Pohjanmaan eräs keskeinen urheilu- ja liikuntainstituutti on Kuortaneen urheiluopisto, jonka läheisyydessä on myös Kuortaneen urheilulukio.
Kunnat[muokkaa]
Etelä-Pohjanmaan maakunnassa on 18 kuntaa, joista kahdeksan on kaupunkeja.
Entiset kunnat[muokkaa]
Seutukunnat[muokkaa]
Etelä-Pohjanmaan maakunta jakautuu neljään seutukuntaan.
Väestönkehitys[muokkaa]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Lähteet[muokkaa]
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 28.2.2012.
- ↑ Väestön ennakkotilasto, tammikuu 2012 31.1.2012. Tilastokeskus. Viitattu 28.2.2012.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
Katso myös[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Etelä-Pohjanmaan maakunta Wikimedia Commonsissa- Etelä-Pohjanmaan liiton kotisivut
- YLE Elävä arkisto: Etelä-Pohjanmaata ja pohjalaisia
- Ilmakuvia Etelä-Pohjanmaan lakeuksilta
|
Ahvenanmaa | Etelä-Karjala | Etelä-Pohjanmaa | Etelä-Savo | Kainuu | Kanta-Häme | Keski-Pohjanmaa | Keski-Suomi | Kymenlaakso | Lappi | Pirkanmaa | Pohjanmaa | Pohjois-Karjala | Pohjois-Pohjanmaa | Pohjois-Savo | Päijät-Häme | Satakunta | Uusimaa | Varsinais-Suomi |