Pohjalaiset

Pohjalaiset
Historiallinen Pohjanmaan vaakuna
Kokonaismäärä	ei tiedossa
Asuinalue	Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa
Kieli (kielet)	Etelä-Pohjanmaan murre, keski- ja pohjoispohjalaiset murteet
Uskonto (uskonnot)	Luterilaisuus, Lestadiolaisuus

Pohjalaiset on nimitys Pohjanmaan asukkaille. Heidän katsotaan muodostavan kaksi Suomen kansan heimoista: keski- ja pohjoispohjalaiset sekä eteläpohjalaiset.

Historia

Pohjanmaan varhaisin asutus sijoittui kivikaudella silloiselle rannikolle, joka nykyisin on jäänyt alueen jokien keskijuoksulle. Myös pronssi- ja varhaisrautakautisesta asutuksesta on Pohjanmaalla runsaasti arkeologista tietoa. Keskisellä rautakaudella (noin 400 - 800 jaa.) Vaasan ympäristössä kukoisti vauras asutus, joka myöhemmin ilmeisesti hävisi tai taantui. Historiallisen ajan alkuaikoina Pohjanmaalla asuivat rinnakkain saamelaiset ja todennäköisesti Satakunnasta lähtöisin olleet suomenkieliset uudisasukkaat. Vuoden 1100 tienoilla karjalaiset levittivät asutuksensa Pohjanmaan pohjoisosassa aina meren rannalle saakka. 1200-luvun tienoilla rannoille ilmaantui ruotsalaista väestöä, joka työnsi itämerensuomalaista asutusta sisämaahan päin. Sittemmin Pohjanmaalle siirtyi myös hämäläistä väkeä ja 1530-luvulta savolaisia kaskenpolttajia kiilana Pohjanlahden rannikkoseudulle saakka.

Kulttuuri

Pohjalaisille kehittyi 1800-luvulla omalaatuinen kulttuuri, johon olennaisena osana kuuluvat voimakas talonpoikainen itsetunto ja varsinkin Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla kansanmusiikki ja rakennustaide.

Murre

Pohjalaismurteet jakautuvat eteläpohjalaiseen murteeseen sekä keski- ja pohjoispohjalaisiin murteisiin. Näiden murrealueiden sisällä on lisäksi vielä omia vivahteita, esim. Etelä-Pohjanmaalla sanat ilma, lähdetään, noin pieni ja jotta ovat Kurikassa ilima, lähäretähän, nuon pieni ja jotta, kun taas Kauhavalla ilama, lähärethän, nuan piäni ja Lapualla notta jne. pieniä eroavaisuuksia.

Pohjalaisiin liittyvät stereotypiat

Kaarlo Hännisen "Kansakoulun maantieto ja kotiseutuoppi yksiopettajaisia kouluja varten" vuodelta 1929 sanoo pohjalaisista seuraavaa: "Pohjalaiset ovat erikoinen heimohaara, joka näyttää syntyneen hämäläisten, savolaisten ja ruotsalaisten sekoittumisen kautta. Pohjalaiset ovat tarmokkaita, urhoollisia, tulisia ja kerskailevaisia. He ovat kestäviä maantyössä ja taitavia käsitöissä."

Kuuluisia pohjalaisia

• Alvar Aalto, arkkitehti, akateemikko
• Esko Aho, Keskustan pitkäaikainen puheenjohtaja, Suomen nuorin pääministeri
• Erik Bergman, säveltäjä, akateemikko
• Leif Färding, runoilija
• Juho Haapoja, ammattinyrkkeilijä
• Kalevi Haapoja, näyttelijä, maanviljelijä
• Juhani Harri, taidemaalari
• Harri Harju, kirjailija
• Antti Isotalo, "Isoo-Antti", Härmän häjy, puukkojunkkari ja maanviljelijä
• Liisa Jaakonsaari, kansanedustaja
• Anneli Jäätteenmäki, europarlamentaarikko, Suomen ensimmäinen naispääministeri, yksi Suomen lyhytaikaisimmista pääministereistä
• Kyösti Kallio, presidentti
• Heikki Klemetti, säveltäjä, kuoronjohtaja, kulttuurihistorioitsija
• V. A. Koskenniemi, runoilija, akateemikko
• Vihtori Kosola, Lapuanliikkeen johtaja
• Toivo Kuula, säveltäjä
• Leevi Madetoja, säveltäjä
• Arto Melleri, runoilija, Härmän häjy
• Juha Mieto, kansanedustaja, hiihtäjä
• Eemu Myntti, taidemaalari
• Eero Nelimarkka, professori, taidemaalari
• Esko Nikkari, näyttelijä
• Jorma Panula, professori, säveltäjä, kapellimestari
• Antti Rannanjärvi, Härmän häjy, puukkojunkkari ja maanviljelijä
• Paula Risikko, peruspalveluministeri
• Kaija Saarikettu, professori, viulisti
• Jarkko Suo, muusikko
• Veikko Takala, taidemaalari
• Antti Tuuri, kirjailija
• Veikko Vionoja, taidemaalari
• Einari Uusikylä, taidemaalari
• Niilo Ylivainio, saarnaaja
• Jukka Hildén, Duudsoni
• Hannu-Pekka Parviainen, Duudsoni
• Jarno Leppälä, Duudsoni
• Jarno Laasala, Duudsoni
• Jorma Ollila