Alajärvi
Wikipedia
|
|
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.alajärvi.fi | |
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Etelä-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Järviseudun seutukunta |
| Perustettu | 1869 |
| – kaupungiksi | 1986 |
| Kuntaliitokset | Lehtimäki (2009) |
| Kokonaispinta-ala | 1 056,76 km² 105:nneksi suurin 2009 [1] |
| – maa | 1 008,74 km² |
| – sisävesi | 48,02 km² |
| Väkiluku | 10 608 98:nneksi suurin 31.3.2009 [2] |
| – väestötiheys | 10,52 as/km² (31.3.2009) |
| Demografiatiedot | 2008 [3] |
| – 0–14-v. | 18,8 % |
| – 15–64-v. | 61,1 % |
| – yli 64-v. | 20,1 % |
| Äidinkieli | 2008 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,9 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 1 % |
| Kunnallisvero | 19,5 % 129:nneksi suurin 2009 [5] |
| Kaupunginjohtaja | Kalevi Moisio |
| Kaupunginvaltuusto | 43 paikkaa |
| 2009–2012[6] • Kesk. • PS • Kok. • SDP • KD • Vas. • ITSP |
26 6 6 2 1 1 1 |
Alajärvi on Suomen kaupunki Etelä-Pohjanmaalla, Länsi-Suomen läänissä. Väkiluku oli 31. maaliskuuta 2009 10 608 asukasta[2] ja kaupungin pinta-ala on maanmittauslaitoksen 1. tammikuuta 2009 tehtyjen mittausten mukaan 1 056,76 km², josta 1 008,74 km² on maata, 48,02 km² sisävesialueita.[1] Alajärven kunta perustettiin vuonna 1868 ja sai kaupunkioikeudet 1986. Lehtimäen kunta liitettiin Alajärveen 2009.
Alajärven naapurikunnat ovat Kuortane, Kyyjärvi, Lappajärvi, Lapua, Perho, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri.
Akateemikko, arkkitehti Alvar Aalto vietti kesiään Alajärvellä 1920–1940-luvulla. Alajärveltä löytyy Aallon tuotantoa arkkitehtiylioppilaan ensimmäisestä julkisen rakennuksen suunnittelutyöstä nuorisoseurantalo (v. 1918) nuoren arkkitehdin 1920-luvulla ideoimien puurakennusten ja maailmankuulun maestron "valkoisen kauden" töiden; kunnanvirastot vuodelta 1967 kautta Aallon arkkitehtitoimiston viimeiseen luomukseen; kaupunginkirjasto, joka rakennettiin vuonna 1991. Alajärven Aalto-keskusta täydentää Aino Aallon 1924 suunnittelema kesäasunto Villa Flora. Alajärvellä sijaitsee myös Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseona toimiva Nelimarkka-museo.
Alajärvi on tunnettu myös urheiluseura Alajärven Ankkureista.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kylät
Hoisko, Huosianmaa, Höykkylä, Kaartunen, Koivumäki, Kortekylä, Koskenvarsi, Kuolema, Kurejoki, Luoma-aho, Menkijärvi, Möksy, Paalijärvi, Pekkola, Pynttäri, Saukonkylä, Levijoki, Uusikylä, Teerineva, Iiruu, Sissala, Alakylä
[muokkaa] Teollisuus
[muokkaa] Uskonnolliset yhteisöt
Vuonna 2004 alajärveläisistä 8 227 kuului evankelisluterilaiseen Alajärven seurakuntaan. Kirkon herätysliikkeistä vanhoillislestadiolaisuus on saanut vahvat juuret Alajärvellä (Alajärven Rauhanyhdistys). Lisäksi kunnassa vaikuttaa noin 500 jäsenen Alajärven Helluntaiseurakunta sekä Alajärven Vapaaseurakunta.
[muokkaa] Kaupunginvaltuusto
| paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa | ||||||||
| vaalit | paikat | äänestys- aktiivisuus |
||||||
| Kesk. | Kok. | SDP | SKDL Vas. |
SMP PS |
SKL KD |
Muut | ||
| 1976 | 20 | 7 | 2 | 4 | 2 | -- | 84,7% | |
| 1980 | 19 | 7 | 3 | 4 | 1 | 1 | 86,2% | |
| 1984 | 19 | 5 | 4 | 3 | 3 | 1 | 85,2% | |
| 1988 | 18 | 6 | 3 | 1 | 5 | 2 | 82,7% | |
| 1992 | 18 | 5 | 3 | 1 | 6 | 2 | -- | 81,2% |
| 1996 | 19 | 8 | 2 | 1 | 4 | 1 | -- | 75,7% |
| 2000 | 21 | 5 | 2 | 1 | 5 | 1 | 72,0% | |
| 2004 | 19 | 6 | 3 | 1 | 4 | 2 | -- | 68,8% |
| 2008 | 26 | 6 | 2 | 1 | 6 | 1 | 1a | 71,4% |
| a Itsenäisyyspuolue | ||||||||
| Lähteet: Tilastokeskus,[7] Oikeusministeriö[8] | ||||||||
[muokkaa] Kuuluisia Alajärvellä syntyneitä tai vaikuttaneita
- Kirsti Doukas, korumuotoilija, Kalevala-Koru Oy
- Jukka Haavisto, jazzmuusikko
- Inkeri Luoma-aho, näyttelijätär
- Matti Luoma-aho, kansanedustaja
- Kosti Katajamäki, ralliautoilija
- Ville Hautamäki, ralliautoilija
- Eero Nelimarkka, kuvataiteilija, taiteilijaprofessori
- Toivo Nygård, FT, professori, historiantutkija
- Martta Rantamäki, säveltäjä, sanoittaja
- Annukka Talvitie, lentopalloilija
- Raimo Vistbacka, kansanedustaja
- Jarkko Ojala, Big Brother -kilpailija
- Esko Ahonen, kansanedustaja
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ 2,0 2,1 Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.3.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.4.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 1.12.2008. Verohallinto. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ Yle: Kunnallisvaalit 2008 tulospalvelu 27.10.2008. Yleisradio. Viitattu 1.5.2009.
- ↑ Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976–2008 (Tilastokeskus 2008)
- ↑ Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997); Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008).
