Suviseurat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kristinusko: luterilaisuus

Osa artikkelisarjasta
Lestadiolaisuus

Larslevilaestadius.jpg

Henkilöitä
Lapin Maria
Lars Levi Laestadius
Juhani Raattamaa

Suunnat
Esikoislestadiolaisuus
Rauhansanalaisuus
Uusheräys
Vanhoillislestadiolaisuus
Muut suunnat

Kritiikki
Lestadiolaisuuteen liittyvät kiistat
Vanhoillislestadiolaisuuden kritiikki (vl)

Suuret seurat
Suviseurat (vl)
Opistoseurat (vl)
Juhannusseurat (el, rs ja vl)
Suvijuhlat (rs)
Kesäseurat (uh)

Lehtiä
Päivämies (vl)
Rauhan sana (rs)
Rauhan Side (el)
Lähettäjä (uh)

Laulukirjat
Hengelliset laulut (el)
Siionin laulut (vl)
Siionin matkalaulut (rs ja uh)

Suviseurat on vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen järjestämä vuosittainen kaikille avoin hengellinen seuroista koostuva tilaisuus, jolla käy vilkkaimman päivän aikana 80 000 seuravierasta eri maista, valtaosa Suomesta. Nelipäiväisen tilaisuuden pitopaikka vaihtelee Suomessa vuosittain seurojen lähetysluonteen vuoksi. Suviseurat ovat kehittyneet SRK:n vuosikokouksen ympärille. Ensimmäiset suviseurat pidettiin kokouksen yhteydessä Oulussa 1906. Myös muissa maissa kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa, Ruotsissa ja Venäjällä vanhoillislestadiolaiset pitävät kesäisin suuria seuroja tai suviseuroja.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lestadiolaissaarnaajat kokoontuivat jo herätyksen alkuaikoina 1800-luvulla yhteen keskustelemaan opillisista asioista ja lähetystyöstä. Näitä saarnaajakokouksia alettiin pitää säännöllisemmin vuodesta 1872 Lannavaarassa Vittangin pitäjässä.[1] Vuonna 1888 Lannavaaraan valmistui Ruotsin prinsessa Eugenian rahoittama Lapin lähetyskoulu.[2] Tässä rakennuksessa alettiin pitää vuosittain, usein helmikuussa, kokouksia ja suuria seuroja.[3] Rakennuksessa oli nelisenkymmentä huonetta.[4]

Lannavaaran ulkopuolella pidettyjä suuria kokoontumisia olivat Yli-Tornion Alkkulassa ja Helsingissä pidetyt kokoukset.[5] Vuonna 1875 Alkkulassa pidettyyn kokoukseen osallistui arviolta noin 100 saarnaajaa ja kaksituhatta seuravierasta.[6] Vuonna 1889 pidettiin saarnaajakokous Helsingissä. Siellä käsiteltiin opillisia asioita ja lähetystyötä.[7] Tilaisuus kesti 11 päivää ja sinne kokoontui lestadiolaissaarnaajia aina Lapista ja Pietarista saakka.[8]

Suviseurat on jatkumo Lannavaaran kokouksille. Uusheräys ei osallistunut Lannavaaran kokouksiin ollenkaan ja esikoislestadiolaiset lopettivat niissä käynnin vuonna 1897.[9] Lannavaaran kokouksien pitämistä jatkettiin Juhani Raattamaan toivomuksesta ja niihin osallistuivat enää vanhoillislestadiolaiset.[10] Vuonna 1906 vanhoillislestadiolaiset kokoontuivat Ouluun keskustelemaan opillisista kysymyksistä ja lähetystyöstä. Samassa kokouksessa perustettiin Ouluun Lähetystoimen päätoimisto. Samalla pidettiin seuroja. Kokoukseen osallistui noin 90 saarnaajaa ja 2 000 seuravierasta.[11]

Vuosikokousseurat pidettiin talvella, kunnes ne pidettiin ensimmäisen kerran kesällä vuonna 1912 Rovaniemellä. Ne siirrettiin kesälle paremman sään vuoksi. Vuosikokousseuroja alettiin yleisemmin kutsua suviseuroiksi 1950-luvulla. Ennen ne pidettiin keskellä viikkoa, mutta vuoden 1964 jälkeen ne on pidetty viikonloppuisin. Ennen suviseuroihin tultiin kävellen tai hevosella. Myöhemmin junalla ja siksi suviseurat järjestettiin yleensä lähellä rautatietä. Joskus saatettiin tilata kokonainen juna seuravieraiden kuljetusta varten ja seuravieraille myönnettiin alennuslippuja.

Seurapuheet ja laulut ovat kuuluneet alusta asti tapahtuman ohjelmaan. Jumalanpalveluksia on järjestetty sunnuntaisin vuodesta 1917 lähtien lähialueiden kirkoissa. 1960-luvulta lähtien palvelus on pidetty myös suviseurateltassa.

Suviseurat on kansainvälinen tapahtuma. Liput kuvaavat maita, joissa SRK:lla tai sen sisarjärjestöillä on säännöllistä seuratoimintaa.

Seurojen väkimäärä on kasvanut vuosien kuluessa ja yhä enemmän tulee vieraita myös ulkomailta. Vuonna 1914 Oulaisissa suviseurojen väkimäärä on ollut 8 000 henkeä. Vuonna 1918 Lounaispuistossa Jyväskylässä oli tuhat vierasta omin eväin. Vuonna 1937 Jyväksylän Seminaarinmäellä oli 4 000 seuravierasta. Vuonna 1958 Hippoksella väkimäärä oli noin 15 000 henkeä. Vuonna 1967 Jämsässä väkimäärä oli 30 000 seuravierasta. Vuonna 1987 Hankasalmella väkimäärä oli 65 000 henkeä.

Seurojen järjestäjät, seuraväki ja media tuntee joitakin seuroja erityisellä nimikkeellä. Tällaisia ovat mm. vuoden 1987 saviseurat Hankasalmella, kun sade muutti kentän liejuisaksi. Sama toistui vuonna 2002 Maaningalla. Vuoden 1954 suviseuroja Tampereella kutsutaan nokiseuroiksi, sillä läheisen tehtaan piipusta tuli nokea telttojen ja muiden rakennelmien päälle.

Suviseurapaikkakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suviseurapaikkakunnat on jaettu alustavasti vuoteen 2027 asti, jolloin ne pidetään Kajaanissa.

Vuosittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1900-luku:

Vuosi Paikkakunta
1906 Oulu
1907 Oulu
1908 Ylivieska
1909 Tornio-Haaparanta

1910-luku:

Vuosi Paikkakunta
1910 Helsinki
1911 Kokkola
1912 Rovaniemi
1913 Kajaani
1914 Oulainen
1915
1916 Oulu
1917 Ii
1918 Jyväskylä
1919 Kemi

1920-luku:

Vuosi Paikkakunta
1920 Vaasa
1921 Ylivieska
1922 Viipuri
1923 Kajaani
1924 Oulu
1925 Rovaniemi
1926 Haapajärvi
1927 Jyväskylä
1928 Oulu
1929 Tornio

1930-luku:

Vuosi Paikkakunta
1930 Kajaani
1931 Rovaniemi
1932 Iisalmi
1933 Oulu
1934 Oulu
1935 Oulu
1936 Rovaniemi
1937 Jyväskylä
1938 Kajaani
1939 Kemi

1940-luku:

Vuosi Paikkakunta
1940 Oulu
1941 ††
1942 Oulu
1943 Haapajärvi
1944 †††
1945 Nivala
1946 Pori
1947 Joensuu
1948 Kuopio
1949 Haapajärvi

1950-luku:

Vuosi Paikkakunta
1950 Ylivieska
1951 Rovaniemi
1952 Tornio
1953 Iisalmi
1954 Tampere
1955 Kemi
1956 Oulu
1957 Kuopio
1958 Jyväskylä
1959 Helsinki

1960-luku:

Vuosi Paikkakunta
1960 Kajaani
1961 Kuusamo
1962 Raahe
1963 Ylivieska
1964 Joensuu
1965 Rovaniemi
1966 Oulu
1967 Jämsä
1968 Reisjärvi
1969 Nivala

1970-luku:

Vuosi Paikkakunta
1970 Alajärvi
1971 Ruukki
1972 Pudasjärvi
1973 Ranua
1974 Hollola
1975 Turku
1976 Sievi
1977 Haapajärvi
1978 Kajaani
1979 Rovaniemi

1980-luku:

Vuosi Paikkakunta
1980 Keminmaa
1981 Perho
1982 Oulunsalo
1983 Kalajoki
1984 Hollola
1985 Kuusamo
1986 Outokumpu
1987 Hankasalmi
1988 Vihti
1989 Ranua

1990-luku:

Vuosi Paikkakunta
1990 Haapavesi
1991 Jämijärvi
1992 Iisalmi
1993 Haukipudas
1994 Tornio
1995 Toholampi
1996 Alajärvi
1997 Rovaniemi
1998 Pudasjärvi
1999 Kruunupyy

2000-luku:

Vuosi Paikkakunta
2000 Petäjävesi
2001 Ruukki
2002 Maaninka
2003 Muhos
2004 Nivala
2005 Perho
2006 Sotkamo
2007 Valkeala
2008 Sievi
2009 Oripää

2010-luku:

Vuosi Paikkakunta
2010 Liperi
2011 Lumijoki
2012 Loppi
2013 Pudasjärvi
2014 Pyhäjoki
2015 Vaasa
2016 Tornio
2017 Pori
2018 Äänekoski
2019 Espoo
  • (†) Vuoden 1915 suviseurat Ruotsin Alakainuussa (Nederkalixissa) peruuntuivat lavantauti-epidemian vuoksi.
  • (††) Vuonna 1941 suviseurojen piti olla Haapajärvellä, mutta jatkosodan takia ne jäivät pitämättä.
  • (†††) Vuoden 1944 suviseurat Nivalassa jäivät myös pitämättä jatkosodan takia virallisesti, mutta koska peruutusviesti ei tavoittanut kaikkia, paikalle saapui seuravieraita ja puhujia noin tuhat ja seurat pidettiin.

Vuoden 1936 suviseuroja siirrettiin myöhemmäksi 7.–9. päiväksi eduskuntavaalien takia. Vuoden 1922 Viipurin suviseurat sekä vuoden 1951 suviseurat Rovaniemellä pidettiin ennen juhannusta. Maanantai tuli vakinaiseksi seurapäiväksi vuonna 1966.

Ohjelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puhuja saarnaa seuraväelle. Perho 2005.

Suviseurojen ohjelmana on seurapuheet eli saarnat, joita pidetään yhteensä noin 40. Seurapuhujina ei ole naisia. Suviseurat kestävät perjantaista maanantaihin, mutta osa seuravieraista saapuu paikalle jo keskiviikkona. Torstaina pidetään aattoseurat. Lauantaina on isossateltassa ehtoollinen, jolla käy 20 000–30 000 seuravierasta,[12] ja sunnuntaina jumalanpalvelus. Jumalanpalveluksia pidetään myös lähialueiden kirkoissa. Suviseurojen yhteydessä pidetään myös SRK:n vuosikokous, puhujien ja seurakuntavanhinten kokous sekä kansainvälisyysilta ulkomaalaisille. Vuosikokous ja puhujienkokous ovat suljettuja tilaisuuksia, joissa median edustajien ei sallita olevan paikalla. Vuosikokouksessa jäsenyhdistysten eli paikallisten rauhanyhdistysten valitsemat edustajat päättävät tavanomaisista yhdistylain mukaisista kysymyksistä.

Suviseuroissa on keskusteltu ajankohtaisista asioista ja SRK on antanut niissä julkilausumia erilaisista asioista kuten ehkäisystä, alkoholista ja televisiosta 1960-luvulla. Uusimmat julkilausumat on annettu vuosina 1994, 2002 ja 2005. Vuonna 2005 ilmaistiin huoli Jumalan sanan väheksymisestä ja kerrottiin vanhoillislestadiolaisten torjuvasta suhtautumisesta avoliittoon sekä seksuaalisiin vähemmistöihin ja eutanasiaan[13].

Suviseuroissa saatetaan joskus pitää myös tiedotustilaisuuksia, joissa myös saatetaan tiedottaa liikkeen hengellisestä opeista[14]. Esimerkiksi vuonna 2009 Oripäässä tiedotettiin SRK:n lapsi- ja nuorisotyöstä sekä liikkeen kannasta ehkäisyyn[15], ja 2010 seurajärjestelyistä, avioliitosta ja pyhyydestä[16].

Valtaosa seuravieraista on lapsia ja nuoria, sillä vanhoillislestadiolaiset perheet ovat suomalaisittain ajatellen erittäin suuria [17]. On arvioitu, että herätysliikkeen piirissä elää tätä nykyä yli 50 000 alle 18-vuotiasta. Ainoa erityisesti nuorille suunnattu ohjelma on perjantai-illan alustus.

Seurat ovat myös lähetystapahtuma, joten puheet tulkataan viidelle kielelle sekä viittomakielelle. Lisäksi suviseuroissa toimii suviseuraradio, joka lähettää saarnoja ja ohjelmaa noin kolmen miljoonan suomalaisen kuuluville, sekä Internetin kautta kaikkialle maailmaan. Saarnojen välillä se tarjoaa toimitettua ohjelmaa lestadiolaisuudesta. Suviseura-alueella toimii myös lyhytkantoinen radiolähetin, jolta voi kuunnella saarnoja tulkattuna neljälle kielelle. Vuodesta 2004 asti on saarnat tallennettu internetiin myöhemmin kuunneltavaksi. Yleisradio radioi perinteisesti sunnuntaisin tunnin ajan kello 18.00 kaksi saarnaa. Ylen valtakunnallinen radiointi on järjestetty vuoden 1939 Kemin suviseuroista lähtien.

Muut järjestelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueena on yleensä laaja noin yhden neliökilometrin peltoaukea, tai lentokenttä. Keskellä suviseura-aluetta on keskusaukea, jolla sijaitsee apteekki, ensiapu, info, grilli, isoteltta, juhlaportti, kioski, pankki, posti, ruokala ja SRK:n kirjamyymälä. Keskusalueen ympärillä on majoitusalueet, joille majoittautuu suurin osa vieraista asuntoautoihin, -vaunuihin ja telttoihin. Suomalaisen elintason kohotessa telttojen määrä on vähentynyt asuntovaunujen ja autojen osuuden kasvaessa. Alueille on ripoteltu myymälöitä ja vessoja, sekä yksi suihkupiste. Alueen laitamilla on pysäköintialueita, jonne voi pysäköidä kulkuneuvon käydessään alueella ilman yöpymistä. Hetkellisesti suviseura-alueesta tulee Suomen 11. suurin kaupunki Porin jälkeen. [18] Suviseurojen väkimäärä lasketaan kertoimien avulla. Esimerkiksi autolla ja asuntoautolla on oma kertoimensa. SRK:n mukaan luotettava tulos kävijämääristä on tärkeää erityisesti huollon kannalta. Suviseuroista ei lasketa eri päivien kävijämääriä yhteen, vaan luku on lauantailta, jolloin alueella on eniten ihmisiä.[19]

Saarnat kuuluvat isossateltassa mutta myös muualla seurakentällä kaiutinjärjestelmän avulla. Kentälle on sijoitettu noin 200 kaiutinpylvästä. Ensimmäisen kerran kovaäänisiä on käytetty suviseuroissa Rovaniemellä vuonna 1931. Vuonna 1981 äänentoistoa parannettiin kehämenetelmällä päällekkäisen kaiun eliminoimiseksi.

Suviseuroissa järjestetään kolme tiedotustilaisuutta tiedotusvälineille ajankohtaisista aiheista. Toimittajia varten on tiedotuskeskus. Tilaisuuden yhteydessä SRK julkaisee monesti uusia julkaisuja. Suviseuroista valmistetaan suviseurajulkaisu, jossa vuoteen 2012 mennessä koottiin seurapuheet ja tietoa SRK:n toiminnasta.Vuodesta 2013 suviseurajulkaisussa ainoastaan avajaistilaisuuden puheet on litteroitu. Muut puheet on liitteennä mp3-muodossa. Suviseuroista tehdään verkkosivut. Sotkamon suviseuroista tehtiin myös wap-sivut.

Nettisivuilta on ollut mahdollista perehtyä suviseurojen tapahtumiin, kokousten julkilausumiin sekä kuunnella puheita myös jälkikäteen. SRK ry. poisti yllättäen kaikki ennen vuotta 2010 julkaistut suviseurojen tiedot netistä loppuvuonna 2010 tai alkuvuonna 2011.[20] Tietojen poisto tapahtui niihin aikoihin (keväällä 2010), jolloin oli paljastunut, että liikkeen piirissä oli peitelty lasten hyväksikäyttörikoksia. Tutkijoiden tietoon oli tullut lähes sata hyväksikäyttötapausta. Tiettävästi SRK.n työvaliokunta oli valinnut joidenkin aikaisempien suviseurojen puhujiksi henkilöitä, jotka olivat sittemmin saaneet tuomion lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Toinen syy saarnojen ja muiden suviseuratietojen poistoon on saattanut olla se, että ihmisoikeuksiin erikoistuneet suomalaiset juristit julkaisivat kannanoton vanhoillislestadiolaisuuden ehkäisykiellosta. Juristit olivat selvittäneet asiaa Ihmisoikeusliiton pyynnöstä. He totesivat herätysiikkeen ehkäisykiellon loukkaavan ihmisoikeuslainsäädäntöä. [21] Tämän lausunnon jälkeen SRK:ssa oli konsultoitu lakimiehiä mahdolliseten riskien kartoittamiseksi. Katsottiin todennäköisesti välttämättömäksi poistaa suviseurasaarnat julkisuudesta ja netistä varmuuden vuoksi, jotta voidaan ennalta välttyä mahdollisilta oikeudellisilta seuraamuksilta. Monissa saarnoissa julistettiin, että syntyvyyden rajoittamisesta seuraa kadotustuomio.

Suviseuroja varten valmistetaan postin erikoisleima, jota saa vain suviseurojen ajan. Ensimmäisen kerran erikoisleima (nro 389) julkaistiin vuonna 1966 Oulussa. Suviseuroista on perinteisesti lähetetty tervehdyssähke arkkipiispalle, hiippakunnan piispalle, Suomen presidentille, maaherralle ja sisarjärjestöille Amerikoihin ja Ruotsiin.[22]

Suviseurojen maamerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perhon suviseurojen (2005) juhlaportti: "Usko tulee kuulemisesta"

Suviseurojen näkyvimmät maamerkit ovat keskusalueella sijaitsevat seurateltta, juhlaportti ja lippurivi. Ennen kännyköiden yleistymistä ilmoitustaulu, jolle vieraat kiinnittivät tapaamistoiveitaan, oli useita metrejä pitkä ja hyvin näkyvä maamerkki.

Suviseurateltta eli isoteltta on 80 metriä pitkä ja 35 metriä leveä eli pohjapinta-alaltaan noin 2 800 m². Istumapaikkoja siellä on noin 4 200 hengelle.[23] Vanha teltta oli noin 2 100 neliömetrin suuruinen teltta, johon mahtuu yhtäaikaisesti noin 4 200 henkeä (aiemman ilmoituksen mukaan 6 000)[24][25]. Telttaa käytettiin myös opistoseuroissa. Teltassa oli yhdeksän isoa mastoa ja kymmeniä pienempiä. Sitä pystytti kerralla noin 100 hengen osasto, jota johti noin seitsemän ryhmänjohtajaa. Teltan pystyttämiseen meni aikaa noin kahdeksan tuntia.

Teltta oli käytössä ensimmäistä kertaa Kajaanissa 1938. Puolustusvoimat lainasi sitä talvisodassa siirtoväen tavaroiden säilytyspaikaksi. Teltan runko vaihdettiin vuonna 1960, koska 4 000 hengen teltta oli rapistunut ja käynyt pieneksi. Uusi kangas hankittiin vuonna 1981. Vuoden 2009 suviseuroihin hankittiin uusi hieman isompi teltta.

Juhlaportissa on kuvattu ja kirjoitettu seurojen tunnuslause, joka on jokin Raamatun jae. Portti on rakennettu ensimmäisen kerran 1949 Haapajärvelle, jossa tunnuslause oli "Sinä teit hyvin kun tulit".

Lippurivi on kasvanut 17 lippuun, kun aluksi vuonna 1932 Iisalmessa oli käytössä vain Suomen, Ruotsin, Norjan ja Yhdysvaltain liput. Liput ovat ranskankielisessä aakkosjärjestyksessä. Kun Suomella on EU:n puheenjohtajuuskausi, lippurivissä on myös EU-lippu. Vuonna 1991 Jämijärvellä nähtiin sellainenkin erikoisuus, että käytännössä ateistisen Neuvostoliiton lippu liehui lippurivissä. Suviseuroissa Liperissä oli 17 lippua, joista uusin oli Ghanan. Liput kuvaavat maita, joissa SRK:n seurapuhujat käyvät ajoittain järjestämässä seuroja.

Radio- ja kaiutinmasto sijaitsee isonteltan vieressä. Itse masto on 24 metriä korkea, mutta ukkosenjohdatin mukaan laskettuna sen kokonaiskorkeus on 30 metriä. Masto on koottu neljästä kuuden metrin elementistä. Se välittää ääntä radiotaajuuksille kuuden lähetysantennin kautta. Mastossa on myös 20 suurta kaiutinta, joista ääni välitetään seurakentälle.

Suviseurat Suomen ulkopuolella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka Suviseurat ovat erityisesti Suomelle ominaisia, niitä järjestetään muuallakin. Näitä seuroja järjestetään Pohjois-Amerikassa, Ruotsissa, Venäjällä ja Virossa. Kooltaan ne ovat Suomessa järjestettäviä seuroja pienempiä. Niiden sisältö on sama kuin Suomessakin, eli ne koostuvat saarnoista ja lauluista.

Ruotsissa Suviseurat pidetään yleensä toukokuussa. Niiden pitopaikka vaihtelee. Niitä on järjestetty Ruotsissa 21 vuoden ajan. Ensimmäiset Ruotsin suviseurat pidettiin vuonna 1985 Gagnefissa. Ne on pidetty neljä kertaa Pohjois-Ruotsissa Kalixissa vuosina; 1988 ja 1992. Vuonna 2006 ja vuonna 2009 Ruotsin suviseurat pidettiin Haaparannalla.Vuoden 2007 suviseurat pidettiin Taalainmaalla ja vuoden 2008 suviseurat pidettiin Tukholmassa.

Pohjois-Amerikassa kesäseurat järjestää Laestadian Lutheran Church. Ne järjestetään kesä-heinäkuun vaihteessa. Vierailijoiden määrät riippuvat pitopaikasta. Vuoden 2006 kesäseuroihin Rockfordiin odotettiin 4 000–4 500 vierasta.[26] Vieraita seuroihin tulee pääosin Pohjois-Amerikasta. Seurat järjestetään usein kouluilla ja urheiluhalleissa.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suviseurajulkaisuja, esimerkiksi:
    • Toimittanut Matti Taskila: Luonasi on elämän lähde: SRK:n suviseurat Maaningalla 2002. SRK, 2002. ISBN 951-843-030-6.
  • Toimittanut Ari-Pekka Palola: Suvi on läsnä – Suviseurojen historia. SRK, 2006. ISBN 951-843-077-2.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aulis Zidbäck 1941, sivu 189
  2. Aulis Zidbäck 1941, sivu 190
  3. Aulis Zidbäck 1941, sivu 189
  4. Aulis Zidbäck 1941, sivu 190
  5. Lohi 1997, sivut 86-87
  6. Lohi 1997, sivu 81
  7. Lohi 1997, sivu 489
  8. Lohi 1997, sivu 489
  9. Aulis Zidbäck 1941, sivu 191 ja 217
  10. Aulis Zidbäck 1941, sivu 237 ja 236–237
  11. Ari-Pekka Palola 2006, sivu 9
  12. Palola 2006, s. 287
  13. Oikea ja väärä. Vuoden 2005 julkilausuma, SRK.
  14. Suviseurat: Tiedotusvälineille. Viitattu 8.6.2011.
  15. Minä uskon Jumalaan, Isään [1]
  16. Suviseurat: Tiedostustilaisuus: Lasten, nuorten ja kotien tukena. Viitattu 8.6.2011; Minä uskon Jumalaan, Isään: Alustus Oripään suviseuroissa. [2], Suviseurat 2010: Tiedotteet
  17. Kuva taiteilija Hannu Pakarisen näyttelystä Oulun taidemuseossa, sarjasta Jumalan lahja[3]
  18. Kuntien asukasluvut: Väestörekisterikeskus – asukasluvut 7.6.2007. Väestörekisterikeskus. Viitattu 7.6. 2007.
  19. Heikki Rusama: Kesäjuhlien kävijämäärät huimassa nousussa? 23.8.2006. Kotimaa. Viitattu 25. syyskuuta 2006.
  20. Wikke: Muistoja ja huomioita Lumijoen suviseuroista 17.10.2011. Omat Polut.
  21. Ihmisoikeusliitto: Ehkäisykielto loukkaa ihmisoikeuksia: Taustamuistio 4.3.2009. Ihmisoikeusliitto.
  22. Päivämies 12.7.2006, sivu 12
  23. Suviseuratiedotus: Oripäässä otetaan käyttöön uusi seurateltta. Suviseurat.fi 16.6.2009. Viitattu 16.6.2009.
  24. Suviseurasanasto: suviseurateltta, viitattu 7.6.2007
  25. Päivätiedote, perjantai 14.7.2006, viitattu 6.7.2007
  26. Roz Kohls: DC Laestadians to cohost summer service June 26, 2006. Herald Journal – Enterprise Dispatch. Viitattu 31 tammikuuta, 2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta suviseurat.