Suviseurat

Wikipedia

Kristinusko: luterilaisuus Osa artikkelisarjasta Lestadiolaisuus

Henkilöitä Lapin Maria Lars Levi Laestadius Juhani Raattamaa

Suunnat Esikoislestadiolaisuus Rauhansanalaisuus Uusheräys Vanhoillislestadiolaisuus Muut suunnat

Kritiikki Lestadiolaisuuteen liittyvät kiistat Vanhoillislestadiolaisuuden kritiikki (vl)

Suuret seurat Suviseurat (vl) Opistoseurat (vl) Juhannusseurat (el, rs ja vl) Suvijuhlat (rs) Kesäseurat (uh)

Lehtiä Päivämies (vl) Rauhan sana (rs) Rauhan Side (el) Lähettäjä (uh)

Laulukirjat Hengelliset laulut (el) Siionin laulut (vl) Siionin matkalaulut (rs ja uh)

Suviseurat on vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen järjestämä vuosittainen kaikille avoin hengellinen seuroista koostuva tilaisuus, jolla käy vilkkaimman päivän aikana 70 000 seuravierasta eri maista, valtaosa Suomesta. Nelipäiväisen tilaisuuden pitopaikka vaihtelee Suomessa vuosittain seurojen lähetysluonteen vuoksi. Suviseurat ovat kehittyneet SRK:n vuosikokouksen ympärille. Ensimmäiset suviseurat pidettiin kokouksen yhteydessä Oulussa 1906. Myös muissa maissa kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa, Ruotsissa ja Venäjällä vanhoillislestadiolaiset pitävät kesäisin suuria seuroja tai suviseuroja.

[muokkaa] Historia

Lestadiolaissaarnaajat kokoontuivat jo herätyksen alkuaikoina 1800-luvulla yhteen keskustelemaan opillisista asioista ja lähetystyöstä. Näitä saarnaajakokouksia alettiin pitää säännöllisemmin vuodesta 1872 Lannavaarassa Wittangin pitäjässä.^[1] Vuonna 1888 Lannavaaraan valmistui Ruotsin prinsessa Eugenian rahoittama Lapin lähetyskoulu.^[2] Tässä rakennuksessa alettiin pitää vuosittain, usein helmikuussa, kokouksia ja suuria seuroja.^[3] Rakennuksessa oli nelisenkymmentä huonetta.^[4]

Lannavaaran ulkopuolella pidettyjä suuria kokoontumisia olivat Yli-Tornion Alkkulassa ja Helsingissä pidetyt kokoukset.^[5] Vuonna 1875 Alkkulassa pidettyyn kokoukseen osallistui arviolta noin 100 saarnaajaa ja kaksituhatta seuravierasta.^[6] Vuonna 1889 pidettiin saarnaajakokous Helsingissä. Siellä käsiteltiin opillisia asioita ja lähetystyötä.^[7] Tilaisuus kesti 11 päivää ja sinne kokoontui lestadiolaissaarnaajia aina Lapista ja Pietarista saakka.^[8]

Suviseurat on jatkumo Lannavaaran kokouksille. Uusheräys ei osallistunut Lannavaaran kokouksiin ollenkaan ja esikoislestadiolaiset lopettivat niissä käynnin vuonna 1897.^[9] Lannavaaran kokouksien pitämistä jatkettiin Juhani Raattamaan toivomuksesta ja niihin osallistuivat enää vanhoillislestadiolaiset.^[10] Vuonna 1906 vanhoillislestadiolaiset kokoontuivat Ouluun keskustelemaan opillisista kysymyksistä ja lähetystyöstä. Samassa kokouksessa perustettiin Ouluun Lähetystoimen päätoimisto. Samalla pidettiin seuroja. Kokoukseen osallistui noin 90 saarnaajaa ja 2 000 seuravierasta.^[11]

Vuosikokousseurat pidettiin talvella, kunnes ne pidettiin ensimmäisen kerran kesällä vuonna 1912 Rovaniemellä. Ne siirrettiin kesälle paremman sään vuoksi. Vuosikokousseuroja alettiin yleisemmin kutsua suviseuroiksi 1950-luvulla. Ennen ne pidettiin keskellä viikkoa, mutta vuoden 1964 jälkeen ne on pidetty viikonloppuisin. Ennen suviseuroihin tultiin kävellen tai hevosella. Myöhemmin junalla ja siksi suviseurat järjestettiin yleensä lähellä rautatietä. Joskus saatettiin tilata kokonainen juna seuravieraiden kuljetusta varten ja seuravieraille myönnettiin alennuslippuja.

Seurapuheet ja laulut ovat kuuluneet alusta asti tapahtuman ohjelmaan. Jumalanpalveluksia on järjestetty sunnuntaisin vuodesta 1917 lähtien lähialueiden kirkoissa. 1960-luvulta lähtien palvelus on pidetty myös suviseurateltassa.

Suviseurat on kansainvälinen tapahtuma. Liput kuvaavat maita, joissa SRK:lla tai sen sisarjärjestöillä on säännöllistä seuratoimintaa.

Seurojen väkimäärä on kasvanut vuosien kuluessa ja yhä enemmän tulee vieraita myös ulkomailta. Vuonna 1914 Oulaisissa suviseurojen väkimäärä on ollut 8000 henkeä. Vuonna 1918 Lounaispuistossa Jyväskylässä oli 1000 vierasta omin eväin. Vuonna 1937 Jyväksylän Seminaarinmäellä oli 4000 seuravierasta. Vuonna 1958 Hippoksella väkimäärä oli noin 15 000 henkeä. Vuonna 1967 Jämsässä väkimäärä oli 30 000 seuravierasta. Vuonna 1987 Hankasalmella väkimäärä oli 65 000 henkeä.

Seurojen järjestäjät, seuraväki ja media tuntee joitakin seuroja erityisellä nimikkeellä. Tällaisia ovat mm. vuoden 1987 saviseurat Hankasalmella, kun sade muutti kentän liejuisaksi. Sama toistui vuonna 2002 Maaningalla. Vuoden 1954 suviseuroja Tampereella kutsutaan nokiseuroiksi, sillä läheisen tehtaan piipusta tuli nokea telttojen ja muiden rakennelmien päälle.

[muokkaa] Suviseurapaikkakunnat

Vuonna 2010 suviseurat järjestetään Liperissä, vuonna 2011 Lumijoella, vuonna 2012 Lopella, vuonna 2013 Pudasjärvellä. Suviseurapaikkakunnat on jaettu alustavasti vuodelle 2025 asti, jolloin ne pidetään Ruukissa.

[muokkaa] Vuosittain

• 1906 Oulu, 1907 Oulu, 1908 Ylivieska, 1909 Tornio-Haaparanta

• 1910 Helsinki, 1911 Kokkola, 1912 Rovaniemi, 1913 Kajaani, 1914 Oulainen, 1915 -*, 1916 Oulu, 1917 Ii, 1918 Jyväskylä, 1919 Kemi

• 1920 Vaasa, 1921 Ylivieska, 1922 Viipuri, 1923 Kajaani, 1924 Oulu, 1925 Rovaniemi, 1926 Haapajärvi, 1927 Jyväskylä, 1928 Oulu, 1929 Tornio

• 1930 Kajaani, 1931 Rovaniemi, 1932 Iisalmi, 1933 Oulu, 1934 Oulu, 1935 Oulu, 1936 Rovaniemi, 1937 Jyväskylä, 1938 Kajaani, 1939 Kemi

• 1940 Oulu, 1941 -**, 1942 Oulu, 1943 Haapajärvi, 1944 -***, 1945 Nivala, 1946 Pori, 1947 Joensuu, 1948 Kuopio, 1949 Haapajärvi

• 1950 Ylivieska, 1951 Rovaniemi, 1952 Tornio, 1953 Iisalmi, 1954 Tampere, 1955 Kemi, 1956 Oulu, 1957 Kuopio, 1958 Jyväskylä, 1959 Helsinki

• 1960 Kajaani, 1961 Kuusamo, 1962 Raahe, 1963 Ylivieska, 1964 Joensuu, 1965 Rovaniemi, 1966 Oulu, 1967 Jämsä, 1968 Reisjärvi, 1969 Nivala

• 1970 Alajärvi, 1971 Ruukki, 1972 Pudasjärvi, 1973 Ranua, 1974 Hollola, 1975 Turku, 1976 Sievi, 1977 Haapajärvi, 1978 Kajaani, 1979 Rovaniemi

• 1980 Keminmaa, 1981 Perho, 1982 Oulunsalo, 1983 Kalajoki, 1984 Hollola, 1985 Kuusamo, 1986 Outokumpu, 1987 Hankasalmi, 1988 Vihti, 1989 Ranua

• 1990 Haapavesi, 1991 Jämijärvi, 1992 Iisalmi, 1993 Haukipudas, 1994 Tornio, 1995 Toholampi, 1996 Alajärvi, 1997 Rovaniemi, 1998 Pudasjärvi, 1999 Kruunupyy

• 2000 Petäjävesi, 2001 Ruukki, 2002 Maaninka, 2003 Muhos, 2004 Nivala, 2005 Perho, 2006 Sotkamo, 2007 Valkeala, 2008 Sievi, 2009 Oripää

• 2010 Liperi, 2011 Lumijoki, 2012 Loppi, 2013 Pudasjärvi

• (*) Vuoden 1915 suviseurat Ruotsin Alakainuussa (Nederkalixissa) peruuntuivat tyfus-kulkutaudin vuoksi.
• (**) Vuonna 1941 suviseurojen piti olla Haapajärvellä, mutta jatkosodan takia ne jäivät pitämättä.
• (***) Vuoden 1944 suviseurat Nivalassa jäivät myös pitämättä jatkosodan takia virallisesti, mutta koska peruutusviesti ei tavoittanut kaikkia, paikalle saapui seuravieraita ja puhujia noin tuhat ja seurat pidettiin.

Vuoden 1936 suviseuroja siirrettiin myöhemmäksi 7. - 9. päiväksi eduskuntavaalien takia. Vuoden 1922 Viipurin suviseurat sekä vuoden 1951 suviseurat Rovaniemellä pidettiin ennen juhannusta. Maanantai tuli vakinaiseksi seurapäiväksi vuonna 1966.

[muokkaa] Ohjelma

Puhuja saarnaa seuraväelle. Perho 2005.

Suviseurojen ohjelmana on seurapuheet eli saarnat, joita pidetään yhteensä noin 40. Suviseurat kestävät perjantaista maanantaihin, mutta osa seuravieraista saapuu paikalle jo keskiviikkona. Torstaina pidetään aattoseurat. Lauantaina on isossateltassa ehtoollinen, jolla käy 20 000 - 30 000 seuravierasta,^[12] ja sunnuntaina jumalanpalvelus. Jumalanpalveluksia pidetään myös lähialueiden kirkoissa. Suviseurojen yhteydessä pidetään myös SRK:n vuosikokous, puhujien ja seurakuntavanhinten kokous sekä kansainvälisyysilta ulkomaalaisille.

Suviseuroissa on keskusteltu ajankohtaisista asioista ja SRK on antanut niissä julkilausumia erilaisista asioista kuten ehkäisystä, alkoholista ja televisiosta 1960-luvulla. Uusimmat julkilausumia on annettu vuosina 1994, 2002 ja 2005. Viimeisessä ilmaistiin huoli Jumalan sanan väheksymisestä^[13].

Valtaosa seuravieraista on lapsia ja nuoria. Ainoa erityisesti nuorille suunnattu ohjelma on lauantai-illan alustus. Seurat ovat myös lähetystapahtuma, joten puheet tulkataan viidelle kielelle sekä viittomakielelle. Lisäksi suviseuroissa toimii suviseuraradio, joka lähettää saarnoja ja ohjelmaa noin kolmen miljoonan suomalaisen kuuluville, sekä Internetin kautta kaikkialle maailmaan. Saarnojen välillä se tarjoaa toimitettua ohjelmaa lestadiolaisuudesta. Suviseura-alueella toimii myös lyhytkantoinen radiolähetin, jolta voi kuunnella saarnoja tulkattuna neljälle kielelle. Vuodesta 2004 asti on saarnat tallennettu internetiin myöhemmin kuunneltavaksi. Yleisradio radioi perinteisesti sunnuntaisin tunnin ajan kello 18.00 kaksi saarnaa. Ylen valtakunnallinen radiointi on järjestetty vuoden 1939 Kemin suviseuroista lähtien.

[muokkaa] Muut järjestelyt

Suviseurojen seurateltassa pidetään puheet, jotka välitetään kaiutinjärjestelmällä koko seura-alueelle.

Alueena on yleensä laaja noin yhden neliökilometrin peltoaukea, tai lentokenttä. Keskellä suviseura-aluetta on keskusaukea, jolla sijaitsee apteekki, ensiapu, info, grilli, isoteltta, juhlaportti, kioski, pankki, posti, ruokala ja SRK:n kirjamyymälä. Keskusalueen ympärillä on majoitusalueet, joille majoittautuu suurin osa vieraista asuntoautoihin, -vaunuihin ja telttoihin. Suomalaisen elintason kohotessa telttojen määrä on vähentynyt asuntovaunujen ja autojen osuuden kasvaessa. Alueille on ripoteltu myymälöitä ja vessoja, sekä yksi suihkupiste. Alueen laitamilla on pysäköintialueita, jonne voi pysäköidä kulkuneuvon käydessään alueella ilman yöpymistä. Hetkellisesti suviseura-alueesta tulee Suomen 11. suurin kaupunki Porin jälkeen. ^[14] Suviseurojen väkimäärä lasketaan kertoimien avulla. Esimerkiksi autolla ja asuntoautolla on oma kertoimensa. SRK:n mukaan luotettava tulos kävijämääristä on tärkeää erityisesti huollon kannalta. Suviseuroista ei lasketa eri päivien kävijämääriä yhteen, vaan tulos on lauantailta, jolloin alueella on eniten ihmisiä.^[15]

Saarnat kuuluvat isossateltassa mutta myös muualla seurakentällä kaiutinjärjestelmän avulla. Kentälle on sijoitettu noin 200 kaiutinpylvästä. Ensimmäisen kerran kovaäänisiä on käytetty suviseuroissa Rovaniemellä vuonna 1931. Vuonna 1981 äänentoistoa parannettiin kehämenetelmällä päällekkäisen kaiun eliminoimiseksi. Suviseuroissa järjestetään kolme tiedotustilaisuutta tiedotusvälineille ajankohtaisista aiheista. Toimittajia varten on tiedotuskeskus. Tilaisuuden yhteydessä SRK julkaisee monesti uusia julkaisuja. Suviseuroista valmistetaan suviseurajulkaisu, jossa on koottuna seurapuheet ja tietoa SRK:n toiminnasta. Suviseuroista tehdään verkkosivut. Sotkamon suviseuroista tehtiin myös wap-sivut.

Suviseuroja varten valmistetaan postin erikoisleima, jota saa vain suviseurojen ajan. Ensimmäisen kerran erikoisleima (nro 389) julkaistiin vuonna 1966 Oulussa. Suviseuroista on perinteisesti lähetetty tervehdyssähke arkkipiispalle, hiippakunnan piispalle, Suomen presidentille, maaherralle ja sisarjärjestöille Amerikoihin ja Ruotsiin.^[16]

[muokkaa] Suviseurojen maamerkit

Perhon suviseurojen (2005) juhlaportti: "Usko tulee kuulemisesta"

Suviseurojen näkyvimmät maamerkit ovat keskusalueella sijaitsevat seurateltta, juhlaportti ja lippurivi. Ennen kännyköiden yleistymistä ilmoitustaulu, jolle vieraat kiinnittivät tapaamistoiveitaan, oli useita metrejä pitkä ja hyvin näkyvä maamerkki.

Suviseurateltta eli isoteltta on 80 metriä pitkä ja 35 metriä leveä eli pohjapinta-alaltaan noin 2 800 m². Istumapaikkoja siellä on noin 4 200 hengelle.^[17] Vanha teltta oli noin 2 100 m² suuruinen teltta, johon mahtuu yhtäaikaisesti n. 4 200 henkeä (aiemman ilmoituksen mukaan 6000)^[18][19]. Telttaa käytettiin myös opistoseuroissa. Teltassa oli yhdeksän isoa mastoa ja kymmeniä pienempiä. Sitä pystytti kerralla noin 100 hengen osasto, jota johti noin seitsemän ryhmänjohtajaa. Teltan pystyttämiseen meni aikaa noin kahdeksan tuntia.

Teltta oli käytössä ensimmäistä kertaa Kajaanissa 1938. Puolustusvoimat lainasi sitä talvisodassa siirtoväen tavaroiden säilytyspaikaksi. Teltan runko vaihdettiin vuonna 1960, koska 4000 hengen teltta oli rapistunut ja käynyt pieneksi. Uusi kangas hankittiin vuonna 1981. Vuoden 2009 suviseuroihin hankittiin uusi hieman isompi teltta.

Juhlaportissa on kuvattu ja kirjoitettu seurojen tunnuslause, joka on jokin Raamatun jae. Portti on rakennettu ensimmäisen kerran 1949 Haapajärvelle, jossa tunnuslause oli "Sinä teit hyvin kun tulit".

Lippurivi on kasvanut 16 lippuun, kun aluksi vuonna 1932 Iisalmessa oli käytössä Suomen lisäksi vain Ruotsin, Norjan ja Yhdysvaltain liput. Liput ovat ranskankielisessä aakkosjärjestyksessä. Kun Suomella on EU:n puheenjohtajuuskausi, lippurivissä on myös EU-lippu. Vuonna 1991 Jämijärvellä nähtiin sellainenkin erikoisuus, että käytännössä ateistisen Neuvostoliiton lippu liehui lippurivissä. Suviseuroissa Oripäässä oli kuusitoista lippua, joista uusin oli Espanjan. Liput kuvaavat maita, joissa SRK:lla on säännöllistä seuratoimintaa.

Radio- ja kaiutinmasto sijaitsee isonteltan vieressä. Itse masto on 24 metriä korkea, mutta ukkosenjohdatin mukaan laskettuna sen kokonaiskorkeus on 30 metriä. Masto on koottu neljästä kuuden metrin elementistä. Se välittää ääntä radiotaajuuksille kuuden lähetysantennin kautta. Mastossa on myös 20 suurta kaiutinta, joista ääni välitetään seurakentälle.

[muokkaa] Suviseurat Suomen ulkopuolella

Vaikka Suviseurat ovat erityisesti Suomelle ominaisia, niitä järjestetään muuallakin. Näitä seuroja järjestetään Pohjois-Amerikassa, Ruotsissa, Venäjällä ja Virossa. Kooltaan ne ovat Suomessa järjestettäviä seuroja pienempiä. Niiden sisältö on sama kuin Suomessakin, eli ne koostuvat saarnoista ja lauluista.

Ruotsissa Suviseurat pidetään yleensä toukokuussa. Niiden pitopaikka vaihtelee. Niitä on järjestetty Ruotsissa 21 vuoden ajan. Ensimmäiset Ruotsin suviseurat pidettiin vuonna 1985 Gagnefissa. Ne on pidetty kolme kertaa Pohjois-Ruotsissa Kalixissa vuosina; 1988 ja 1992. Vuonna 2006 ja vuonna 2009 Ruotsin suviseurat pidettiin Haaparannassa.Vuoden 2007 suviseurat pidettiin Taalainmaalla ja vuoden 2008 suviseurat pidettiin Tukholmassa.

Pohjois-Amerikassa kesäseurat järjestää Laestadian Lutheran Church. Ne järjestetään kesä-heinäkuun vaihteessa. Vierailijoiden määrät riippuvat pitopaikasta. Vuoden 2006 kesäseuroihin Rockfordiin odotettiin 4 000 - 4 500 vierasta.^[20] Vieraita seuroihin tulee pääosin Pohjois-Amerikasta. Seurat järjestetään usein kouluilla ja urheiluhalleissa.

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Suviseurajulkaisuja, esimerkiksi:
  • Toimittanut Matti Taskila: Luonasi on elämän lähde: SRK:n suviseurat Maaningalla 2002. SRK, 2002. ISBN 951-843-030-6.
• Toimittanut Ari-Pekka Palola: Suvi on läsnä - Suviseurojen historia. SRK, 2006. ISBN 951-843-077-2.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta suviseurat.

[muokkaa] Viralliset sivut

• Suviseurat Oripäässä 2009
• Suviseurat Sievissä 2008
• Suviseurat Valkealassa 2007
• Suviseurat Sotkamossa 2006
• Suviseurat Perhossa 2005
• Suviseurat Nivalassa 2004
• Suviseurat Muhoksella 2003
• Arkistoituja suviseuraradion ohjelmia 2006
• Arkistoituja suviseuraradion ohjelmia 2005
• Arkistoitu alustus Perhon suviseuroissa 2005
• Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys, SRK
• LLC:n kesäseurat 2006 Rockfordissa (englanniksi)

[muokkaa] Lehtiartikkelit

• Apu - Vanhoillislestadiolaisten suviseuroissa
• Ilkka 2.7.2006 - Vanhoillislestadiolaisuus vireää E-P:llä
• Ilkka 2.7.2006 - Usko luo perusturvan elämälle

[muokkaa] Sekalaisia

• Agricolan kirja-arvostelussa suviseurojen historiasta kertova kirja
• YLE Elävä arkisto: Matkalla taivaskotiin

[muokkaa] Lähteet

• Ari-Pekka Palola: Suvi on läsnä. SRK, 2006. ISBN 951-843-077-2.
• Aimo Hautamäki: Suviseuroja 100 vuoden ajan 23.6.2006. Kajaanin rauhanyhdistys. Viitattu 23. kesäkuuta 2006.
• SRK: Suviseurojen historiasta 2005. SRK. Viitattu 23. kesäkuuta 2006.
• Seppo Lohi, Pohjolan kristillisyys, 1997, ISBN 951-8940-69-X
• Aulis Zidbäck, Juhani Raattamaa - Pohjolan suurin maallikkosaarnaaja, Otava, 1941

[muokkaa] Viitteet