Savi
Wikipedia
Savi on maalaji, jonka pääaineksena on ns. saves eli hyvin hienojakoinen mineraalihiukkasmassa, jonka raesuuruus on alle 0,002 mm. Suuri osa tästä on kolloiditilassa, jossa raesuuruus lasketaan millimetrin miljoonasosissa. Juuri nämä hienorakeiset ainekset antavat savelle ominaisia fysikaalisia ominaisuuksia. Savi imee itseensä liuenneita aineita ja kaasuja (toisia enemmän, toisia vähemmän), lisäksi mm. alkalisuoloja, joista kaliumsuolat ovat kasvien ravinnesuoloina tärkeät. Saven kemialliselle koostumukselle on ominaista alumiinioksidin suuri määrä, kun taas piioksidia siinä on hiesuun ja hiekkaan verraten vähän.
Savea on Pohjoismaissa syntyynsä nähden kahdenlaatuista: kerrallista ja jääkauden jälkeistä. Kerrallista savea, joka on syntynyt jääkautisten jäätikköjokien tuomasta lietteestä, on tyypillisimpänä Euroopassa Suomessa ja Ruotsissa. Sen karkeampi kerros on muodostunut kesällä, hienompi talvella, joten joka vuosikertaan kuuluu yksi karkea ja yksi hieno kerros. Näiden kerrosten avulla on selvitettävissä mm. koko muinaisen jäätikön reunan perääntyminen. Jääkauden jälkeinen harmaa savi on syntynyt jokien meren ja järvien rannoille tuomasta lietteestä (ancylus- ja litorinasavi).
Savesta tehdään keramiikkaa ja rakennustarpeita. Esimerkiksi kulho tehdään muotoilemalla savesta kulho ja sitten kuumentamalla. Rakennustarpeita esim. punatiiltä tehnään samalla tavalla. Väri vaihtelee eri savissa punaisesta harmaaseen. Punaisessa tiilestä tulee punertava koska Suomen maaperässä olevassa savessa on paljon rautaa ja tämä tekee siihen sen punertavan värin. Harmaat keramiikat on tehty esimerkiksi Hollannista tuotavasta harmaasta savesta.
Tämä artikkeli perustuu Pienen tietosanakirjan (1925–1928) sisältöön. Pienen tietosanakirjan tekijänoikeudellinen tilanne on tulkinnanvarainen. Sieltä ei tule tuoda uutta aineistoa Wikipediaan. Voit auttaa Wikipediaa korvaamalla Pienen tietosanakirjan aineiston uudella.
