Bentoniitti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Bentoniitti on luonnon savea, jonka oleellisempana osana on montmorilloniittisavi.[1] Se pystyy absorboimaan suuria määriä vettä ja suotuisissa oloissa laajenemaan sen seurauksena tilavuudeltaan jopa kymmenkertaiseksi.[2] Bentoniittia esiintyy yleisesti ympäri maailmaa, mutta Suomessa sitä tavataan vain vähäisissä määrin. Suomessa käytetty bentoniitti tuodaan muualta, kuten Yhdysvalloista tai Euroopan eteläosista.

Bentoniitin sulamispiste on yli 1200 °C, tiheys 2,5 g/cm3 ja CAS-numero 1302-78-9. Bentoniitin kemiallinen kaava on Al2O3.4(SiO2).H2O ja moolimassa 360,31 g/mol.

Bentoniitti rakentamisessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bentoniittia käytetään yleisesti rakentamisessa ja ympäristötekniikassa. Esimerkiksi betonin valumuottien tiivistykseen käytetään usein bentoniittia tai bentoniittilietettä. Sitä käytetään myös rakennusmateriaalien, kuten tiilien ja betonin vedeneristyskyvyn parantamiseen. Ympäristötekniikassa sitä käytetään esimerkiksi kaatopaikoilla estämään myrkkyjen ja tiestöllä pohjavesialueilla öljyn imeytyminen pohjaveteen.

Bentoniitti muussa teollisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvän vedensitomiskykynsä takia bentoniittiä käytetään usein lisänä kissanhiekkavalmisteissa ja kotiviinin valmistuksessa kirkasteena. Elintarviketollisuus puolestaan käyttää sitä paakkuuntumisenestoaineena E-koodilla E558. Rehuteollisuudessa sitä käytetään sideaineena. Rehuun lisättynä se sitoo elimistössä erilaisia myrkkyjä, nopeuttaa villan kasvua lampailla ja parantaa munatuotantoa kanaloissa. Sillä ei ole todettu olevan lisäaineena vahingollisia sivuvaikutuksia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen rakennusinsinöörien liitto: ”6.323 Kaivantoseinät”, Pohjarakennus, RIL 95. Suomen rakennusinsinöörien liitto, 1974. ISBN 951-758-003-7.
  2. Henri Horn: Bentoniitin ominaisuudet (PDF) (Kappale 2) Teknillinen fysiikka/Teknillinen korkeakoulu. Viitattu 9.12.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]