Jalasjärvi

Wikipedia

Jalasjärvi
vaakuna	sijainti
www.jalasjarvi.fi
Sijainti	62°29′20″N, 22°45′45″E
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Eteläisten seinänaapurien seutukunta
Perustettu	1867
Pinta-ala	830,47 km2 131. suurin 1.1.2008 [1]
– maa	818,75 km2
– sisävesi	11,72 km2
Väkiluku	8 449 133. suurin 30.4.2008 [2]
– väestötiheys	10,32 as/km2 (30.4.2008)
Kunnallisvero	19,50 % (2008) [3]
Kunnanjohtaja	Esko Kalevi Juntunen

Jalasjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 8 461 ihmistä ja väestöntiheys on 10,3 asukasta/km².

Jalasjärven naapurikunnat ovat Ilmajoki, Karvia, Kauhajoki, Kihniö, Kurikka, Parkano ja Seinäjoki.

Sisällysluettelo 1 Jalasjärven alue 2 Pohjanmaan portti 3 Tuulimyllyt 4 Seurakunnan historiaa 5 Sotien aika 6 Kylät 7 Nähtävyyksiä 8 Tapahtumia 9 Kuuluisia jalasjärveläisiä 10 Talouselämä 11 Liikenne 11.1 Välimatkoja 12 Koulut 13 Jalasjärveläisiä yhtyeitä 14 Lähdeviitteet 15 Aiheesta muualla

[muokkaa] Jalasjärven alue

Jalasjärven Jalasjärvi sijaitsee Jokipiissä, kun taas valtatie 3:n itäpuolella, kirkonkylän kohdalla näkyvä järvi on Lamminjärvi.

Jalasjärven eteläosassa on runsaasti järviä metsäteiden varrella. Jalasjärvi sijaitsee pääradan varrella. Siellä on kolme Ratahallintokeskuksen liikennepaikkaa: Jalasjärven liikennepaikka Alavallissa, Ylivallin liikennepaikka Ylivallissa sekä Madesjärven liikennepaikka. Liikennepaikat ovat palvelleet lähinnä turpeen- ja puuntuotannon tarvitsemia raskaita kuljetuksia. Ylivallin asfaltoidulla liikennepaikalla, jonka lastauskenttä on asfaltoitu, on harjoitettu myös mikroautoilua.

Jalasjärvellä on kaksi leirintäaluetta: eteläisempi on Saarijärven rannalla ja pohjoisempi Koskutjärven rannalla sijaitseva Jalasleirintä. Jälkimmäisessä ei ole päivystystä, vaan se hoidetaan Saarijärven leirintäalueelta. Saarijärveltä itään valtatie 3:n itäpuolella on Pohjan Korpilammi, Vähä Somerojärvi, Iso Madesjärvi ja Vähä Madesjärvi, Kolhonjärvi, Liikajärvi, Liikapuron tekojärvi ja Lammijärvi. Lisäksi joillain paikoilla on tierakennuksissa käytettyjen kivenottamoiden pohjalla lähdevettä, mikä on mahdollistanut uimisen ja kalastamisen, vaikka paikat eivät ole virallisia uimapaikkoja. Tällainen paikka on esimerkiksi Alakoskuella murskaksi kutsuttu paikka valtatie 3:n länsipuolella, joka on aikaisemmin ollut uimapaikka ja jossa on loivan rannan jälkeen jyrkästi syvenevä pohja.

Etelässä, joka kuuluu talousmaantieteellisesti Suomenselän suomaahan, on metsäautoteitä, hiekkakankaita ja metsätaloutta, kun taas pohjoisessa, Jokipiissä ja Luopajärvellä on laajoja peltoaukeita sekä maidontuotantoalueita. Jalasjärven keskisillä ja pohjoisilla alueilla, lähellä Peräseinäjokea on turvetuotantoalueita.

[muokkaa] Pohjanmaan portti

Aikaisemmin matkailumarkkinoinnissa Jalasjärveä kutsuttiin Pohjanmaan portiksi tarkoittaen sitä, että se on ensimmäinen Vaasan läänin ja Etelä-Pohjanmaan kunta Satakunnasta ja Pohjois-Hämeestä tultaessa. Sanontaa on käyttänyt aikaisemmin Koskuen Esso. Sanonnan arvellaan olevan kuitenkin alun perin vuodelta 1932, jolloin nykyistä eduskunnan liikennevaltiokuntaa vastaava kulkulaitosvaliokunta vieraili Jalasjärvellä ja kuntaan johtavan valtatien varteen oli rakennettu portti tervehdyksellä varustettuna.

[muokkaa] Tuulimyllyt

Jalasjärven epävirallinen symboli on tuulimylly, joista tunnetuin sijaitsee Aittomäellä valtatie 3:n itäpuolella, noin kilometrin Jalasjärven kirkonkylästä etelään päin. Luopajärvellä, Seinäjoelle, Ilmajoen kautta, johtavan valtatie 19:n itäpuolella on myös samaa kokoluokkaa oleva tuulimylly. Lisäksi Jalasjärvellä linja-autopysäkkien katoksissa on tuulimyllyn tyypitellyt kuvat molemmissa päissä. Jalasjärven kotiseutumuseossa on kaksi tuulimyllyä. Jokipiissä on Kurikkaan johtavan valtatie 3:n varrella myös nykyaikainen yksityinen valkea kolmilapainen tuulivoimala, joka näkyy valtatie 19 alkupisteessä.

[muokkaa] Seurakunnan historiaa

Jalasjärvi on kuulunut Ilmajoen seurakuntaan ja sittemmin Ilmajoen seurakuntaan kuuluneeseen Kurikan kappeliseurakuntaan, josta se on itsenäistynyt Jalasjärven seurakunnaksi sekä muuttunut kunnallishallinnon uudistuksessa Jalasjärven kunnaksi 1867.

[muokkaa] Sotien aika

Jalasjärveltä on alkanut Suomen itsenäisyyden aikainen asevelvollisuus 1918. Suomen maavoimien ensimmäinen joukko-osasto, Suomen Tasavallan Vartiosto, muodostettiin pääasiassa Jalasjärven suojeluskunnan pohjalle. Suomen Tasavallan Vartiostosta muodostettiin Suomen sisällissodan kestäessä osa Seinäjoen Krenatööripataljoonaa. Alkuvaiheen jälkeen oli ryhdytty täydentämään joukkoja ja lopulta myös perustamaan joukkoja vanhaan autonomian aikaiseen asevelvollisuuslakiin nojaten. Näin ollen Suomen puolustusvoimien maavoimien asevelvollisuus alkoi Jalasjärveltä. Kronstadtin kapinan jälkeen Jalasjärvelle tuli pakolaisina myös venäläisiä.

Jalasjärveläiset kuuluivat pääasiassa viime sotien aikana Pohjanmaalta koottuun jalkaväkirykmentti 58:aan. Aluejärjestelmän periaatteiden mukaisesti suuri osa meni jalkaväkeen, minkä vuoksi kaatuneiden määrä oli tappioiden vuoksi huomattava. Jalkaväkirykmentti 1 ja jalkaväkirykmentti 58 muodostivat 19. divisioonan rungon. Myöhemmin jatkosodan asemasotavaiheen jälkeen JR 58 sai täydennyksiä mm. joutsalaisista.

Jalasjärven asukasluvun kehitys

Vuosi	Asukasluku
1805	246 [4]
1810	267 [4]
1815	419 [4]
1820	454 [4]
1825	489 [4]
1830	524 [4]
1835	520 [4]
1840	556 [4]
1845	769 [4]
1850	823 [4]
1917	13 861 [5]
1939	14 520 [6]
1996	9 490
1997	9 292
1998	9 155
1999	9 038
2000	8 924
2001	8 830
2002	8 792
2003	8 760
2004	8 691
2005	8 631
2006	8 532

Jalasjärven kotiseutumuseon alueella on sotaveteraanien perinnetalo, jossa on Jalasjärven suojeluskuntaan ja toisen maailmansodan aikaan liittyviä esineitä, mm. monipuolinen kokoelma jalkaväen käsiaseita sekä kirjallisuutta. Jalkaväkirykmentti 58:lle on Jalasjärven kirkon länsipuolella muistokivi. Kirkkomaan hautausmaalla on jokaisella haudatulla kivestä veistetty risti.

[muokkaa] Kylät

Alavalli, Hirvijärvi, Ilvesjoki, Jalasjärvi, Jokipii, Keskikylä, Koskue, Luopajärvi, Sikakylä, Taivalmaa ja Ylivalli

[muokkaa] Nähtävyyksiä

• Pirunpesä
• Jokipiin Pellava
• Jalasjärven museo
• Näsimäen lehto, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen mukaan suojeltava lehto
• Mustaluoma, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen mukaan arvokas pienvesi
• Ponsineva-Ponsijärvi, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen mukaan suojeltu suo [1]

[muokkaa] Tapahtumia

• Aukusti
• Mukula

[muokkaa] Kuuluisia jalasjärveläisiä

• Katja Kannonlahti, uutistoimittaja
• Jarkko Kinnunen, yleisurheilija
• Kalevi Kiviniemi, urkutaiteilija
• Mari Kiviniemi, kansanedustaja, kunta- ja hallintoministeri, entinen ulkomaankauppaministeri
• Mikko Luopajärvi, kaksinkertainen ministeri ja kansanedustaja, 1919-1920
• Kirsi Ranto, tangokuningatar 1998
• Ossi Sandvik, Perussuomalaiset r.p.:n puoluesihteeri, 2007
• Teppo Välimäki, mestaripelimanni

[muokkaa] Talouselämä

Kunnassa toimii n. 550 yritystä.

• Urho Viljanmaa Oy, Jalas
• Koja Oy - Jalasjärven tehdas
• Juustoportti Oy
• Jokipiin Pellava Oy
• Listatalo Oy
• L-Kaluste Oy
• Pramia Oy
• Lennol Oy
• Lakan Betoni Oy - Jalasjärven tehdas

Kuluttajille tunnetuimmat jalasjärveläistuotteet ovat Jalaksen, Jokipiin pellavan sekä Juustoportin tuottamia. Aikaisemmin Jalas valmisti hiihtokenkiä murtomaasuksiin, mutta on sittemmin erikoistunut turvajalkineisiin. Juustoportti Keskikylän Pentimäellä on matkailunähtävyys. Siellä valmistetaan juustoja.

Koja Oy on Jalasjärvellä merkittävä työnantaja.

Lisäksi Jalasjärvellä on muita laadukkaita tuotteita myyviä pienempiä yrityksiä, kuten Tarja Salonrannan uniikkitaidekeramiikkaa valmistava Taijulinpaja [2]. Jalasjärven Keskikylässä sijaitsee myös perinteikäs ruokapaikka Pihlajan Kevari, joka on toiminut eteläpohjalaisten juhlapaikkana jo vuodesta 1966.

Jalasjärvellä on noin 550 maatilaa, jotka tuottavat yhteensä n. 3,5 miljoonaa kilogrammaa sianlihaa, 1,1 miljoonaa kilogrammaa naudanlihaa ja 27,4 miljoonaa litraa maitoa. Jalasjärvi on Suomen kolmanneksi suurin maidontuottajakunta ja kuuluu maan kymmenen suurimman lihantuottajakunnan joukkoon.

[muokkaa] Liikenne

Jalasjärven läpi kulkee vilkasliikenteinen valtatie 3 Helsingistä Vaasaan ja Jalasjärveltä lähtee valtatie 19 Uuteenkaarlepyyhyn.

[muokkaa] Välimatkoja

• Helsinkiin 321 km
• Tampereelle 141 km
• Turkuun 259 km
• Ouluun 362 km
• Lahteen 275 km
• Kuopioon 325 km
• Jyväskylään 181 km
• Poriin 140 km
• Vaasaan 96 km
• Seinäjoelle 37 km

[muokkaa] Koulut

Alla esiintyvä sana yläaste ei ole enää peruskoulun 7–9 luokkien virallinen nimitys koululainsäädännössä. Lisätietoja.

Jalasjärvellä toimii kahdeksan 1–6 luokkien peruskoulua (Harrin koulu, Hirvijärven koulu, Ilvesjoen koulu, Keskikylän koulu, Kirkonkylän koulu, Koskuen koulu, Luopajärven koulu ja Metsolan koulu) yläaste ja lukio. Kirkonkylän koulu siirtyi elokuussa 2005 keskustasta uusiin tiloihin koulukeskukseen, jossa lukio ja yläaste myös toimivat. Koulukeskuksessa kaikilla kolmella koululla on mm. yhteinen ruokasali ja liikuntatilat.

Lisäksi Jalasjärvellä toimii JAKK, joka on erikoistunut ajoneuvoihin ja liikenteeseen. Se antaa koulutusta mm. linja-autonkuljettajiksi aikoville koko maassa. JAKKilla on toimipisteitä mm. Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa, Turussa, Vaasassa, ja Vantaalla.

• Jalasjärven lukio [3]
• Jalasjärven yläaste
• Jalasjärven koulujen etusivu
• JAKK

[muokkaa] Jalasjärveläisiä yhtyeitä

• Rehupiikles (1995–)

[muokkaa] Lähdeviitteet

1. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2008.
2. ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 7.5.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 7.5.2008.
3. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2008 10.12.2007. Verohallitus. Viitattu 5.4.2008.
4. ↑ ^{4,0 4,1 4,2 4,3 4,4 4,5 4,6 4,7 4,8 4,9} Jalasjärven kappeli:K. A, Bäckman (Knut Adolf Bäckman), suomentanut Toivo Vuorela, sivu 80, Suomalaisen kirjallisuuden seura, Vammala 1980, ISBN 951-717-201-X, alkuperäinen lähde: Beskrifning öfver Jalasjärvi Kapell. Suomi, Tidskrift i forterländska ämnen 1851, 231-325, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki 1852
5. ↑ Etelä-Pohjanmaan historia:Taulukko 3, Vapaussodassa kaatuneet eteläpohjalaiset, sivu 583, toimittanut Raimo Salokangas, eri tekijät ja Etelä-Pohjanmaan liitto, ISBN 951-766-097-9, alkuperäinen lähde: Lakeus ja sen lapset, sivu 156-157
6. ↑ Etelä-Pohjanmaan historia:Taulukko 5, Talvi- ja jatkosodassa kaatuneet eteläpohjalaiset, sivu 624, toimittanut Raimo Salokangas, eri tekijät ja Etelä-Pohjanmaan liitto, ISBN 951-766-097-9, alkuperäinen lähde: Eteläpohjalaisia taisteluissa 2, Ahto ja Pirilä

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Jalasjärven kylät (kartta) [4]

• Historia - Etelä-Pohjanmaa [5]