Jalasjärvi

Jalasjärvi
vaakuna	sijainti
www.jalasjarvi.fi
Sijainti	62°29′20″N, 22°45′45″E
Maakunta	Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Seinäjoen seutukunta
Perustettu	1867
Kokonaispinta-ala	830,39 km² 139:nneksi suurin 2013
– maa	818,70 km²
– sisävesi	11,69 km²
Väkiluku	8 054 129:nneksi suurin 31.1.2013
– väestötiheys	9,84 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma	2011
– 0–14-v.	15,5 %
– 15–64-v.	61,4 %
– yli 64-v.	23,2 %
Äidinkieli	2011
– suomenkielisiä	99,0 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	0,8 %
Kunnallisvero	20,50 % 84:nneksi suurin 2013
Kunnanjohtaja	Esko Kalevi Juntunen
Kunnanvaltuusto	35 paikkaa
2009–2012  • Kesk.  • Kok.  • PS  • SDP	17 10 5 3

Jalasjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 8196 ihmistä ja väestöntiheys on noin 10,3 asukasta/km². Jalasjärven naapurikunnat ovat Ilmajoki, Karvia, Kauhajoki, Kihniö, Kurikka, Parkano ja Seinäjoki.

Jalasjärven alue

Jalasjärven asukasluvun kehitys

Vuosi	Asukasluku
1805	246
1810	267
1815	419
1820	454
1825	489
1830	524
1835	520
1840	556
1845	769
1850	823
1917	13 861
1939	14 520
1996	9 490
1997	9 292
1998	9 155
1999	9 038
2000	8 924
2001	8 830
2002	8 792
2003	8 760
2004	8 691
2005	8 631
2006	8 532

Jalasjärven Jalasjärvi sijaitsee Kivistön kylässä, kun taas valtatie 3:n itäpuolella, kirkonkylän kohdalla näkyvä järvi on Lamminjärvi.

Jalasjärven eteläosassa on runsaasti järviä metsäteiden varrella. Jalasjärvi sijaitsee pääradan varrella. Siellä on kolme Ratahallintokeskuksen liikennepaikkaa: Jalasjärven liikennepaikka Alavallissa, Ylivallin liikennepaikka Ylivallissa sekä Madesjärven liikennepaikka. Liikennepaikat ovat palvelleet lähinnä turpeen- ja puuntuotannon tarvitsemia raskaita kuljetuksia. Ylivallin asfaltoidulla liikennepaikalla, jonka lastauskenttä on asfaltoitu, on harjoitettu myös mikroautoilua.

Jalasjärven eteläosan Saarijärveltä itään valtatie 3:n itäpuolella on Pohjan Korpilammi, Iso Madesjärvi ja Vähä Madesjärvi, Kolhonjärvi, Liikajärvi, Liikapuron tekojärvi ja Lamminjärvi. Lisäksi joillain paikoilla on tierakennuksissa käytettyjen kivenottamoiden pohjalla lähdevettä, mikä on mahdollistanut uimisen ja kalastamisen, vaikka paikat eivät ole virallisia uimapaikkoja. Tällainen paikka on esimerkiksi Ala-Koskuella murskaksi kutsuttu paikka valtatie 3:n länsipuolella, joka on aikaisemmin ollut uimapaikka ja jossa on loivan rannan jälkeen jyrkästi syvenevä pohja.

Etelässä, joka kuuluu talousmaantieteellisesti Suomenselän suomaahan, on metsäautoteitä, hiekkakankaita ja metsätaloutta, kun taas pohjoisessa, Jokipiissä ja Luopajärvellä on laajoja peltoaukeita sekä maidontuotantoalueita. Jalasjärven keskisillä ja pohjoisilla alueilla, lähellä Peräseinäjokea on turvetuotantoalueita.

Pohjanmaan portti

Jalasjärven kotiseutumuseo valtatie 3:n suunnasta katsottuna.

Aikaisemmin matkailumarkkinoinnissa Jalasjärveä kutsuttiin Pohjanmaan portiksi tarkoittaen sitä, että se on ensimmäinen Vaasan läänin ja Etelä-Pohjanmaan kunta Satakunnasta ja Pohjois-Hämeestä tultaessa. Sanontaa on käyttänyt aikaisemmin Koskuen Esso. Sanonnan arvellaan olevan kuitenkin alun perin vuodelta 1932, jolloin nykyistä eduskunnan liikennevaltiokuntaa vastaava kulkulaitosvaliokunta vieraili Jalasjärvellä ja kuntaan johtavan valtatien varteen oli rakennettu portti tervehdyksellä varustettuna.

Tuulimyllyt

Jalasjärven tuulimyllyaiheinen linja-autopysäkki Ala-Koskuella.

Jalasjärven epävirallinen symboli on tuulimylly, joista tunnetuin sijaitsee Aittomäellä valtatie 3:n itäpuolella, noin kilometrin Jalasjärven kirkonkylästä etelään päin. Luopajärvellä, Seinäjoelle, Ilmajoen kautta, johtavan valtatie 19:n itäpuolella on myös samaa kokoluokkaa oleva tuulimylly. Lisäksi Jalasjärvellä linja-autopysäkkien katoksissa on tuulimyllyn tyylitellyt kuvat molemmissa päissä. Jalasjärven kotiseutumuseossa on kaksi tuulimyllyä. Jalasjärvellä on myös kolme nykyaikaista kolmilapaista tuulivoimalaa. Yksi näistä sijaitsee Jokipiissä on Kurikkaan johtavan valtatie 3:n varrella ja kaksi Ilvesjoella Karviaan johtavan seututie 273:n varrella.

Seurakunnan historiaa

Jalasjärvi on kuulunut Ilmajoen seurakuntaan ja sittemmin Ilmajoen seurakuntaan kuuluneeseen Kurikan kappeliseurakuntaan, josta se on itsenäistynyt Jalasjärven seurakunnaksi sekä muuttunut kunnallishallinnon uudistuksessa Jalasjärven kunnaksi vuonna 1867.

Sotien aika

Jalasjärveltä on alkanut Suomen itsenäisyyden aikainen asevelvollisuus vuonna 1918. Suomen maavoimien ensimmäinen joukko-osasto, Suomen Tasavallan Vartiosto, muodostettiin pääasiassa Jalasjärven suojeluskunnan pohjalle. Suomen Tasavallan Vartiostosta muodostettiin Suomen sisällissodan kestäessä osa Seinäjoen Krenatööripataljoonaa. Alkuvaiheen jälkeen oli ryhdytty täydentämään joukkoja ja lopulta myös perustamaan joukkoja vanhaan autonomian aikaiseen asevelvollisuuslakiin nojaten. Näin ollen Suomen puolustusvoimien maavoimien asevelvollisuus alkoi Jalasjärveltä. Kronstadtin kapinan jälkeen Jalasjärvelle tuli pakolaisina myös venäläisiä.

Jalasjärveläiset kuuluivat pääasiassa viime sotien aikana Pohjanmaalta koottuun jalkaväkirykmentti 58:an. Aluejärjestelmän periaatteiden mukaisesti suuri osa meni jalkaväkeen, minkä vuoksi kaatuneiden määrä oli tappioiden vuoksi huomattava. Jalkaväkirykmentti 1 ja Jalkaväkirykmentti 58 muodostivat 19. divisioonan rungon. Myöhemmin jatkosodan asemasotavaiheen jälkeen JR 58 sai täydennyksiä muun muassa joutsalaisista.

Jalasjärven kotiseutumuseon alueella on sotaveteraanien perinnetalo, jossa on Jalasjärven suojeluskuntaan ja toisen maailmansodan aikaan liittyviä esineitä, muun muassa kokoelma jalkaväen käsiaseita sekä kirjallisuutta. Jalkaväkirykmentti 58:lle on Jalasjärven kirkon länsipuolella muistokivi. Kirkkomaan hautausmaalla on jokaisella haudatulla kivestä veistetty risti.

Talouselämä

Kunnassa toimii noin 550 yritystä, joista tunnetuimpia ovat Jalas, Juustoportti, Jokipiin Pellava, Listatalo, L-Kaluste, Pramia ja Lennol.

Aikaisemmin Jalas valmisti hiihtokenkiä murtomaasuksiin, mutta on sittemmin erikoistunut turvajalkineisiin. Juustoportti Keskikylän Pentinmäellä on matkailunähtävyys. Siellä valmistetaan juustoja.

Koja Oy on Jalasjärvellä merkittävä työnantaja. Lisäksi Jalasjärvellä on pienempiä yrityksiä, kuten Tarja Salonrannan uniikkitaidekeramiikkaa valmistava Taijulinpaja ja Vesa Ritolan kalkkunatila, joka valittiin vuoden 2012 kalkkunatilaksi. Jalasjärven Keskikylässä sijaitsee tunnettu ruokapaikka Pihlajan Kevari, joka on toiminut eteläpohjalaisten juhlapaikkana vuodesta 1966.

Jalasjärvellä on noin 550 maatilaa, jotka tuottavat yhteensä noin 3,5 miljoonaa kiloa sianlihaa, 1,1 miljoonaa kiloa naudanlihaa ja 27,4 miljoonaa litraa maitoa. Jalasjärvi on Suomen kolmanneksi suurin maidontuottajakunta ja kuuluu maan kymmenen suurimman lihantuottajakunnan joukkoon.

Liikenne

Valtateiden 3 ja 19 liittymä Jalasjärvellä.

Jalasjärven läpi kulkee vilkasliikenteinen valtatie 3 Helsingistä Vaasaan ja Jalasjärveltä lähtee valtatie 19 Uuteenkaarlepyyhyn.

Välimatkoja

• Helsinkiin 321 km
• Tampereelle 141 km
• Turkuun 259 km
• Ouluun 362 km
• Lahteen 275 km
• Kuopioon 325 km
• Jyväskylään 181 km
• Poriin 140 km
• Vaasaan 94 km
• Seinäjoelle 37 km

Koulut

Jalasjärvellä toimii kuusi 1–6 luokkien peruskoulua (Hirvijärven koulu,Keskikylän koulu, Kirkonkylän koulu, Koskuen koulu, Luopajärven koulu ja Metsolan koulu), peruskoulun 7–9 luokkien koulu ( Jalasjärven yläaste] ja lukio. Kirkonkylän koulu siirtyi elokuussa 2005 keskustasta uusiin tiloihin koulukeskukseen, jossa lukio ja yläaste myös toimivat. Koulukeskuksessa kaikilla kolmella koululla on muun muassa yhteinen ruokasali ja liikuntatilat.

Jalasjärvellä toimii myös Jalasjärven aikuiskoulutuskeskus JAKK, joka on valtakunnallinen aikuiskouluttaja ja kehittäjä. JAKK toimii 11 paikkakunnalla. Koulutusaloja ovat autoala, kuljetus-logistiikka, maarakennus-infra-ala, talonrakennus ja teollisuus. Lokakuussa 2011 opetus- ja kulttuuriministeriö päätti, että Jalasjärven kunta joutuu maksamaan takaisin JAKKille vuosina 2005-2009 maksettuja oppisopimuskoulutusrahoja lähes 35 miljoonaa euroa.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Jalasjärven väestönkehitys 1980–2010
Vuosi			Asukkaita
1980			10 259
1985			10 250
1990			9 846
1995			9 618
2000			8 924
2005			8 631
2010			8 214
Lähde: Tilastokeskus.

Kylät

Alavalli, Hirvijärvi, Ilvesjoki, Jalasjärvi, Jokipii, Keskikylä, Koskue, Luopajärvi, Sikakylä, Taivalmaa ja Ylivalli.

Nähtävyyksiä

• Pirunpesä
• Jokipiin Pellava
• Jalasjärven museo
• Näsimäen lehto, suojeltu lehto
• Mustaluoma, arvokas pienvesi
• Ponsineva-Ponsijärvi, suojeltu suo

Tapahtumia

• Aukusti
• Mukula

Tunnettuja jalasjärveläisiä

• Katja Kannonlahti, uutistoimittaja
• Jarkko Kinnunen, yleisurheilija
• Kalevi Kiviniemi, urkutaiteilija
• Mari Kiviniemi, kansanedustaja, Suomen Keskustan entinen puheenjohtaja, Suomen pääministeri 2010-2011
• Mikko Luopajärvi, ministeri ja kansanedustaja 1919-1920
• Kirsi Ranto, tangokuningatar 1998
• Ossi Sandvik, Perussuomalaiset r.p.:n puoluesihteeri, 2007
• Teppo Välimäki, mestaripelimanni
• Milla Paloniemi, sarjakuvapiirtäjä ja graafikko
• Pentti Yli-Jokipii, maantieteen professori
• Alli Häjänen, näyttelijä
• Sinikka Keskitalo, pitkänmatkan juoksija
• Martti Peltomaa, kirjailija

Jalasjärveläisiä yhtyeitä

• Rehupiikles (1995–)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jalasjärvi Wikimedia Commonsissa
• Jalasjärven kotisivut
• Jalasjärven kylät (kartta)
• Hämäläinen, Unto: Samaan aikaan toisaalla. HS Kuukausiliite, Syyskuu 2010, nro 461, s. 28-33. Helsingin Sanomat.

Etelä-Pohjanmaan maakunnan kunnat

Alajärvi - Alavus - Evijärvi - Ilmajoki - Isojoki - Jalasjärvi - Karijoki - Kauhajoki - Kauhava - Kuortane - Kurikka - Lappajärvi - Lapua - Seinäjoki - Soini - Teuva - Vimpeli - Ähtäri

Entiset kunnat Alahärmä - Jurva - Kortesjärvi - Lehtimäki - Nurmo - Peräseinäjoki - Seinäjoen mlk - Töysä - Ylihärmä - Ylistaro

Jalasjärvi