Kurikka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo kaupungista. Sanan muista merkityksistä katso Kurikka (täsmennyssivu).
Kurikka
Kurikka.vaakuna.2009.svg Kurikka.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti

Kurikan Asematie.
Kurikan Asematie.
www.kurikka.fi
Sijainti 62°37′N, 022°24′E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Seinäjoen seutukunta
Perustettu 1868
– kaupungiksi 1977
Kuntaliitokset Jurva (2009)
Kokonaispinta-ala 913,43 km²
122:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 905,62 km²
– sisävesi 7,81 km²
Väkiluku 14 299
80:nneksi suurin 31.1.2014 [2]
– väestötiheys 15,79 as/km² (31.1.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 15,4 %
– 15–64-v. 61,7 %
– yli 64-v. 22,9 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,2 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 1,5 %
Kunnallisvero 19,00 %
276:nneksi suurin 2013 [4]
Kaupunginjohtaja Paavo Tyrväinen
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2013–2016[5]
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • SDP
 • Vas.
 • KD

16
11
7
6
2
1
Kurikan kappelin perustamisasiakirja vuodelta 1672.Siinä Kerrotaan, että Kurikka niminen kappeli perustettiin 22 huhtikuuta 1672.
Kurikan kaupungin vaakuna vuosina 1951-2008

Kurikka on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kurikan väkiluku on 14 299 (2014-01-3131. tammikuuta 2014)[2] ja pinta-ala 913,43 km² (2014-01-011. tammikuuta 2014), josta 905,62 km² maata ja 7,81 km² sisävesiä.[1] Kurikan naapurikunnat ovat Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhajoki, Laihia, Maalahti, Närpiö ja Teuva.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurikan asutuksesta on kirjallisia todisteita 1540-luvulta lähtien. Kun olosuhteet paranivat Suomessa, alkoi Kurikassakin teollistuminen 1900-luvun alussa metalli- ja puuteollisuuden saroilla. Kurikan kappeli perustettiin 1672. Kunta itsenäistyi vuonna 1868 ja sai kauppalanoikeudet vuonna 1966. Kurikasta tuli kaupunki vuonna 1977. Vuoden 2009 alussa Jurvan kunta liittyi Kurikkaan.

Nimenä Kurikka tarkoittaa piikkinuijaa, joita löytyi kaksi vanhasta Kurikan vaakunastakin.

Kurikka kuului aluksi Isonkyrön seurakuntaan. Sitten Kurikasta tuli vuonna 1516 perustettuun Ilmajoen kappeliin kuulunut saarnahuonekunta ja vuonna 1672 kappeliksi muuttunut Kurikka, joka sai nimensä Kurikan keskustan kohdalla Kyrönjoen itärannalle asutetuista Kurikan taloista, joista ensimmäinen on syntynyt viimeistään 1400-luvulla (Antti Kurikka 1480). Kurikan ensimmäinen asukas tuli näille erämetsilleen Lempäälästä tai Pirkkalasta, jossa Kurikan talo on ollut jo tätä ennenkin. Siitä on muistona vieläkin Kurikan kaupunginosa Tampereella. Kurikan kirkkoa vastapäätä, toisella puolen jokea, on vieläkin vanhin jäljellä oleva näistä Kurikan kantataloista, Wähä-Kurikka (Nyk. Rinta-Kurikka). Se seisoo edelleen samalla paikalla, korkealla jokitörmällä Kurikanlahden (Meijerinlampi) yläpuolella. Talon vanhimmat kellariosat ovat jopa 1400-1500 luvulta. Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf on matkapäiväkirjansa mukaan viettänyt talossa seurueineen yönsä 1625 talvella matkallaan Pohjanlahden ympäri Tukholmaan. (Upssalan yliopiston kirjasto. Kuninkaan matkapäiväkirja. Elarsin kokoelmat)

Talouselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykypäivänä kaupungissa on useita teollisuusyrityksiä. Suurin työllistäjä on työkoneiden ohjaamoja valmistava Rautaruukki Oy (entinen Velsa). Rautaruukilla on yli 400 työntekijää. Myös Pohjanmaan Kaluste Oy työllistää yli 100 henkilöä. Työllisestä työvoimasta 53,2 % työskentelee palvelusektorilla. Siitä huolimatta maa- ja metsätalouden osuus on 9,4 % työllisestä työvoimasta.

Kurikan kaupunki omistaa noin 1,5 miljoona Neste Oilin osaketta [6].

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnallisvaaleissa 2012 jakautuivat 43 paikkaa kaupunginvaltuustossa seuraavasti: Suomen Keskusta 16 paikkaa, Kansallinen Kokoomus 11 paikkaa, Perussuomalaiset seitsemän paikkaa, SDP kuusi paikkaa, Vasemmistoliitto kaksi paikkaa ja Kristillisdemokraatit yhden paikan. Kaupunginjohtajana toimii Paavo Tyrväinen.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurikassa on 38 kylää: Hakuni, Juonenkylä, Kakkuri, Kamppi, Korvenkylä, Kurikankylä, Laulaja, Levi, Lohiluoma, Luomainkylä, Luopa, Lusankylä, Mieto, Myllykylä, Oppaanmäki, Panttila, Pitkämönkylä, Polvenkylä, Salonkylä, Syväojankylä, Säntti, Tuiskula, Varpahaiskylä ja Viitala.

Jurvan kanssa tehdyn kuntaliitoksen myötä Kurikan kyliksi tulivat myös Harjunkylä, Jurva, Jyrynkylä, Järvenpää, Kentta, Kesti, Koskimäki, Metsäkylä, Niemenkylä, Närvijoki, Rannankylä, Sarvijoki, Tainuskylä ja Tupenkylä.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurikka sijaitsee liikenteellisesti hyvässä paikassa: Kurikasta on hyvät tieyhteydet mm. Seinäjoelle, Vaasaan ja Tampereelle. Kaupungin läpi kulkee valtatie 3 Helsingistä Vaasaan ja kantatie 67 Seinäjoelta Kaskisiin. Lisäksi Suupohjan rata Seinäjoelta Kaskisiin kulkee kaupungin läpi. Nykyään radalla on vain tavaraliikennettä, henkilöliikenne loppui vuonna 1968. Tänä päivänä lähin henkilöliikenteen rautatieasema Kurikasta on Seinäjoki

Välimatkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1996 Kurikassa on ollut, suhteessa väkilukuun, ylivoimaisesti eniten Mensan jäseniä koko maailmassa.[7]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Kurikan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
16 949
1985
  
17 062
1990
  
16 720
1995
  
16 253
2000
  
15 482
2005
  
15 019
2010
  
14 597
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kusikivi
  • Kurikan Museo ja kotiseututalo
  • Jyllinkosken sähkölaitosmuseo
  • Hakunin hevos- ja kotieläintila
  • Z1 – Zetor-traktorin kiihdytysajot
  • Haku Päällä -heilanhakufestivaali
  • Wanhan Aseman seutu mm. Risto-veturi
  • Kusikivi – Perimätiedon mukaan heinäkuun 18. päivänä vuonna 1752 kuningas Aadolf Fredrik matkusti puolisoineen Turusta Kurikan kautta Vaasaan ja kuningatar Loviisa Ulriika piipahti kiven takana tarpeillaan
  • Kurikan joka elokuu järjestettävät markkinat
  • Siikamäen lehto ja Pitkämönluoman suun lehto, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen mukaan suojeltavia lehtoja
  • Niinistönjärvi, Kyttäluoma, Lohiluoma ja Pitkämönluoma, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen mukaan arvokkaita pienvesiä.
  • Erilaiset Kurikan kehittyvän musiikin yhdistyksen KEMU:n tapahtumat.
  • Rytmiraide-festari elokuussa asemanseudulla.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurikassa toimii Kurikan Ryhti, jonka lajeina ovat ampumahiihto, hiihto, jalkapallo, jousiammunta, jääkiekko, lentopallo, salibandy, sulkapallo, uinti ja yleisurheilu. Lisäksi Rasti-Kurikka on menestynyt suunnistusseura. Kurikan Seibukan on menestynyt judoseura. Kurikassa on myös urheiluseura Kurikan Visa, jonka toiminta keskittyy pääasiassa shakkiin, tikanheittoon ja lentopalloon. Kurikassa on jäähalli, uimahalli, tennishalli ja urheilukeskus, jossa ovat yleisurheilukenttä, pesä- ja jalkapallokenttä, tenniskenttä, kuntorata ja hiekkatekonurmikenttä. Kurikassa on myös monitoimikeskus, Monnari, jossa voi harrastaa normaalien sisäurheilulajien lisäksi squashia ja jousiammuntaa.

Kuuluisia kurikkalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kurikan historia i. Esihistoriasta Suomen sotaan. Kirjoittajat Ville Luho ja Osmo Rinta-Tassi. Vaasa 1980.
  • Kurikan historia II, osa 1. Kappelista kauppalaksi, vuodesta 1809 vuoteen 1965. Kirjoittaja Osmo Rinta-Tassi. Saarijärvi 2003.
  • Kurikan historia II, osa 2..Kappelista kauppalaksi, vuodesta 1809 vuoteen 1965. Kirjoittaja Osmo Rinta-Tassi. Saarijärvi 2004.
  • Kurikan kappelin historia 1672-1794
  • Kurikan keskustan kartta vuodelta 1847
  • Lähde
  • Från Kuricka

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: