Kurikka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo kaupungista. Sanan muista merkityksistä katso Kurikka (täsmennyssivu).
Kurikka
Kurikka.vaakuna.2009.svg Kurikka.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti
Kurikan Asematie.
Kurikan Asematie.
www.kurikka.fi
Sijainti 62°37′N, 022°24′E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Seinäjoen seutukunta
Perustettu 1868
– kaupungiksi 1977
Kuntaliitokset Jurva (2009)
Kokonaispinta-ala 913,43 km²
122:nneksi suurin 2013 [1]
– maa 905,62 km²
– sisävesi 7,81 km²
Väkiluku 14 384
79:nneksi suurin 31.1.2013 [2]
– väestötiheys 15,88 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma 2011 [3]
– 0–14-v. 15,3 %
– 15–64-v. 62,6 %
– yli 64-v. 22,0 %
Äidinkieli 2011 [3]
– suomenkielisiä 98,3 %
– ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 1,3 %
Kunnallisvero 19,00 %
276:nneksi suurin 2013 [4]
Kaupunginjohtaja Paavo Tyrväinen
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2009–2012[5]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • PS
 • Vas.
 • KD
16
12
8
3
2
2
Kurikan kaupungin vaakuna vuosina 1951-2008
Kurikan kirkko

Kurikka on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kurikan väkiluku on 14 384 (2013-01-3131. tammikuuta 2013)[2] ja pinta-ala 913,43 km² (2013-01-011. tammikuuta 2013), josta 905,62 km² maata ja 7,81 km² sisävesiä.[1] Kurikan naapurikunnat ovat Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhajoki, Laihia, Maalahti, Närpiö ja Teuva.

Sisällysluettelo

Historia [muokkaa]

Kurikan asutuksesta on kirjallisia todisteita vuodesta 1412 lähtien. Näihin aikoihin Kurikkaan saapui ensimmäiseksi asukkaaksi perimätiedon mukaan eräs Heikki. Hän oli kotoisin Huittisten pitäjän Lauttakylän kylästä. Hän päätyi hirviä jäljittäen Kurikkaan, ja tästä syystä häntä nimitetään Hirvi-Heikiksi. Kun olosuhteet paranivat Suomessa, alkoi Kurikassakin teollistuminen 1800-luvun alussa metalli- ja puuteollisuuden saroilla. Kurikan kappeli perustettiin 1672. Kunta itsenäistyi vuonna 1868 ja sai kauppalanoikeudet vuonna 1966. Kurikasta tuli kaupunki vuonna 1977. Vuoden 2009 alussa Jurvan kunta liittyi Kurikkaan.

Nimenä Kurikka tarkoittaa piikkinuijaa, joita löytyi kaksi vanhasta vaakunastakin.

Itse Kaupunki on saanut nimensä Isovihan aikaan 1701 taajamassa joen töyrillä kirkkoa vastapäätä sijainneista Iso- ja Wähä-Kurikan eli Kurikan suvun taloista, jotka ovat vanhaa perua aina 1400-luvulta. Kurikkalaiset tulivat näille erämetsilleen Pirkkalasta jossa Kurikan talo on ollut jo tätä ennenkin. Siitä on muistona vieläkin Kurikan kaupunginosa Tampereella. Ensimmäisen kirjoissa olevan talon Kurikan suku on laittanut Kurikkaan pystyyn Kurikanlahden viereen, jokitörmälle jo 1400-luvun alussa. Mitä ilmeisimmin samalla paikalla on vieläkin vanhin jäljellä oleva Kurikan taloista, Rinta-Kurikka (ent. Wähä-Kurikka. Se seisoo edelleen korkealla jokitörmällä joen itäpuolella, Kurikan kirkkoa vastapäätä. Talon vanhimmat kellariosat ovat jopa 1400-1500 luvulta. Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf on matkapäiväkirjansa mukaan viettänyt talossa seurueineen yönsä 1625 talvella matkallaan Pohjanlahden ympäri Tukholmaan. (Upssalan yliopiston kirjasto. Kuninkaan matkapäiväkirja. Elarsin kokoelmat)

Talouselämä [muokkaa]

Nykypäivänä kaupungissa on useita teollisuusyrityksiä. Suurin työllistäjä on työkoneiden ohjaamoja valmistava Rautaruukki Oy (entinen Velsa). Rautaruukilla on yli 400 työntekijää. Myös Pohjanmaan Kaluste Oy työllistää yli 100 henkilöä. Työllisestä työvoimasta 53,2 % työskentelee palvelusektorilla. Siitä huolimatta maa- ja metsätalouden osuus on 9,4 % työllisestä työvoimasta.

Kurikan kaupunki omistaa noin 1,5 miljoona Neste Oilin osaketta [6].

Politiikka [muokkaa]

Kunnallisvaaleissa 2012 jakautuivat 43 paikkaa kaupunginvaltuustossa seuraavasti: Suomen Keskusta 16 paikkaa, Kansallinen Kokoomus 11 paikkaa, Perussuomalaiset seitsemän paikkaa, SDP kuusi paikkaa, Vasemmistoliitto kaksi paikkaa ja Kristillisdemokraatit yhden paikan. Kaupunginjohtajana toimii Paavo Tyrväinen.

Kylät [muokkaa]

Kurikassa on 38 kylää: Hakuni, Juonenkylä, Kakkuri, Kamppi, Keskusta, Korvenkylä, Laulaja, Levi, Lohiluoma, Luomainkylä, Luopa, Lusankylä, Mieto, Myllykylä, Oppaanmäki, Panttila, Pitkämönkylä, Polvenkylä, Salonkylä, Syväojankylä, Säntti, Tuiskula, Varpahaiskylä ja Viitala sekä Jurvan kanssa tehdyn kuntaliitoksen myötä Harjunkylä, Jurva, Jyrynkylä, Järvenpää, Kentta, Kesti, Koskimäki, Metsäkylä, Niemenkylä, Närvijoki, Rannankylä, Sarvijoki, Tainuskylä ja Tupenkylä.

Liikenne [muokkaa]

Kurikka sijaitsee liikenteellisesti hyvässä paikassa: Kurikasta on hyvät tieyhteydet mm. Seinäjoelle, Vaasaan ja Tampereelle. Kaupungin läpi kulkee valtatie 3 Helsingistä Vaasaan ja kantatie 67 Seinäjoelta Kaskisiin. Lisäksi Suupohjan rata Seinäjoelta Kaskisiin kulkee kaupungin läpi. Nykyään radalla on vain tavaraliikennettä, henkilöliikenne loppui vuonna 1968. Tänä päivänä lähin henkilöliikenteen rautatieasema Kurikasta on Seinäjoki

Välimatkoja [muokkaa]

Väestö [muokkaa]

Vuodesta 1996 Kurikassa on ollut, suhteessa väkilukuun, ylivoimaisesti eniten Mensan jäseniä koko maailmassa.[7]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Kurikan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
 16 949
1985
  
 17 062
1990
  
 16 720
1995
  
 16 253
2000
  
 15 482
2005
  
 15 019
2010
  
 14 597
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Nähtävyydet [muokkaa]

Kusikivi
  • Kurikan Museo ja kotiseututalo
  • Jyllinkosken sähkölaitosmuseo
  • Hakunin hevos- ja kotieläintila
  • Z1 – Zetor-traktorin kiihdytysajot
  • Haku Päällä -heilanhakufestivaali
  • Wanhan Aseman seutu mm. Risto-veturi
  • Kusikivi – Perimätiedon mukaan heinäkuun 18. päivänä vuonna 1752 kuningas Aadolf Fredrik matkusti puolisoineen Turusta Kurikan kautta Vaasaan ja kuningatar Loviisa Ulriika piipahti kiven takana tarpeillaan
  • Kurikan joka elokuu järjestettävät markkinat
  • Siikamäen lehto ja Pitkämönluoman suun lehto, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen mukaan suojeltavia lehtoja
  • Niinistönjärvi, Kyttäluoma, Lohiluoma ja Pitkämönluoma, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen mukaan arvokkaita pienvesiä.
  • Erilaiset Kurikan kehittyvän musiikin yhdistyksen KEMU:n tapahtumat.
  • Rytmiraide-festari elokuussa asemanseudulla.

Urheilu [muokkaa]

Kurikassa toimii Kurikan Ryhti, jonka lajeina ovat ampumahiihto, hiihto, jalkapallo, jousiammunta, jääkiekko, lentopallo, salibandy, sulkapallo, uinti ja yleisurheilu. Lisäksi Rasti-Kurikka on menestynyt suunnistusseura. Kurikan Seibukan on menestynyt judoseura. Kurikassa on myös urheiluseura Kurikan Visa, jonka toiminta keskittyy pääasiassa shakkiin, tikanheittoon ja lentopalloon. Kurikassa on jäähalli, uimahalli, tennishalli ja urheilukeskus, jossa ovat yleisurheilukenttä, pesä- ja jalkapallokenttä, tenniskenttä, kuntorata ja hiekkatekonurmikenttä. Kurikassa on myös monitoimikeskus, Monnari, jossa voi harrastaa normaalien sisäurheilulajien lisäksi squashia ja jousiammuntaa.

Kuuluisia kurikkalaisia [muokkaa]

Ystävyyskunnat [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

Viitteet [muokkaa]

Aiheesta muualla [muokkaa]

Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen:


Etelä-Pohjanmaan maakunnan kunnat
Alajärvi - Alavus - Evijärvi - Ilmajoki - Isojoki - Jalasjärvi - Karijoki - Kauhajoki - Kauhava - Kuortane - Kurikka - Lappajärvi - Lapua - Seinäjoki - Soini - Teuva - Vimpeli - Ähtäri
Entiset kunnat
Alahärmä - Jurva - Kortesjärvi - Lehtimäki - Nurmo - Peräseinäjoki - Seinäjoen mlk - Töysä - Ylihärmä - Ylistaro
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kurikka&oldid=13278431