Levi

Levin hiihtokeskuksen eturinne keväällä 2003.

Levi Black -rinne kesällä.

Levitunturi (lyhennettynä Levi) Kittilän kunnassa on tunturi, joka on tunnettu Suomen suurimpiin kuuluvasta hiihtokeskus Levistä. Levi sijaitsee Sirkan kylässä. Hiihtokeskuksen toiminta painottuu ensi sijassa talveen. Levillä toimii Suomen suurin hiihtokoulu. Levitunturin huippu on 531 metriä merenpinnan yläpuolella. Levillä on myös kaksi Suomen kolmesta gondolihissistä.

Levillä järjestetään vuosittain Alppihiihdon maailmancupin osakilpailu, Levin pujottelu. Kansainvälisen hiihtoliiton syyskuussa 2009 tekemän päätöksen mukaan se säilyy osakilpailupaikkana edelleen toisenlaisista peloista huolimatta.

Historia

Varhaisimmat asukkaan Kittilään ovat tulleet pronssi- ja kivikauden raja-ajalta, 3500-3000 vuoden takaa. Löydetyt esineet viittaavat etelästä tulleeseen asutukseen ja suomalais-ugrilaiseen kulttuuriin, mutta eräät Lapin alueelta löydetyt luurangot antavat aiheen olettaa, etteivät he olleet saamelaisia.

Entisaikaan kuljettaessa yleisin ja helpoin tie kesäisin oli vesitie. Talvella kulkemista varten pohjoiset kansat olivat kehittäneet omaperäisen liikkumistavan: hiihtämisen. Tämän vuoksi vanhan ajan historoitsijat nimittivät lappalaisia skrithifinneiksi. Olaus Magnus vuodelta 1555 kirjoittaa: ”Lapin asukkaat liikkuivat ihmeteltävällä nopeudella käyttäen erilaisia puulautoja, jotka edestä on taivutettu jousen tavoin kaarelle. Kun ne on kiinnitetty jalkoihin, käyttävät he ohjaamiseen kädessä olevaa sauvaa ja kulkevat mielensä mukaan ylös, alas tai vinoon lumisilla vuorilla.”

Talvisin Lapissa on ajettu myös poroilla ja luonteenomaisin lappalaisten ajoneuvo on ollut ahkio eli pulkka. Myös rekiä ja kelkkoja on käytetty. Talvitiet merkittiin pilkoilla ja risuilla, tikoilla. Lyötteiden, kuoppien tasoittamiseen kuului myös talviteiden kunnossapito.

Kittilän ensimmäinen suomalainen uudisasukas oli ilmeisesti Paavo Yletyinen, joka oli lähtöisin Savosta. Hänet oli lisätty Kemin Lapin verovoudin miesluetteloon vuonna 1619. Sirkan kylän ensimmäinen uudisasukas tuli Viennasta Tsirkkemin eli Sirkantin kaupungista. Sirkan kylän nimi juontuu kuitenkin Sirkka-järvestä joka on Itä-Hämeessä yleinen vesistön nimi ja tarkoittaa vedenkertymää.

Matkailijoita Lapissa oli käynyt silloin tällöin jo vanhoinakin aikoina, jopa 1700-luvulla. Kittilään ja Pallakselle retkeiltiin jo 1800-luvulla. Sirkan kylässä oli 1860-luvulla kievari Juho Sirkan talossa. Myöhemmin kievari oli Pihkalassa ja Kuusikossa. Vuonna 1866 perustettiin kievarit Rauhalaan ja Rovaseen (Pöntsö). Pöntsön kievari oli erittäin kuuluisa ja suosittu. Kittilän ja Rovaniemen välille avattiin tielinja vuonna 1858. Vuonna 1889 soratie oli valmis ja 24. syyskuuta pidettiin ”kruunun tien syyni” jolloin tie annettiin kunnan haltuun.

1900-luku

Pallas-Ounas huomattiin retkeilyalueena varsinaisesti Suomen itsenäisyyden alkuvuosina. Ensimmäisen kerran tuli auto Kittilään vuonna 1908 tai 1909. Se toi Nikulan Kievariin kaksi matkustajaa Rovaniemeltä. Linja-autoliikenne alkoi Kittilässä kun postiauto alkoi liikennöidä kerran viikossa vuonna 1923. Oikea kauppa Sirkkaan saatiin kun Kittilän Osuuskauppa perusti sivuliikkeen vuonna 1924.

1930-luku

Vuonna 1931 vieraili Pallasjärvellä tunturissa kävijöitä ja lohestajia ainakin 200 henkeä. Sinne kuljettiin sekä Kittilän että Muonion kautta, joihin molempiin oli säännöllinen linja-autoliikenne. Muoniosta piti kävellä noin 30 km, Kittilästä pääsi tekeillä olevaa maantietä pitkin Rauhalaan, josta oli 16 kilometrin jutamatka Pallasjärvelle. Matkailijoiden tavoitteena oli silloin kalastaminen Pallasjärvellä. Siitä sai siikaa, taimenta eli rautua ja madetta. Pallasjoesta nousi harreja ja Pyhäjoesta forelleja eli tammukoita.

Tunturihiihto alkoi Lapissa varsinaisesti 1930-luvulla, mutta kerrotaan Levilläkin pidetyn hiihtokurssi jo vuonna 1906. Vuonna 1934 Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto järjesti kurssit Pallaksella, kaikkiaan neljä ryhmää, joissa oli yhteensä 48 osanottajaa. Neljä miestä kävi tutustumassa kursseihin ja Akseli Kaskela alkoi ajaa asiaa Hiihtoliitossa. Sen seurauksena perustettiin Hiihtoliiton alaisuuteen Tunturihiihtäjien kerho 4.10.1935.

Pujottelu ja syöksyhiihto aloitettiin Suomessa seuraavana vuonna Pallaksella. Tämä ”luikertelu” oli naisista niin hauskaa, että vain muutamat laskivat mäen suoraan alas. Luikertelua varten asennettiin 50 punaista lippuseivästä, mutta parhainta oli luikerrella tunturikoivujen välistä. Vuonna 1936 järjestettiin jo 20 hiihtokurssia, yhteensä 426 osanottajaa. Kurssit järjestettiin Pallaksella, Salla-Rohmoivalla ja Levillä.

Eteläsuomalaisessa lehdessä kirjoitettiin vuonna 1936 Sirkan kylästä:

”Lapissa, Kittilän perukoilla, on unohdettu Sirkan kylä. Kylä on aivan liian lähellä voidakseen vetää matkailijoita tuntureilleen. Kylään pääsee posti- ja matkailija-autoilla kesällä joka päivä. Kylässä on hyvin varusteltu osuuskauppa ja täysihoitoa saa Sirkan kylän majatalossa. Sirkan kylän tuntureilla saa kovat huilut. Näistä tuntureista pitäisi tulla koko kansan tunturit. Sinne voisi vähänvarainenkin lomanviettäjä matkustaa. Sirkan kylä ei mukavuuksia tarjoa, mutta se ei myöskään rasita liikaa rahapussia ja toimeen siellä voi kuitenkin tulla vaativinkin tunturimatkailija.”

Sirkan kylän matkailu sai alkunsa opettaja Eeva Lehtisalon toimesta. Hän vieraili vuonna 1936 Etelä-Suomessa ja kehui Sirkan tuntureita ja hiihtomahdollisuuksia. Etelässä virinneen kiinnostuksen takia Sirkan kylässä järjestettiin 12 naiselle palvelukurssi jossa opeteltiin ruuanlaittoa ja miten kohdella matkailijoita. Ensimmäiset matkailijat tulivat kevättalvella 1937. Miehillä oli golfhousut ja naisilla hamehousut sekä puolitakki. Sukset olivat koivua, mutta seuraavana vuonna oli joillakin jo hienot hikkorisukset. Heidät haettiin hevosilla Kittilästä koska teitä ei talvella aurattu. Kirkonkylästä Sirkkaan hiihtäjät vedättivät itsensä narussa hevosen perässä. Turistit olivat tyytyväisiä kyläläisten palveluun ja kyläläiset vieraisiinsa.

Kaunis Sirkan kylä huomattiin myös elokuva-alalla ja keväällä 1939 Suomi-Filmi filmasi Juhani Tervapään ”Vihreää kultaa”, ohjaajana oli itse Valentin Vaala.

1940-luku

Sotien alkaessa sirkkalaiset joutuivat evakkoon. Turismi oli keskeytynyt sodan vuoksi, mutta alkoi jälleen elpyä aikojen vakiinnuttua. Kotimajoitusta alettiin pitää muutamassa talossa. Nämä majoittajat antoivat matkailijoille täysihoidon johon kuului aamiainen, lounas, päivällinen, iltapala ja sauna joka päivä.

1950-luku

Ensimmäinen varsinainen matkailuyritys perustettiin Sirkkaan vuonna 1953, kun Eino Tiensuu ja Kosti Ylikantola perustivat Sirkan Matkailumajan joka tunnetaan nykyisin nimellä Levin Matkailumaja. Turisteja tuli jo 50-luvulla kaukomailta; Australiasta, Kanadasta ja Japanista asti.

1960-luku

Levitunturi lienee Suomen vanhimpia laskettelun harrastuspaikkoja. Matkailijoiden kiinnostus Leviä kohtaan kasvoi 1960-luvulla ja toden teolla laskettelutoiminta Levillä alkoi vuonna 1963, jolloin Kittilän kunta hankki maata Levitunturilta. Kevättalvella rakennettiin Levin pohjoisrinteeseen kunnan toimesta ensimmäinen hiihtohissi, ns. kapulahissi jossa hiihtäjän piti itse kiinnittää vetokapulansa ylöspäin vetävään vaijeriin. Lokakuun alkupuolella vuonna 1967 allekirjoitettiin sopimus Kittilän kunnan ja sveitsiläisen SABB AG:n välillä Levitunturilla sijaitsevien maa-alueiden vuokraamisesta.

Kapulahissi osoittautui pian liian pieneksi ja heikkotehoiseksi etenkin pääsiäisen aikoihin joten se purettiin alkuvuodesta 1968 ja tilalle tuli Doppelmayr-yhtiön suomalaisedustajan toimesta kombihissi eli Koutalaen hissi. Uuden hissin kapasiteetti oli talvella 1.000 henkilöä/tunti ja kesäisin 250 henkilöä/tunti. Samanaikaisesti rakennettiin hissin ala-asema jonne tuli lipunmyynti, kioski, kahvila ja välinevuokraamo. 1968 laskettelurinteen toiseen reunaan rakennettiin myös pienempi harjoitushissi Kisurahissi. Rinneyhtiön käyttöön hankittiin Ratrac-merkkinen rinteentamppaustraktori, joka oli ensimmäinen laatuaan Suomessa.

1970-luku

Vuonna 1974 perustivat Martti ja Ritva Kuusisto Levin Loman Tenho ja Raili Hietikon kanssa. Reino Aarikka aloitti Lomarin vuonna 1975. Lomamökkien ja osakkeiden rakentaminen aloitettiin Leville 1970-luvun loppupuolella. Sirkan majoituskapasiteetti oli vuonna 1976 jo 997 vuodetta.

Vuonna 1976 sai alkunsa Levin Hissit Oy Martti Kuusiston ja Tenho Hietikon aloitteesta. Perustava kokous pidettiin 10.9.1976 jolloin läsnä olivat Levin Loma Oy:n Tenho Hietikko, Sirkan Matkailumaja Ky:n Kosti Ylikantola ja Kittilän kunnanjohtaja Aarne Nikka, kunnan rakennusmestari Kauko Hassila ja elinkeinoasiamies Markku Mäkitalo.

Rinneyhtiön alkuaikoina laskettelukausi kesti tavallisesti helmikuusta vappuun. Lasketteluinnostuksen kasvaessa yhtiön toimintakin kehittyi erittäin myönteisesti: liikevaihto kasvoi 30 – 40% vuosivauhtia. Rinneyhtiön toimitusjohtajana oli Eero Mäkitalo vuosina 1977 – 1979.

1980-luku

1980 aloitettiin Levillä kolmannen hiihtohissin Marjalaen rakennustyöt. Keväällä rinneyhtiö työllisti jo kuusi henkilöä. Vt. toimitusjohtajaksi valittiin Markku Mäkitalo, joka käytännössä oli hoitanut yhtiötä ensimmäisestä keväästä lähtien. Laskettelukausi kesti jo 3.1 - 4.5. välisen ajan. Rinnettä voitiin pitää myös iltaisin auki, kun Eturinteen vasen puoli valaistiin. Eturinteiden läheisyyteen rakennettiin myös kahvila ja grilli sekä asunto hiihdonopettajille.

Uusi laskettelukausi saatiin käyntiin saman vuoden puolella eli 22.12.1980 ja se kesti äitienpäivään saakka. Rinneyhtiön liikevaihto nousi reilut 80% kaudella 1980/1981. Kun matkailutoiminta edelleen vilkastui, alettiin kaivata myös hotellitasoista majoitusta. Ammattiyhdistystahon perustama Levin Matkailukeskus Oy:n Hotelli Levitunturi perustettiin vuonna 1981.

Kittilän lentokenttä saatiin avatuksi vuonna 1982. Jatkoyhteyksistä lentokentältä eteenpäin huolehtivat linja-autot, kutsutaksi ja Airport-taksi, sillä lentokenttä palveli jo 80-luvulla myös Ylläksen, Pallaksen ja Oloksen matkailua. Laskettelukausi kesti 5.12.1981 – 3.5.1982 välisen ajan.

Vuonna 1983 rinneyhtiö rakensi tunturiin kesäkelkkaradan jonka pituudeksi tuli 800 metriä. Tällöin keskuksesta tuli ympärivuotinen laskettelupalveluiden tarjoaja Levin alueelle. Yhtiö teki isoon hissiin muutostyöt tuolihissin käyttöä varten, jatkoi rinteen valaistusta ylös saakka sekä rakensi lumetusjärjestelmä. Laskettelukausi kesti 5.12.1982 – 26.4.1983. Vuonna 1984 aikana aloitettiin rinneyhtiössä majoitustilojen, kahvilarakennuksen ja grillikahvilan rakentaminen 2 – ja 3 – hisseille. Laskettelukauden pituus oli 5.12.1983 – 2.5.1984. Vuoden 1985 aikana rinneyhtiö rakensi lisää lumetusjärjestelmää ja aloitti uuden hissirakennuksen rakentamisen sekä hankki uuden rinteenkunnostuskoneen. Laskettelukausi kesti 5.12.1984 – 5.5.1985. Hotelli Levitunturin kylpylä- ja liikuntakeidas rakennettiin vuonna 1986. Laskettelukausi kesti 5.12.1985 - 5.5.1986. Vuonna 1987 valmistui Leville kaksi uutta hissiä: Rakkahissi ja Jäkälälaen hissi. Rinneyhtiön omistamat kahvilatilat vuokrattiin toimintakauden alkupuolella ulkopuolisille yrittäjille. Tiedot laskettelukauden pituudesta puuttuvat.

Kuusistot myivät osuutensa Levin Lomasta toiselle omistajapariskunnalle ja aloittivat Hotelli Sirkantähden rakentamisen vuonna 1988. Samana vuonna Hietikot myivät Levin Loman Päivikki Palosaarelle, joka uudistamalla ja laajentamalla teki siitä Hotelli Hullu Poron.

Rinneravintola Tuikku maaliskuussa 2008.

Rinneyhtiön lipunmyyntiin ja valvontaan hankittiin Opti Ski -järjestelmä vuonna 1988. Saman vuoden aikana saatiin myös 4-hissin maa-alueet rinneyhtiön haltuun. Syksyn kuluessa yhtiö solmi 5-hissin itäpuolisen maanomistajan kanssa sopimuksen, joka mahdollisti uuden hissin rakentamisen kesällä 1989. Alueelle raivattiin syksyllä uusi rinne. Rinneravintola Aurinkopaikalle ja Tuikulle vuokrattiin rakennuspaikat ravintoloiden rakentamista varten. Laskettelukausi alkoi 14.11.1987 ja jatkui 14.5.1988 asti ollen Suomen pisimpiä. Kesään 1988 saakka rinneyhtiön toiminnasta vastaavana johtajana oli Kauko Lompolo, jonka jälkeen toimitusjohtajaksi tuli Jouni Palosaari.

Alueen myynnin ja markkinoinnin tehostamiseksi perustettiin vuonna 1989 Levin Matkailu Oy, joka toimii myös alueen keskusvaraamona. Kaudella 1988/1989 rinneyhtiö paransi jo olemassa olevia palveluitaan pohjaamalla kaikki silloiset rinteet. Lisäksi yhtiö rakensi uutta lumetuslinjaa ja myös Eturinteen oikea puoli valaistiin. Toimenpiteillä pyrittiin jatkamaan Levin entisestäänkin pitkää laskettelukautta ja tekemään Levistä Tunturi-Lapin ensilumen keskus. Laskettelukausi kesti 4.11.1988 – 5.5.1989.

1990-luku

1989 / 1990

Rinneyhtiön liikevaihto oli edelleen voimakkaasti kasvussa ja se työllisti jo keskimäärin 20 henkilöä. Rinteiden kunnostus ja hissien rakentamisvauhti jatkuivat entisellään. Hisseille hankittiin mm. videovalvonta. Laskettelukausi kesti 25.11.1989 – 2.5.1990.

1990 / 1991

Rinneyhtiö tasasi kaikki uudet rinteet kesän aikana ja rakensi lumiaidat. Yhtiö otti käyttöön Eturinteen sompahissin sekä Taalon- ja Utsuvaaran hissit. 3-7 päivän hissiliput kävivät sekä Levillä että Ylläksellä. Laskettelukausi kesti 17.11.1990 – 12.5.1991 ja kesäkelkkarata oli avoinna 17.6.-23.8.1991.

1991 / 1992

Rinneyhtiö aloitti Etelärinteen ja Huippuhissin rakennustyöt. Hissiliput olivat edelleen yhteiskäytössä Ylläksen kanssa. Laskettelukauden pituus oli 9.11.1991 – 10.5.1992.

1992 / 1993

Levi valittiin Vuoden Hiihtokeskukseksi. Rinneyhtiö paransi rinneturvallisuutta rakentamalla Eturinteen keskelle uuden valolinjan. Yhtiö jatkoi rinteiden pohjaamista ja lumiaitojen rakentamista edellisten kausien malliin. Rinneyhtiö otti käyttöön Etelärinteen- ja Huippuhissin. Yhtiö hankki ensimmäinen Skibussin hoitamaan eri hissien ja loma-asutusalueen välistä liikennettä. Linja-auto toimi samalla liikkuvana hissilippujen myyntipisteenä. Tilikauden lopulla rinneyhtiö aloitti hirsisten tuli- ja taukopaikkojen rakentamisen tunturihissien ala-asemille. Lisäksi se aloitti kahvilarakennuksen ulkokuoren elävöittämisen ja lastentarhan rakentamisen. Rinneyhtiö vastasi myös Levin alueen latu- ja kelkkareittiverkoston kunnossapidosta (yht. 1000 km). Laskettelukauden pituus oli 17.10.1992 – 11.5.1993, kesäkelkkarata 19.6. - 19.9.1993.

1993 / 1994

Levi valittiin toistamiseen Vuoden Hiihtokeskukseksi. Kulunut tilikausi oli investointien suhteen rinneyhtiön siihenastisista vilkkain. Yhtiö aloitti Lammaskurun sekä Himmeriikin hissien rakentamisen. Vuokraamon sisälle tehtiin ajanmukaiset tilat Ski Shopille. Rinneyhtiö osti Muurlan sekä Juupavaaran hiihtokeskusten talvimatkailuun liittyvät irtaimistot, jotka purettiin ja siirrettiin Leville. Hissilipuista myös kausi- ja firmaliput olivat yhteiskäytössä Levin ja Ylläksen kanssa. Lisäksi 3–7 päivän hissilipuilla oli yhden päivän vierailuoikeus Olokselle ja Pallakselle. Laskettelukausi kesti 23.10.1993 – 8.5.1994. Kesäkelkkarata oli avoinna 17.6.-18.9.1994.

1994 / 1995

Levin Matkailu toimi aluksi Kittilän kirkonkylässä mutta muutti syksyllä 1995 toimimaan Leville vastavalmistuneeseen Levin Porttiin. Samoissa tiloissa aloitti myös Kittilän kunnan matkailuneuvonta, josta matkailijat saavat karttoja, esitteitä ja ohjeita alueen tarjonnasta. Rinneyhtiö jatkoi rinnepalveluiden voimakasta kehittämistä. Se aloitti Taalojärven ja Etelärinteen sompahissien sekä Tievan hissin rakennustyöt ja käynnisti rinnealueiden maisemoinnin ja turvetuksen kesällä. Hissilippujen yhteiskäyttöä jatkettiin edellisen vuoden malliin. Laskettelukausi kesti kesään asti eli 25.10.1994 – 1.6.1995. Kesäkelkkarata oli avoinna 17.6.-17.9.1995.

1995 / 1996

Rinneyhtiö jatkoi rinteiden osalta voimakkaiden ympäristöarvoja korostavien kunnostus- ja maisemointitoimenpiteiden tekoa. Yhtiö maisemoi 70 % rinnealastaan suoturpeella ja kylvi niihin tunturissa luontaisesti esiintyviä kasveja. Tunturiin hankittiin myös 20 jätteiden lajittelupistettä. Rinneyhtiö uusi Eturinteen valaistuksessa toisen puolen ja sai valmiiksi Taalon- ja Etelärinteen sompahissit sekä Tievan hissin rakennustyöt. Eturinteen vasempaan reunaan yhtiö rakensi ensisijaisesti lumilautailijoiden käyttöön tarkoitetun Hemmohissin. Laskettelukauden pituus oli 27.10.1995-12.5.1996.

1996 / 1997

Rinneyhtiö hankki paikallisliikenteen hoitoon toisen Skibussin. Laskettelukausi aloitettiin 9.11.1996. Alkukauden lumitilanne oli poikkeuksellisen huono ja vielä joulun aikaan avoinna oli Eturinteen lisäksi vain Etelärinteen hissi. Laskettelukausi päättyi 29.5.1997. Kaikki hissiliput olivat yhteiskäytössä Levin ja Ylläksen välillä. Lisäksi 3–10 päivän hissilipuilla oli yhden päivän vierailuoikeus Olokselle ja Pallakselle.

1997 / 1998

Rinneyhtiön liikevaihto jatkoi kasvuaan totuttuun tapaansa ollen kokonaismäärältään 23,9 miljoonaa markkaa. Yhtiö rakensi Tuikin tiehen yli- ja alikulkutunnelit sekä aloitti Vesirikka-autton ja Tunnelihissin rakennustyömaat. Lisäksi se aloitti uuden lumetusjärjestelmän rakentamisen Immeljärvestä uusille hisseille, joiden kaikki seitsemän rinnettä tulivat lumetuksen ja valaistuksen piiriin. Etelärinteelle yhtiö rakensi valaistuksen ja aloitti vuokraamo-, ravintola- sekä huoltotilojen rakentamisen. Kaikki rinteet saatiin maisemoitua lukuun ottamatta kesän aikana rakennettuja uusia rinteitä. Hissiliput olivat yhteiskäytössä Levin ja Ylläksen välillä ja vierailuoikeus säilyi Olokselle ja Pallakselle. Laskettelukausi aloitettiin 30.10.1997 ja päätettiin Suomen alppimaajoukkueen kauden ensimmäiseen lumileiriin 3.6.1998.

1998 / 1999

Rinneyhtiö sai Vesirikka-autton ja Tunnelihissin valmiiksi ja käynnisti Gondoli-hissin ja maailmancup-rinteen rakennustyömaat. Yhtiö solmi Suomen Hiihtoliiton miesten alppimaajoukkueen kanssa yhteistyösopimuksen Salt Lake Cityn olympialaisiin saakka. Yhteistyön tarkoituksena oli markkinoida Levin uutta kansainvälisen tason pujottelurinnettä ja sitä kautta tuoda Levi tunnetuksi Euroopassa ja saada lisää asiakkaita Levin alkukauteen. Hissiliput olivat yhteiskäytössä Levin ja Ylläksen välillä ja vierailuoikeus säilyi Olokselle ja Pallakselle. Laskettelukauden kesto oli 24.10.1998-23.5.1999.

2000-luku

Levin gondolihissi.

Keskiyöllä 31.12.1999 käynnistettiin Levillä Suomen ensimmäinen Gondoli-hissi. Työministeriö palkitsi rinneyhtiön keväällä 2000 Hyvän Työnantajan palkinnolla. Hissiliput olivat yhteiskäytössä Levin ja Ylläksen välillä ja vierailuoikeus säilyi Olokselle ja Pallakselle. Laskettelukausi kesti 19.11.1999 – 21.5.2000. Rinneyhtiö jatkoi kesällä rinteiden maisemointia sekä rakensi Gondoli-hissin ala-asemalle pysäköintialueen 500 autolle.

2000 / 2001

29.11. – 2.12.2000 Levillä käytiin miesten eurooppacupin pujottelu- ja suurpujottelukisat. Onnistuneiden järjestelyjen seurauksena Levi nimettiin syksyllä 2001 Aspenin mc-kisojen ainoaksi varapaikaksi ja Levi sai pysyvän paikan FIS:n kisakalenterissa. Tämä tarkoitti käytännössä Levin hyväksymistä tasavertaiseksi mc-järjestäjäksi muiden perinteisten kisajärjestäjien rinnalla. Levin kirkkaimmaksi tavoitteeksi tuli päästä avaamaan mc-valkoinen sirkus viimeistään seuraavan kahden vuoden aikana. Kaudella 2000/2001 rinneyhtiö aloitti kisa- ja koulutuskeskuksen sekä Etelärinteen lumetusjärjestelmän rakentamisen. Levi nousi Suomen suurimmaksi hiihtokeskukseksi hissilipunmyynnillä mitattuna. Laskettelukauden pituus oli 4.11.2000 – 13.5.2001. Kesäkaudella rinneyhtiö jatkoi rinteiden turvetusta ja laajensi lumetusjärjestelmää.

Gondolihissin ala-asema kesällä 2004.

2001 / 2002

Kauden aikana valmistui rinneyhtiön omistama ravintola-kisakeskus Gondoli-hissin ala-asemalle. Yhtiön miljoonainvestointiin kisa-alueelle sisältyivät Gondoli-hissin ja maailmancup-rinteen rakentaminen kaikkine oheispalveluineen, televisioinnin mahdollistava kisavalaistus, lumetus sekä kansainväliset mitat täyttävän kisakeskuksen rakentaminen. Rinneyhtiö sai valmiiksi myös Gondolin parkkipaikka- ja asuntovaunualueen sekä Etelärinteen lumetusjärjestelmän. Utsuvaaran hissille yhtiö rakensi lumetusjärjestelmän joka yhdisti lumetetut rinnealueet Eturinteeltä Etelärinteelle saakka. Rinneyhtiö otti käyttöön SkiDatan hissilippu-järjestelmän sekä Suomen ensimmäisen täysautomaattisen suksenhuoltokoneen. Levin menestys jatkui kun se sai järjestettäväkseen naisten Eurooppa cupin avauskisat 29. - 30.11.2001. Levin lumetettu ensilumenlatu otettiin käyttöön 25.10.2001. Rinneyhtiö perusti 11.1.2002 kaksi tytäryhtiötä: Oy Levi Restaurant Ltd rinneravintolatoimintaa varten ja Levi Events Ltd kisa- ja tapahtumajärjestelyihin. Laskettelukauden pituus oli 27.10.2001 – 12.5.2002. Kesällä rinneyhtiö jatkoi tunturin maisemointitöitä.

2002 / 2003

27.-30.11.2002 pidettiin miesten Eurooppa cupin avauskisat Levillä. Ennustettu ilmaston lämpeneminen vahvisti edelleen Levin nousua Euroopan alppisirkuksen avauspaikaksi. Yksi kirkkaimmista tavoitteista saavutettiin kun Leville myönnettiin naisten maailmancup-osakilpailu helmikuulle 2004. Laskettelukausi kesti 23.10.2002 – 18.5.2003. Kesäkaudella rinneyhtiö aloitti uusien Utsuvaaran hissien ja rinteiden rakentamisen. Talvikauden suunnitelmiin kuuluivat myös Hemmomaan halfpipen suurentaminen Super pipeksi sekä Snow Park -lumipuiston rakentaminen Vesirikka-autton ja Tunnelihissin väliseen maastoon.

2003 / 2004

Kauden aikana valmistuivat uusi Sammun rinnealue ja hissit sekä Snow Park. Rinneyhtiö aloitti Taalon hissin lumetus- ja valaistustyöt sekä Himmeriikin hissin siirron Etelärinteelle tulevalle uudelle rinnealueelle. Rinteiden pohjustamis- ja maisemointitöitä tehtiin Taalon, Jäkälälaen sekä Sammun rinteissä. Rinneyhtiö hankki linja-auton kesäliikenteeseen ja rakensi gondolialueelle kesäaktiviteetteja sekä aloitti ns. gondolihallin muuttamisen lämpimäksi monitoimihalliksi. Yhtiö perusti yhdessä Kittilän kunnan kanssa Levi Golf & Country Club Oy:n.

Uusi laskettelukausi aloitettiin 1.11.2003 ja päätettiin 8.5.2004. Naisten maailmancup-kisat laskettiin 28.-29.2.2004. Levin maailmancupin osakilpailut olivat menestys sekä kisäjärjestelyjen että yleisön viihtymisen kannalta. Historiallinen urheilutapahtuma täytti sille asetetut julkisuustavoitteet kotimaassa sekä erityisesti ulkomailla.

Levi valittiin Vuoden hiihtokeskukseksi jo neljännen kerran. Raati kiitti erityisesti, että Levi on ensimmäisenä hiihtokeskuksena Suomessa rakentanut hiihtokeskukseen oikean kylän. Tarjolla on vieri vieressä monipuolisia ja laadukkaita vaihtoehtoja: majoitusta, ravintoloita, kauppoja sekä oheispalveluita. Pisteenä i´n päällä oli erinomaisesti järjestetty naisten alppihiihdon maailmancup-kilpailu. Levistä on viime vuosien aikana tullut kotimaisten hiihtokeskusten joukossa se ”kansainvälinen brandi-tuote”.

2004 / 2005

Levillä ajettiin kesällä 2005 alamäkiajon SM-kisat ja 2006 alamäkiajon SM- ja PM-kisat.

2006 / 2007

Keväällä 2007 solmittiin sopimus uusista North- ja Express-hisseistä.

2007 / 2008

Eturinteen uusi 6-hengen pikatuolihissi North, sekä Koutalaen uuteen kongressi ja näyttelykeskukseen pendelöivä gondolihissi Express otetaan käyttöön.

2009 / 2010

Sirkkaan rakennettiin myös Sokos hotelli sekä City Sport ja Intersport. Levi Torilla on monia ostosmahdollisuuksia.

Harrastusmahdollisuudet

Levillä on neljäkymmentäviisi lasketteluun tarkoitettua rinnettä, joista viisitoista on valaistu. Suurimman rinteen korkeusero on 325 metriä. Pisimmän rinteen pituus on 2 500 metriä ja pisimmän hissin pituus noin 1 636 metriä. Levillä voi lisäksi harrastaa maastohiihtoa, moottorikelkkailua, pyöräilyä ja koiravaljakkoajelua sekä ratsastusta islanninhevosilla ja suomenhevosilla, kalastusta, patikointia, melontaa, golfia ja sukellusta. Kesäkuussa 2006 Levillä avattiin maastopyöräilypuisto Levi Bike Park, joka on toteutettu yhteistyössä polkupyörävalmistaja Konan kanssa.

Palvelut

Vaikka loma-asuntojen rakentaminen on kaavoituksen myötä levinnyt laajalle alueelle Levitunturin ympärille, hotellit ja palvelut ovat pääasiassa keskittyneet Sirkan kylään, joka on viime vuosina laajentunut nopeasti. Levillä on myös SkiBussi joka kuljettaa matkailijoita kylän majoituskohteiden ja neljän hissialueen välillä. Aiemmin ilmainen SkiBussi muuttuu maksulliseksi 13.2.2012 alkaen (http://www.levi.fi/fi/rinteet-ja-ladut/skibussi.html). Levi on valittu neljä kertaa vuoden hiihtokeskukseksi, viimeksi vuonna 2004.

Katso myös

• Luettelo Suomen korkeimmista kohdista
• Luettelo Suomen suurimmista prominensseista

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Levi Wikimedia Commonsissa
• Levi
• Lumilautailua Levillä video
• Ski.fi