Levi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Levin hiihtokeskuksen eturinne keväällä 2003.
Levi Black -rinne kesällä.

Levitunturi (lyhennettynä Levi) Kittilän kunnassa on tunturi, joka on tunnettu Suomen suurimpiin kuuluvasta hiihtokeskus Levistä. Levi sijaitsee Sirkan kylässä. Hiihtokeskuksen toiminta painottuu ensi sijassa talveen. Levillä toimii Suomen suurin hiihtokoulu. Levitunturin huippu on 531 metriä merenpinnan yläpuolella. Levillä on myös kaksi Suomen kolmesta gondolihissistä.

Levillä järjestetään vuosittain Alppihiihdon maailmancupin osakilpailu, Levin pujottelu. [1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1900-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pallas-Ounas huomattiin retkeilyalueena varsinaisesti Suomen itsenäisyyden alkuvuosina. Ensimmäisen kerran tuli auto Kittilään vuonna 1908 tai 1909. Se toi Nikulan Kievariin kaksi matkustajaa Rovaniemeltä. Linja-autoliikenne alkoi Kittilässä kun postiauto alkoi liikennöidä kerran viikossa vuonna 1923. Oikea kauppa Sirkkaan saatiin kun Kittilän Osuuskauppa perusti sivuliikkeen vuonna 1924.

1930-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1931 vieraili Pallasjärvellä tunturissa kävijöitä ja lohestajia ainakin 200 henkeä. Sinne kuljettiin sekä Kittilän että Muonion kautta, joihin molempiin oli säännöllinen linja-autoliikenne. Muoniosta piti kävellä noin 30 km, Kittilästä pääsi tekeillä olevaa maantietä pitkin Rauhalaan, josta oli 16 kilometrin jutamatka Pallasjärvelle. Matkailijoiden tavoitteena oli silloin kalastaminen Pallasjärvellä. Siitä sai siikaa, taimenta ja madetta. Pallasjoesta nousi harreja ja Pyhäjoesta forelleja eli tammukoita.

Tunturihiihto alkoi Lapissa varsinaisesti 1930-luvulla, mutta kerrotaan Levilläkin pidetyn hiihtokurssi jo vuonna 1906. Vuonna 1934 Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto järjesti kurssit Pallaksella, kaikkiaan neljä ryhmää, joissa oli yhteensä 48 osanottajaa. Neljä miestä kävi tutustumassa kursseihin ja Akseli Kaskela alkoi ajaa asiaa Hiihtoliitossa. Sen seurauksena perustettiin Hiihtoliiton alaisuuteen Tunturihiihtäjien kerho 4.10.1935.

Pujottelu ja syöksyhiihto aloitettiin Suomessa seuraavana vuonna Pallaksella. Tämä ”luikertelu” oli naisista niin hauskaa, että vain muutamat laskivat mäen suoraan alas. Luikertelua varten asennettiin 50 punaista lippuseivästä, mutta parhainta oli luikerrella tunturikoivujen välistä. Vuonna 1936 järjestettiin jo 20 hiihtokurssia, yhteensä 426 osanottajaa. Kurssit järjestettiin Pallaksella, Sallan Rohmoivalla ja Levillä.

Eteläsuomalaisessa lehdessä kirjoitettiin vuonna 1936 Sirkan kylästä:

”Lapissa, Kittilän perukoilla, on unohdettu Sirkan kylä. Kylä on aivan liian lähellä voidakseen vetää matkailijoita tuntureilleen. Kylään pääsee posti- ja matkailija-autoilla kesällä joka päivä. Kylässä on hyvin varusteltu osuuskauppa ja täysihoitoa saa Sirkan kylän majatalossa. Sirkan kylän tuntureilla saa kovat huilut. Näistä tuntureista pitäisi tulla koko kansan tunturit. Sinne voisi vähänvarainenkin lomanviettäjä matkustaa. Sirkan kylä ei mukavuuksia tarjoa, mutta se ei myöskään rasita liikaa rahapussia ja toimeen siellä voi kuitenkin tulla vaativinkin tunturimatkailija.”

Sirkan kylän matkailun aloitteentekijä oli opettaja Eeva Lehtisalo. Hän vieraili vuonna 1936 Etelä-Suomessa ja kehui Sirkan tuntureita ja hiihtomahdollisuuksia. Etelässä virinneen kiinnostuksen takia Sirkan kylässä järjestettiin 12 naiselle palvelukurssi, jossa opeteltiin ruuanlaittoa ja miten kohdella matkailijoita. Ensimmäiset matkailijat tulivat kevättalvella 1937. Heidät haettiin hevosilla Kittilästä, koska teitä ei talvella aurattu. Kirkonkylästä Sirkkaan hiihtäjät vedättivät itsensä narussa hevosen perässä.

Kaunis Sirkan kylä huomattiin myös elokuva-alalla, ja keväällä 1939 Suomi-Filmi filmasi Juhani Tervapään Vihreää kultaa, ohjaajana oli Valentin Vaala.

1940-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotien alkaessa sirkkalaiset joutuivat evakkoon. Turismi oli keskeytynyt sodan vuoksi, mutta alkoi jälleen elpyä aikojen vakiinnuttua. Kotimajoitusta alettiin pitää muutamassa talossa. Nämä majoittajat antoivat matkailijoille täysihoidon johon kuului aamiainen, lounas, päivällinen, iltapala ja sauna joka päivä.

1950-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen varsinainen matkailuyritys perustettiin Sirkkaan vuonna 1953, kun Eino Tiensuu ja Kosti Ylikantola perustivat Sirkan Matkailumajan, joka tunnetaan nykyisin nimellä Levin Matkailumaja. Turisteja tuli jo 50-luvulla Australiasta, Kanadasta ja Japanista asti.

1960-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkailijoiden kiinnostus Leviä kohtaan kasvoi 1960-luvulla ja toden teolla laskettelutoiminta Levillä alkoi vuonna 1963, jolloin Kittilän kunta hankki maata Levitunturilta. Kevättalvella rakensi kunta Levin pohjoisrinteeseen ensimmäisen hiihtohissim, niin sanotun kapulahissin, jossa hiihtäjän piti itse kiinnittää vetokapulansa ylöspäin vetävään vaijeriin. Lokakuun alkupuolella vuonna 1967 allekirjoitettiin sopimus Kittilän kunnan ja sveitsiläisen SABB AG:n välillä Levitunturilla sijaitsevien maa-alueiden vuokraamisesta.

Kapulahissi osoittautui pian liian pieneksi ja heikkotehoiseksi etenkin pääsiäisen aikoihin, joten se purettiin alkuvuodesta 1968. Tilalle asensi Doppelmayr-yhtiön suomalaisedustaja kombihissin eli Koutalaen hissim. Uuden hissin kapasiteetti oli talvella 1 000 henkilöä/tunti ja kesäisin 250 henkilöä/tunti. Samanaikaisesti rakennettiin hissin ala-asema, jonne tuli lipunmyynti, kioski, kahvila ja välinevuokraamo. 1968 laskettelurinteen toiseen reunaan rakennettiin pienempi harjoitushissi Kisurahissi. Rinneyhtiön käyttöön hankittiin Ratrac-merkkinen rinteentamppaustraktori, joka oli ensimmäinen laatuaan Suomessa.

1970-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1974 perustivat Martti ja Ritva Kuusisto Levin Loman Tenho ja Raili Hietikon kanssa. Reino Aarikka aloitti Lomarin vuonna 1975. Lomamökkien ja osakkeiden rakentaminen aloitettiin Leville 1970-luvun loppupuolella. Sirkan majoituskapasiteetti oli 997 vuodetta vuonna 1976.

Vuonna 1976 sai alkunsa Levin Hissit Oy Martti Kuusiston ja Tenho Hietikon aloitteesta. Perustava kokous pidettiin 10.9.1976 jolloin läsnä olivat Levin Loma Oy:n Tenho Hietikko, Sirkan Matkailumaja Ky:n Kosti Ylikantola ja Kittilän kunnanjohtaja Aarne Nikka, kunnan rakennusmestari Kauko Hassila ja elinkeinoasiamies Markku Mäkitalo.

Rinneyhtiön alkuaikoina laskettelukausi kesti tavallisesti helmikuusta vappuun. Lasketteluinnostuksen kasvaessa yhtiön liikevaihto kasvoi 30–40% vuosivauhtia. Rinneyhtiön toimitusjohtajana oli Eero Mäkitalo vuosina 1977–1979.

1980-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980–1981

1980 aloitettiin Levillä kolmannen hiihtohissin Marjalaen rakennustyöt. Laskettelukausi kesti jo 3.1 – 4.5. välisen ajan. Rinnettä voitiin pitää myös iltaisin auki, kun Eturinteen vasen puoli valaistiin. Eturinteiden läheisyyteen rakennettiin myös kahvila ja grilli.

Uusi laskettelukausi saatiin käyntiin saman vuoden puolella eli 22.12.1980 ja se kesti äitienpäivään saakka. Rinneyhtiön liikevaihto nousi reilut 80% kaudella 1980/1981. Kun matkailutoiminta edelleen vilkastui, alettiin kaivata myös hotellitasoista majoitusta. Ammattiyhdistystahon perustama Levin Matkailukeskus Oy:n Hotelli Levitunturi perustettiin vuonna 1981.

1981–1982

Kittilän lentokenttä saatiin avatuksi vuonna 1982. Jatkoyhteyksistä lentokentältä eteenpäin huolehtivat linja-autot, kutsutaksi ja Airport-taksi, sillä lentokenttä palveli jo 80-luvulla myös Ylläksen, Pallaksen ja Oloksen matkailua. Laskettelukausi kesti 5.12.1981 – 3.5.1982 välisen ajan.

1982–1983

Vuonna 1983 rinneyhtiö rakensi tunturiin kesäkelkkaradan, jonka pituudeksi tuli 800 metriä. Tällöin keskuksesta tuli ympärivuotinen laskettelupalveluiden tarjoaja Levin alueelle. Yhtiö teki isoon hissiin muutostyöt tuolihissin käyttöä varten, jatkoi rinteen valaistusta ylös saakka sekä rakensi lumetusjärjestelmä. Laskettelukausi kesti 5.12.1982 – 26.4.1983.

1983–1984

Vuonna 1984 aikana aloitettiin rinneyhtiössä majoitustilojen, kahvilarakennuksen ja grillikahvilan rakentaminen 2– ja 3– hisseille. Laskettelukausi kesti 5.12.1983 – 2.5.1984.

1984–1985

Vuoden 1985 aikana rinneyhtiö rakensi lisää lumetusjärjestelmää ja aloitti uuden hissirakennuksen rakentamisen sekä hankki uuden rinteenkunnostuskoneen. Laskettelukausi kesti 5.12.1984 – 5.5.1985.

1985–1986

Hotelli Levitunturin kylpylä- ja liikuntakeidas rakennettiin vuonna 1986. Laskettelukausi kesti 5.12.1985 – 5.5.1986.

1986–1987

Vuonna 1987 valmistui Leville kaksi uutta hissiä: Rakkahissi ja Jäkälälaen hissi. Kuusistot myivät osuutensa Levin Lomasta toiselle omistajapariskunnalle ja aloittivat Hotelli Sirkantähden rakentamisen vuonna 1988. Samana vuonna Hietikot myivät Levin Loman Päivikki Palosaarelle, joka uudistamalla ja laajentamalla teki siitä Hotelli Hullun Poron.

Rinneravintola Tuikku maaliskuussa 2008.
1988–1989

Rinneyhtiön lipunmyyntiin ja valvontaan hankittiin Opti Ski -järjestelmä vuonna 1988. Saman vuoden aikana 4-hissin maa-alueet siirtyivät rinneyhtiön haltuun. Syksyn kuluessa yhtiö solmi 5-hissin itäpuolisen maanomistajan kanssa sopimuksen, joka mahdollisti uuden hissin rakentamisen kesällä 1989. Alueelle raivattiin syksyllä uusi rinne. Laskettelukausi kesti 14.11.1987 – 14.5.1988 ollen Suomen pisimpiä. Kesään 1988 saakka rinneyhtiön toiminnasta vastaavana johtajana oli Kauko Lompolo, jonka jälkeen toimitusjohtajaksi tuli Jouni Palosaari. Kesällä 1989 rinneyhtiö paransi jo olemassa olevia palveluitaan pohjaamalla kaikki silloiset rinteet. Lisäksi yhtiö rakensi uutta lumetuslinjaa ja myös Eturinteen oikea puoli valaistiin. Toimenpiteillä pyrittiin jatkamaan Levin entisestäänkin pitkää laskettelukautta ja tekemään Levistä Tunturi-Lapin ensilumen keskus. Laskettelukausi kesti 4.11.1988 – 5.5.1989.

Alueen myynnin ja markkinoinnin tehostamiseksi perustettiin vuonna 1989 Levin Matkailu Oy, joka toimii myös alueen keskusvaraamona.

1990-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1989–1990

Rinneyhtiön liikevaihto oli edelleen voimakkaasti kasvussa. Rinteiden kunnostus ja hissien rakentamisvauhti jatkuivat entisellään. Hisseille hankittiin mm. videovalvonta. Laskettelukausi kesti 25.11.1989 – 2.5.1990.

1990–1991

Rinneyhtiö tasasi kaikki uudet rinteet kesän aikana ja rakensi lumiaidat. Yhtiö otti käyttöön Eturinteiden sompahissin sekä Taalon ja Utsuvaaran hissit. 3-7 päivän hissiliput kävivät sekä Levillä että Ylläksellä. Laskettelukausi kesti 17.11.1990 – 12.5.1991 ja kesäkelkkarata oli avoinna ensimmäisen kesän (17.6. – 23.8.1991).

1991–1992

Rinneyhtiö aloitti Etelärinteen ja Huippuhissin rakennustyöt. Hissiliput olivat edelleen yhteiskäytössä Ylläksen kanssa. Laskettelukausi kesti 9.11.1991 – 10.5.1992.

1992–1993

Levi valittiin ensimmäisen kerran Vuoden Hiihtokeskukseksi. Rinneyhtiö paransi rinneturvallisuutta rakentamalla Eturinteiden keskelle uuden valolinjan. Yhtiö jatkoi rinteiden pohjaamista ja lumiaitojen rakentamista edellisten kausien malliin. Rinneyhtiö otti käyttöön Etelärinteen ja Huippuhissin. Yhtiö hankki ensimmäisen Skibussin hoitamaan eri hissien ja loma-asutusalueen välistä liikennettä. Linja-auto toimi samalla liikkuvana hissilippujen myyntipisteenä. Rinneyhtiö aloitti kesällä 1993 hirsisten tuli- ja taukopaikkojen rakentamisen tunturihissien ala-asemille. Lisäksi se aloitti kahvilarakennuksen ulkokuoren elävöittämisen ja lastentarhan rakentamisen. Rinneyhtiö vastasi myös Levin alueen latu- ja kelkkareittiverkoston kunnossapidosta (yht. 1 000 km). Laskettelukauden pituus oli 17.10.1992 – 11.5.1993.

1993–1994

Levi valittiin toistamiseen Vuoden Hiihtokeskukseksi. Rinneyhtiö aloitti Lammaskurun sekä Himmeriikin hissien rakentamisen. Eturinteiden vuokraamon sisälle tehtiin tilat Ski Shopille. Rinneyhtiö osti Muurlan sekä Juupavaaran hiihtokeskusten talvimatkailuun liittyvät irtaimistot, jotka purettiin ja siirrettiin Leville. Hissilipuista myös kausi- ja firmaliput olivat yhteiskäytössä Levin ja Ylläksen kanssa. Lisäksi 3–7 päivän hissilipuilla oli yhden päivän vierailuoikeus Olokselle ja Pallakselle. Laskettelukausi kesti 23.10.1993 – 8.5.1994.

1994–1995

Rinneyhtiö jatkoi rinnepalveluiden voimakasta kehittämistä. Se aloitti Taalon ja Etelärinteen sompahissien sekä Tievan hissin rakennustyöt ja käynnisti rinnealueiden maisemoinnin ja turvetuksen kesällä. Hissilippujen yhteiskäyttöä jatkettiin edellisen vuoden malliin. Laskettelukausi kesti kesään asti eli 25.10.1994 – 1.6.1995.

1995–1996

Levin Matkailu toimi aluksi Kittilän kirkonkylässä mutta muutti syksyllä 1995 toimimaan Leville vastavalmistuneeseen Levin Porttiin. Samoissa tiloissa aloitti myös Kittilän kunnan matkailuneuvonta, josta matkailijat saavat karttoja, esitteitä ja ohjeita alueen tarjonnasta. Rinneyhtiö jatkoi rinteiden osalta voimakkaiden kunnostus- ja maisemointitoimenpiteiden tekoa. Yhtiö maisemoi 70% rinnealastaan suoturpeella ja kylvi niihin tunturissa luontaisesti esiintyviä kasveja. Tunturiin hankittiin myös 20 jätteiden lajittelupistettä. Rinneyhtiö uusi Eturinteiden valaistuksessa vasemman puolen ja sai valmiiksi Taalon ja Etelärinteen sompahissit sekä Tievan hissin rakennustyöt. Eturinteiden vasempaan reunaan rinneyhtiö rakensi ensisijaisesti lumilautailijoiden käyttöön tarkoitetun Hemmohissin. Laskettelukausi kesti 27.10.1995 – 12.5.1996.

1996–1997

Rinneyhtiö hankki paikallisliikenteen hoitoon toisen Skibussin. Laskettelukausi aloitettiin 9.11.1996. Alkukauden lumitilanne oli poikkeuksellisen huono ja vielä joulun aikaan avoinna oli Eturinteiden lisäksi vain Etelärinteen hissi. Laskettelukausi päättyi 29.5.1997. Kaikki hissiliput olivat yhteiskäytössä Levin ja Ylläksen välillä. Lisäksi 3–10 päivän hissilipuilla oli yhden päivän vierailuoikeus Olokselle ja Pallakselle.

1997–1998

Rinneyhtiö rakensi ns. Tuikun tiehen yli- ja alikulkutunnelit sekä aloitti Vesirikka-autton ja Tunnelihissin rakennustyöt. Lisäksi se aloitti uuden lumetusjärjestelmän rakentamisen Immeljärvestä uusille hisseille, joiden kaikki seitsemän rinnettä tulivat lumetuksen ja valaistuksen piiriin. Etelärinteelle rinneyhtiö rakensi valaistuksen ja aloitti vuokraamo-, ravintola- sekä huoltotilojen rakentamisen. Kaikki rinteet saatiin maisemoitua lukuun ottamatta kesän aikana rakennettuja uusia rinteitä. Hissiliput olivat yhteiskäytössä Levin ja Ylläksen välillä ja vierailuoikeus säilyi Olokselle ja Pallakselle. Laskettelukausi aloitettiin 30.10.1997 ja päätettiin Suomen alppimaajoukkueen kauden ensimmäiseen lumileiriin 3.6.1998.

1998–1999

Rinneyhtiö sai Vesirikka-autton ja Tunnelihissin valmiiksi ja käynnisti Gondoli2000-hissin ja G2 maailmancup-rinteen rakennustyöt. Yhtiö solmi Suomen Hiihtoliiton miesten alppimaajoukkueen kanssa yhteistyösopimuksen Salt Lake Cityn olympialaisiin saakka. Yhteistyön tarkoituksena oli markkinoida Levin uutta kansainvälisen tason pujottelurinnettä ja sitä kautta tuoda Levi tunnetuksi Euroopassa ja saada lisää asiakkaita Levin alkukauteen. Hissiliput olivat yhteiskäytössä Levin ja Ylläksen välillä ja vierailuoikeus säilyi Olokselle ja Pallakselle. Laskettelukausi kesti 24.10.1998 – 23.5.1999.

2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Levin gondolihissi.
1999–2000

Keskiyöllä 31.12.1999 käynnistettiin Levillä Suomen ensimmäinen gondolihissi. Hissiliput olivat yhteiskäytössä Levin ja Ylläksen välillä ja vierailuoikeus säilyi Olokselle ja Pallakselle. Laskettelukausi kesti 19.11.1999 – 21.5.2000. Rinneyhtiö jatkoi kesällä 2000 rinteiden maisemointia sekä rakensi Gondoli2000-hissin ala-asemalle pysäköintialueen 500 autolle.

2000–2001

29.11. – 2.12.2000 Levillä käytiin miesten Eurooppa cupin pujottelu- ja suurpujottelukisat. Onnistuneiden järjestelyjen seurauksena Levi nimettiin syksyllä 2001 Aspenin mc-kisojen ainoaksi varapaikaksi ja Levi sai pysyvän paikan FIS:n kisakalenterissa. Tämä tarkoitti käytännössä Levin hyväksymistä tasavertaiseksi MC-järjestäjäksi muiden perinteisten kisajärjestäjien rinnalla. Levin tavoitteeksi tuli päästä avaamaan mc viimeistään seuraavan kahden vuoden aikana. Rinneyhtiö aloitti gondolialueen ravintola-kisakeskuksen sekä Etelärinteen lumetusjärjestelmän rakentamisen. Levi nousi Suomen suurimmaksi hiihtokeskukseksi hissilipunmyynnillä mitattuna. Laskettelukausi kesti 4.11.2000 – 13.5.2001. Kesällä 2001 rinneyhtiö jatkoi rinteiden turvetusta ja laajensi lumetusjärjestelmää.

Gondolihissin ala-asema kesällä 2004.
2001–2002

Rinneyhtiön miljoonainvestointiin gondolialueelle sisältyivät gondolihissin ja maailmancup-rinteen rakentaminen kaikkine oheispalveluineen, televisioinnin mahdollistava kisavalaistus, lumetus sekä kansainväliset mitat täyttävän kisakeskuksen rakentaminen. Rinneyhtiö sai valmiiksi myös gondolialueen parkkipaikka- ja asuntovaunualueen sekä Etelärinteen lumetusjärjestelmän. Utsuvaaran hissille yhtiö rakensi lumetusjärjestelmän, joka yhdisti lumetetut rinnealueet Eturinteiltä Etelärinteelle saakka. Rinneyhtiö otti käyttöön SkiDatan hissilippu-järjestelmän sekä Suomen ensimmäisen täysautomaattisen suksenhuoltokoneen. Levi sai järjestettäväkseen naisten Eurooppa cupin avauskisat 29. – 30.11.2001. Levin lumetettu ensilumenlatu otettiin käyttöön 25.10.2001. Laskettelukausi kesti 27.10.2001–12.5.2002. Kesällä rinneyhtiö jatkoi tunturin maisemointitöitä.

2002–2003

27. – 30.11.2002 pidettiin miesten Eurooppa cupin avauskisat Levillä. Ennustettu ilmaston lämpeneminen vahvisti edelleen Levin nousua Euroopan alppisirkuksen avauspaikaksi. Yksi kirkkaimmista tavoitteista saavutettiin, kun Leville myönnettiin naisten maailmancup-osakilpailu helmikuulle 2004. Laskettelukausi kesti 23.10.2002 – 18.5.2003. Kesäkaudella rinneyhtiö aloitti uusien Utsuvaaran hissien ja rinteiden rakentamisen. Talvikauden suunnitelmiin kuuluivat myös Hemmomaan halfpipen suurentaminen Super pipeksi sekä Snow Park -lumipuiston rakentaminen Vesirikka-autton ja Tunnelihissin väliseen maastoon.

2003–2004

Kauden aikana valmistuivat uusi Sammun rinnealue ja hissit sekä Snow Park. Rinneyhtiö aloitti Taalon hissin lumetus- ja valaistustyöt sekä Himmeriikin hissin siirron Etelärinteelle tulevalle uudelle rinnealueelle. Rinteiden pohjustamis- ja maisemointitöitä tehtiin Taalon, Jäkälälaen sekä Sammun rinteissä. Rinneyhtiö hankki linja-auton kesäliikenteeseen ja rakensi gondolialueelle kesäaktiviteetteja. Laskettelukausi kesti 1.11.2003 – 8.5.2004. Naisten maailmancup-kisat laskettiin 28. – 29.2.2004. Levi valittiin Vuoden hiihtokeskukseksi jo neljännen kerran. Raati kiitti erityisesti, että Levi on ensimmäisenä hiihtokeskuksena Suomessa rakentanut hiihtokeskukseen oikean kylän. Tarjolla on monipuolisia vaihtoehtoja: majoitusta, ravintoloita, kauppoja sekä oheispalveluita.

2004–2005

Kauden aikana valmistui rinneyhtiön Aurinkohissi rinteineen Etelärinteille. Taalon hissin lumetuksen ja valaistuksen rakentamista jatkettiin. Myös Eturinteiden valaistuksen uusiminen aloitettiin. Rinteiden pohjustamis- ja maisemointitöitä tehtiin Aurinko- ja Taalohissin rinteillä. Laskettelukausi kesti 1.11.2004 – 8.5.2005. Levi oli hissilipunmyynnillä mitattuna jälleen Suomen suurin hiihtokeskus. Kesällä 2005 ajettiin Levillä alamäkiajon SM-kisat.

2005–2006

Laskettelukausi kesti 25.10.2005 – 14.5.2006. Eturinteille valmistui automaattilumetusjärjestelmä sekä uusi rinnevalaistus. Rinneyhtiö rakensi G2 maailmancup-rinteeseen automaattisen lumetusjärjestelmän, kaikki lumetuspumppaamot automatisoitiin ja rinteisiin rakennettiin automaattinen vedenjäähdytysjärjestelmä. Koillisrinteiden lumetus- ja valaistusjärjestelmät valmistuivat. Rinneyhtiö avasi Koillisrinteille pienimuotoisen välinevuokraamon. Zero Pointin ja Eturinteiden kahden uuden hissin rakennustyöt aloitettiin. Yhtiö vahvisti gondolialueen kesäaktiviteetteja rakentamalla sauvakävelyreitistön, seikkailupuiston sekä Bike Parkin. Kesällä 2006 ajettiin alamäkiajon SM- ja PM-kisat.

2006–2007

Laskettelukausi kesti 31.10.2006–13.5.2007. Tunturin huipulle valmistui poropuisto.

2007–2008

Laskettelukausi kesti 10.11.2007 – 11.5.2008. Eturinteiden 6-hengen tuolihissi North sekä Koutalaen Levi Summittiin kuljettava gondolihissi Express otettiin käyttöön. Rinteiden lumetusteho kolminkertaistui Ounasjoen suurtehopumppaamon ansiosta. Gondolialueen kesäpuistoa laajennettiin ja Eturinteiden sompahissin rakennustyöt aloitettiin.

2008–2009

Laskettelukausi kesti 7.11.2008 – 10.5.2009. Rinneyhtiö investoi uusiin Skibusseihin.

2009–2010

Laskettelukausi kesti 16.10.2009 – 9.5.2010. Sirkkaan rakennettiin Sokos hotelli, City Sport, Intersport ja Levi Tori ostosmahdollisuuksineen.

2010–2011

Laskettelukausi kesti 4.11.2010 – 8.5.2011. Rinteiden automaattilumetus laajennettiin Tievan ja Huippuhissin rinteille.

2011–2012

Laskettelukausi kesti 25.11.2011 – 6.5.2012. Eturinteiden ja G2 maailmancup-rinteen lumetusta modernisoitiin kauden aloituksen nopeuttamiseksi.

Harrastusmahdollisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Levillä on neljäkymmentäkolme lasketteluun tarkoitettua rinnettä, joista seitsemäntoista on valaistu. Suurimman rinteen korkeusero on 325 metriä. Pisimmän rinteen pituus on 2500 metriä ja pisimmän hissin pituus noin 1636 metriä. Levillä voi lisäksi harrastaa maastohiihtoa, moottorikelkkailua, pyöräilyä ja koiravaljakkoajelua sekä ratsastusta islanninhevosilla ja suomenhevosilla, kalastusta, patikointia, melontaa, golfia ja sukellusta. Kesäkuussa 2006 Levillä avattiin maastopyöräilypuisto Levi Bike Park (http://www.bikepark.fi).

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka loma-asuntojen rakentaminen on kaavoituksen myötä levinnyt laajalle alueelle Levitunturin ympärille, hotellit ja palvelut ovat pääasiassa keskittyneet Sirkan kylään, joka on viime vuosina laajentunut nopeasti. Levillä on myös SkiBussi joka kuljettaa matkailijoita kylän majoituskohteiden ja neljän hissialueen välillä. Aiemmin ilmainen SkiBussi muuttui maksulliseksi 13.2.2012 alkaen[2]. Levi on valittu neljä kertaa vuoden hiihtokeskukseksi, viimeksi vuonna 2004.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 67°47′03″N, 024°51′22″E