Kouvola

Wikipedia

Kouvola
vaakuna	sijainti
www.kouvola.fi
Sijainti	60°52′05″N, 26°42′15″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Kymenlaakson maakunta
Seutukunta	Kouvolan seutukunta
Perustettu	1922
– kaupungiksi	1960
Kuntaliitokset	Anjalankoski (2009) Elimäki (2009) Jaala (2009) Kuusankoski (2009) Valkeala (2009)
Kokonaispinta-ala	2 885,32 km² 21:nneksi suurin 2009 [1]
– maa	2 560,06 km²
– sisävesi	325,26 km²
Väkiluku	88 215 10:nneksi suurin 30.9.2009 [2]
– väestötiheys	34,46 as/km² (30.9.2009)
Demografiatiedot	2008 [3]
– 0–14-v.	15,1 %
– 15–64-v.	65,1 %
– yli 64-v.	19,8 %
Äidinkieli	2008 [4]
– suomenkielisiä	97,2 %
– ruotsinkielisiä	0,4 %
– muut	2,4 %
Kunnallisvero	19 % 242:nneksi suurin 2009 [5]
Kaupunginjohtaja	Lauri Lamminmäki
Kaupunginvaltuusto	51 paikkaa
2004 - 2008[6]  • Kok.  • SDP  • Sit.  • KD  • Kesk.  • Vihr.	18 11 11 5 4 2

Kouvola on kaupunki Kymenlaaksossa, Etelä-Suomen läänissä. Nykyisessä muodossaan se perustettiin vuoden 2009 alussa, jolloin kuusi Pohjois-Kymenlaakson kuntaa lakkautettiin ja tilalle perustettiin yksi suurkunta. Aikaisempi samanniminen kaupunki, joka käsitti vain nykyisen kaupungin keskustan, oli ennen vuotta 1997 ollut Kymen läänin pääkaupunki. Kaupungissa asuu 88 215 ihmistä,^[2] ja sen pinta-ala on 2 885,32 km², josta 325,26 km² on vesistöjä.^[1] Väestötiheys on 34,46 asukasta/km².

Kouvolan naapurikunnat ovat Hamina, Heinola, Iitti, Kotka, Lapinjärvi, Luumäki, Miehikkälä, Mäntyharju, Pyhtää, Ruotsinpyhtää ja Savitaipale.

Sisällysluettelo 1 Historia 1.1 Kauppala ja kaupunki 1.2 Kouvolan seudun kuntaliitos 2 Maantiede 2.1 Kaupunginosat 3 Arkkitehtuuri 4 Liikenneyhteydet 5 Talous 6 Koulutus 6.1 Peruskoulut 6.2 Lukiot 7 Kulttuuri 7.1 Kirjallisuus 7.2 Musiikki 7.3 Tunnettuja kouvolalaisia yhtyeitä 8 Urheilu 8.1 Urheiluseuroja 9 Tutustumiskohteita 9.1 Nähtävyyksiä 9.2 Tapahtumia 10 Lähteet 11 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Vanhan suomen kielen sana "kouvo" tarkoittaa karhua, aavetta, sutta, täitä ja huutavaa lintua.^lähde? Ennen vuotta 2009 nimi tarkoitti vain nykyisen kaupungin keskustan aluetta. Kouvolan kylässä on ilmeisesti ollut asutusta jo keskiajalta lähtien, ja se on kuulunut vuorotellen Hollolan, Iitin ja Valkealan kirkkopitäjiin. Varsinainen kehitys lähti kuitenkin käyntiin vasta 1870-luvulla, kun Riihimäki–Pietari-rata rakennettiin ja Kouvolasta tuli Valkealan asemakylä. Kouvolan rautatieasema rakennettiin Kymintehtaan perustajan Axel Wilhelm Wahrenin rautatiehallinolle tekemästä anomuksesta, minkä pohjalta ratainsinöörit päätyivät suosittelemaan viidennen luokan aseman perustamista puolen virstan päähän Otavan vahtituvan itäpuolelle otolliselle hiekkakangas-maaperälle. Seuraavalla vuosikymmenellä rakennettiin Savon rata Kouvolasta pohjoiseen ja Kotkan rata Kouvolasta etelään. Näin Kouvolan asemasta tuli yksi Suomen vilkkaimmista risteysasemista.

Kouvolassa riehui punainen ja valkoinen terrori ankarana Suomen sisällissodassa vuonna 1918. Kunnassa surmattiin taisteluiden ulkopuolella yli 200 ihmistä. Stockmannilla oli tavaratalo Kouvolassa vuosina 1976-1982.

[muokkaa] Kauppala ja kaupunki

Rautatien ansiosta kiivaasti kasvanut Kouvola irrotettiin vuonna 1922 Valkealan kunnasta, ja se sai kauppalanoikeudet heti seuraavana vuonna. Kaupungiksi Kouvola korotettiin 1960. Silloisessa Kouvolan vaakunassa oli kaksi oranssinpunaista avainta ristissä musta–harmaalla pohjalla, millä kuvataan kaupungin avainasemaa liikenteellisenä solmukohtana. Vuosina 1955–1997 Kouvola oli Kymen läänin pääkaupunki. Kasarmi hallitsi kouvolalaisten elämää 1800-luvulta aina vuoteen 1990 asti.

Ennen vuoden 2009 kuntaliitosta Kouvolan pinta-ala oli hyvin pieni. Pinnanmuodoiltaan se oli pitkälti tasamaata eikä vesistöjä kaupungissa juurikaan ollut lukuun ottamatta pientä Käyrälampea. Lähes mikä tahansa Kouvolan osa oli tavoitettavissa polkupyörällä noin viidessätoista minuutissa.

[muokkaa] Kouvolan seudun kuntaliitos

Aikaisempi Kouvolan kaupunki samoin kuin Anjalankosken ja Kuusankosken kaupungit sekä Elimäen, Valkealan ja Jaalan kunnat lakkautettiin vuoden 2009 alussa, jolloin tilalle perustettiin uusi Kouvola-nimimen kaupunki, joka käsitti niiden kaikkien entiset alueet.^[7] Kouvolan asukasluku on lähes 90 000 ja pinta-ala noin 2 800 neliökilometriä. Asukasluvultaan se on Suomen 10. suurin kunta. Samalla kaupungille vahvistettiin uusi vaakuna.

Kouvolan seutukunnasta Iitti jäi kuntaliitoksen ulkopuolelle.^[8] Kouvolan seutukunta on kokenut suuria muuttotappioita 1990-luvun jälkipuoliskolla ja 2000-luvulla. Seutukunnan asukasluku on ollut parhaimmillaan yli 102 000, kun se vuonna 2008 oli alle 96 000.

Kunnat, jotka yhdistyivät Kouvolaksi vuonna 2009:

Kunta	Asukasluku	Pinta-ala km2
Kouvola	30 633	44,88
Anjalankoski	16 379	752,92
Elimäki	8 199	391,74
Valkeala	11 656	1 003,72
Jaala	1 855	563,54
Kuusankoski	19 739	128,53
Kaikki	88 461	2 885,33

[muokkaa] Maantiede

Vuoden 2009 kuntaliitoksen myötä Kouvolan alue käsittää laajan alueen Pohjois-Kymenlaaksossa. Ensimmäinen Salpausselkä jakaa alueen runsasjärviseen ja metsäiseen pohjoisosaan ja vähäjärviseen, tasaisempaan ja enemmän viljelyksiä käsittävään eteläosaan. Kymijoki virtaa kaupungin alueella aina Pyhäjärvestä alajuoksulle läntisen laskuhaaran eli Hirvikoskenhaaran alkuosaan saakka. Suurin järvi on pohjoisosassa sijaitseva Vuohijärvi, jonka kautta Mäntyharjun reitin vedet virtaavat Kymijokeen. Ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä virtaa Valkealan reitti länsiosiltaan kaupungin alueella.

[muokkaa] Kaupunginosat

Kouvolan eri kaupunginosat ovat rakentuneet melko vahvasti erityyppisiksi. Pohjoisessa ja etelässä on 1970-luvun kerrostaloja, mutta niistä rataa kohti asutus muuttuu pientalovaltaisemmaksi. Aivan Riihimäki–Lappeenranta-radan varrella on myös vanhahkoa kerrostaloasutusta sekä joitain uusia kaupallisia rakennuksia.

Anjala Elimäki Eskolanmäki Inkeroinen Junkkari Kankaronmäki Kaunisnurmi Kellomäki Keltakangas Kangas (keskusta) Koria Kotiharju

Kuusankoski (21) Kymintehdas (23) Käpylä Lehtomäki Ravilehto Mielakka Muhniemi Myllykoski Ojaniitty Pikku-Palomäki Pilkanmaa (24)

Ravikylä Ravilehto Rekola Sarkola Tornionmäki Törösti Vahtero Vahteronmäki Vatajanpuisto Viitakumpu Voikkaa

[muokkaa] Arkkitehtuuri

Kouvola ei ole erityisen tunnettu arkkitehtuuristaan, sillä vanhat puutalot purettiin ja tilalle tehtiin 1970-luvulla aikansa ihanteiden mukaisia funkkistaloja ja muita harmaita betonitaloja.

[muokkaa] Liikenneyhteydet

Kouvolasta pääsee rautateitse neljään suuntaan: 1) Lahden kautta Helsinkiin ja Riihimäelle, 2) Kotkaan, 3) Mikkeliin ja sieltä edelleen Pieksämäelle (Savon rata) sekä 4) Luumäelle, josta rata haarautuu Lappeenrannan kautta Joensuuhun (Karjalan rata) ja Vainikkalan raja-aseman kautta Venäjälle. Varsinkin Venäjän läheisyydellä on suuri vaikutus Kouvolan junaliikenteeseen. Kaupungin ratapihalla näkeekin paljon venäläisiä öljyvaunuja.

Junamatka Kouvolasta Helsingin keskustaan kestää nopeimmillaan tunnin ja 23 minuuttia. Oulun ja Kouvolan välillä junamatka kestää nopeimmillaan 6 tuntia ja 54 minuuttia Riihimäen kautta sekä 6 tuntia ja 55 minuuttia Kuopion kautta. Viipuriin matkaa on 1 tunti ja 55 minuuttia. Pietari on 4 tunnin ja 15 minuutin päässä.

Kouvolan kautta kulkevat myös valtatiet 6 (Koskenkylä-Kouvola-Lappeenranta-Joensuu-Kajaani) ja 15 (Kotka-Kouvola-Mikkeli). Lisäksi sinne päättyy valtatie 12 (Rauma-Tampere-Lahti-Kouvola). Valtatie 6 kulki aikoinaan kaupungin keskustan läpi, mutta vuonna 1978 valmistui keskustan pohjoispuolitse sivuuttava ohikulkutie.

Linja-auton pikavuorolla 138 kilometrin matka Kouvolasta Helsingin keskustaan kestää nopeimmillaan 2 tuntia ja 10 minuuttia. Linja-auton pikavuorolla 214 kilometrin matka Kouvolasta Heinolan kautta Jyväskylään kestää nopeimmillaan 3 tuntia ja 15 minuuttia. Junalla Kouvolan ja Jyväskylän välinen matka Pieksämäen kautta kestää nopeimmillaan 2 tuntia ja 31 minuuttia.

Kaukoliikenteen yövuorojen määrä on Kouvolassa vähäinen. Öisin pääsee Kouvolasta julkisen kaukoliikenteen yhteyksillä ainoastaan Lappeenrannan kautta Imatralle vakiovuorobussilla.

Tarve kaupungin sisäiselle joukkoliikenteelle on etenkin lämpimänä vuodenaikana vähäinen, sillä kaupunki on pieni ja siinä on "rautatiekaupungin" luonnetta. Bussilinjoja on viisi, ja niillä kulkee linja-auto noin tunnin välein.

Kouvolan lähin matkustajaliikennettä tarjoava lentoasema sijiatsee noin 85 kilometrin etäisyydellä Lappeenrannassa. Helsinki-Vantaan lentoasemalle on matkaa noin 130 kilometriä.

[muokkaa] Talous

Kouvola on kaupunkiseutunsa liikenteellinen, kaupallinen, hallinnollinen, oikeudellinen ja koulutuksellinen keskus. Kouvolalaiset saavatkin toimeentulonsa pääosin palveluammateista ja kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 121 %.^lähde?

2000-luvulla merkittävä taloudellinen hanke Kouvolassa on ollut logistiikkakeskuksen kehittäminen ja Innorail-hanke, jolla pyritään tekemään Kouvolasta "Euroopan unionin ja Venäjän välisen raja-alueen johtava rautatieosaamis- ja liiketoimintakeskus".^[9]

Suomen kunnista Kouvolassa on kolmanneksi eniten kesämökkejä. Vuoden 2009 alussa luvuksi on ilmoitettu 7 150 kpl. ^[10]

Työpaikkojen toimialarakenne on seuraavanlainen^[11]

• Työssäkäyvä alkutuotanto 0,8 %
• Jalostus 21,1 %
• Palvelut 77,1 %
• Tuntematon 1,1 %

Kouvolan palvelurakenne on seuraavanlainen^[11]

• Alkutuotanto 1,2 %
• Teollisuus 21,8 %
• Kauppa 13,0 %
• Liikenne 11,1 %
• Liike-elämän palvelut 13,6 %
• Julkiset ym. palvelut 34,9 %
• Elinkeino tuntematon 1,3 %

[muokkaa] Koulutus

Yliopistotasoista tutkimusta ja opetusta Kouvolassa suorittaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kouvolan yksikkö.

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu tarjoaa Kouvolassa liiketalouden sekä muotoilun ja median ammattikorkeakouluopetusta. Useiden alojen ammatillista koulutusta järjestää Kouvolan seudun ammattiopisto.

[muokkaa] Peruskoulut

[muokkaa] Lukiot

• Anjalankosken lukio
• Elimäen lukio
• Kouvolan Lyseon lukio, jonka tiloissa toimii myös Kouvolan iltalukio.
• Kouvolan yhteiskoulun lukio
• Kuusankosken lukio
• Valkealan lukio

[muokkaa] Kulttuuri

[muokkaa] Kirjallisuus

Kaupunginkirjaston päärakennus valmistui vuonna 1971. Tuolloin, uuden kirjastorakennuksen myötä Kouvolan kaupunginkirjastosta tuli myös Kymenlaakson maakuntakirjasto. Maakunnan kirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä, ja sama kirjastokortti käy koko alueella.

Kouvolan kaupunginkirjasto järjestää kesäisin suositut Kouvolan Dekkaripäivät Kouvolan Teatterin tiloissa.

Kouvolan kaupungin kirjastolaitokseen kuuluu pääkirjaston lisäksi 11 lähikirjastoa, kaksi kyläkirjastoa, kaksi kirjastoautoa ja yksi lainausasema.

[muokkaa] Musiikki

Kouvolan kulttuuritarjontaa edustaa muun muassa Kymi Sinfonietta, joka on 29 päätoimisen ammattimuusikon muodostama, Kouvolan ja Kotkan yhteinen pieni sinfoniaorkesteri. Julkisia konsertteja on vuosittain lähes sata. Ohjelmisto on laaja: se ulottuu barokista ja wieniläisklassisesta musiikista viihteeseen ja rockiin. Lisäksi Pohjois-Kymen musiikkiopistossa voi opiskella lähes kaikkea musiikin alaan liittyvää. Musiikkiopiston suojissa toimii myös harrastajapohjainen Vox musicae -kamariorkesteri.

[muokkaa] Tunnettuja kouvolalaisia yhtyeitä

• Viikate
• Peer Günt
• To/Die/For
• Raivopäät
• Mistreat
• Maho Neitsyt
• Rymäkkä
• Loose Prick
• Kivimetsän Druidi
• The Legends

[muokkaa] Urheilu

Kouvolalaiset urheilijat ja urheilujoukkueet ovat menestyneet useissa lajeissa. Viime vuosina kouvolalaiset seurat ovat menestyneet erityisesti koripallossa, jalkapallossa ja amerikkalaisessa jalkapallossa. Myös Kymenlaakson ylpeys KPL on päässyt pitkän tauon jälkeen takaisin Superpesiksen kirkkaimpaan kärkeen. Jääkiekko kuuluu myös kestosuosikkeihin Kouvolassa.

Kouvolan jäähalli on yksi Suomen suurimmista jäähalleista. Kouvolan keskusurheilukenttä on toiminut pitopaikkana suurillekin yleisurheilukilpailuille. Näiden lisäksi Kouvolassa on lukuisia urheilukenttiä, useita liikuntahalleja ja 4 uimahallia. Keskustan läheisyydessä sijaitsee Palomäen pururata.

Keskustan läheisyydessä Ravikylässä sijaitsee ravirata ja Tykkimäessä moottorirata. Lisäksi palolaitoksen vieressä sijaitsevat Kouvolan hyppyrimäet.

[muokkaa] Urheiluseuroja

• Anjalan Liitto (urheiluseura)
• Elimäen Vauhti
• FC Peltirumpu
• FC Kuusankoski
• Hirvelän Hirvet
• Inkeroisten Terho
• KooKoo
• Kouvola Indians
• Kouvolan Pallonlyöjät
• Kouvolan Rasti
• Kouvolan Urheilijat
• Kouvot
• Kuusankosken Urheiluseura
• Myllykosken Pallo
• Sippolan Kunto
• Sippurasti
• Sudet
• Valkealan Kajo

[muokkaa] Tutustumiskohteita

[muokkaa] Nähtävyyksiä

• Ahvion koski & Kuovin kallio
• Alvar Aallon suunnittelema Inkeroisten Tehtaanmäen asuntoalue
• Anjalan kartano
• Ankkapurha
• Anjalan kirkko
• Anjalan Kirkkovuori
• Apteekkimuseo
• Arboretum Mustila
• Kaunisnurmen museokortteli
• Kaupungintalo
• Kasarmialue
• Keskikosken silta

Keskuskirkko Kouvola-talo ja taidemuseo Vuohijärvi Verlan tehdasmuseoalue Kouvolan kaupunginkirjasto Kouvolan pienoisrautatiemuseo Kouvolan rautatieasema Kouvolan teatteri Käpylän kirkko Käyrälammen leirintäalue Utin Vallit

Matkustajakoti Rauhala Myllykosken kirkko Mielakan hiihtokeskus Ortodoksinen kirkko Paperintekijäin patsas Puolakan talomuseo Putkiradiomuseo Tykkimäen huvipuisto Tykkimäen moottoriurheilukeskus Repoveden kansallispuisto

Elimäen puinen ristikirkko Moision Kartano Korian Pioneeripuisto Korian silta Elimäen kotiseutumuseo Koulumuseo Sippolan hovi (nykyään koulukoti) on Suomen suurin puukartano. Sippolan kirkko Inkeroisten Tehtaankirkko (Tehtaanmäen kirkko) Wreden suvun hautausmaa Anjalan kylässä

[muokkaa] Tapahtumia

• Kiina-viikko
• Kouvolan Dekkaripäivät
• Kouvolan Komia -musiikkiviikko
• Meduusa-festivaali
• Räntämetalli
• Taikapäivät
• Taiteiden yö
• VappuGospel

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Kouvolan kaupungin kotisivut.
• Kouvola 2009 - projektin kotisivut.
• Suomi24:n Kouvola-keskustelu.
• Innorail Kouvola, Railway transport and development.