Kouvola

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Kouvolan kaupunkia. Nimen muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Kouvola
Kouvola.vaakuna.2009.svg Kouvola.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

www.kouvola.fi
Sijainti 60°52′05″N, 026°42′15″EKoordinaatit: 60°52′05″N, 026°42′15″E
Maakunta Kymenlaakson maakunta
Seutukunta Kouvolan seutukunta
Perustettu 1922
– Kouvola 1960 (kaupungiksi)
– Kouvola 2009 (Kouvolan seudun kuntaliitoksessa 2009 muodostunut kaupunki)
Kuntaliitokset Anjalankoski (2009)
Elimäki (2009)
Jaala (2009)
Kuusankoski (2009)
Kouvola (2009)
Valkeala (2009)
Kokonaispinta-ala 2 883,30 km²
25:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 2 558,37 km²
– sisävesi 324,93 km²
Väkiluku 86 880
10:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 33,96 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 14,4 %
– 15–64-v. 63,1 %
– yli 64-v. 22,4 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 96,2 %
ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 3,4 %
Kunnallisvero 20,00 %
147:nneksi suurin 2013 [4]
Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki
Kaupunginvaltuusto 59 paikkaa
  2013-2016[5]
 • SDP
 • Kok.
 • PS
 • Kesk.
 • Sit.
 • KD
 • Vihr.
 • Vas.

14
12
11
9
5
4
2
2
Kouvolan vaakuna vuoden 2008 loppuun saakka.
Kävelykatu Manski maaliskuussa 2006.

Kouvola on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kymijoen varrella Kymenlaakson maakunnassa. Nykyinen Kouvolan kaupunki muodostui 1. tammikuuta 2009, kun Kouvolan, Anjalankosken ja Kuusankosken kaupungit, Elimäki, Jaala ja Valkeala yhdistyivät.[6]

Kaupungissa asuu 86 880 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 2 883,30 km2, josta 324,93 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 33,96 asukasta/km2. Kouvolan suurin taajama on Kouvolan keskustaajama, jossa oli vuoden 2011 lopussa noin 49 800 asukasta. Keskustaajaman lähellä sijaitsevia taajamia ovat myös Koria (4 043 asukasta) ja Jokela (5 984 asukasta).[7]

Kouvolan naapurikunnat ovat Hamina, Heinola, Iitti, Kotka, Lapinjärvi, Loviisa, Luumäki, Miehikkälä, Mäntyharju, Pyhtää ja Savitaipale.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhan suomen kielen sana "kouvo" tarkoittaa karhua, aavetta, sutta, täitä ja huutavaa lintua.[8] Ennen vuotta 2009 nimi tarkoitti entisen Kouvolan kaupungin aluetta, joka on nykyisen kaupungin keskustaa. Kouvolan kylässä on ilmeisesti ollut asutusta jo keskiajalta lähtien, ja se on kuulunut vuorotellen Hollolan, Iitin ja Valkealan kirkkopitäjiin. Varsinainen kehitys lähti kuitenkin käyntiin vasta 1870-luvulla, kun Riihimäki–Pietari-rata rakennettiin ja Kouvolasta tuli Valkealan asemakylä. Kouvolan rautatieasema rakennettiin Kymintehtaan perustajan Axel Wilhelm Wahrenin rautatiehallinolle tekemästä anomuksesta, minkä pohjalta ratainsinöörit päätyivät suosittelemaan viidennen luokan aseman perustamista puolen virstan päähän Otavan vahtituvan itäpuolelle otolliselle hiekkakangas-maaperälle. Seuraavalla vuosikymmenellä rakennettiin Savon rata Kouvolasta pohjoiseen ja Kotkan rata Kouvolasta etelään. Näin Kouvolan asemasta tuli yksi Suomen vilkkaimmista risteysasemista.

Kouvolassa riehui punainen ja valkoinen terrori ankarana Suomen sisällissodassa vuonna 1918. Kunnassa surmattiin taisteluiden ulkopuolella yli 200 ihmistä.

Kauppala ja kaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatien ansiosta kiivaasti kasvanut Kouvola irrotettiin vuonna 1922 Valkealan kunnasta, ja se sai kauppalanoikeudet heti seuraavana vuonna. Kaupungiksi Kouvola korotettiin 1960. Silloisessa Kouvolan vaakunassa oli kaksi oranssinpunaista avainta ristissä musta–harmaalla pohjalla, millä kuvataan kaupungin avainasemaa liikenteellisenä solmukohtana. Vuosina 19551997 Kouvola oli Kymen läänin pääkaupunki. Kasarmi hallitsi kouvolalaisten elämää 1800-luvulta aina vuoteen 1990 asti.

Ennen vuoden 2009 kuntaliitosta Kouvolan pinta-ala oli hyvin pieni. Pinnanmuodoiltaan se oli pitkälti mäkistä eikä vesistöjä kaupungissa juurikaan ollut lukuun ottamatta pientä Käyrä- ja Kalalampea. Lähes mikä tahansa Kouvolan osa oli tavoitettavissa polkupyörällä noin viidessätoista minuutissa.

Vuoden 2009 kuntaliitosta edeltänyt Kouvola oli ja on uuden kaupungin keskuksena laajalti tunnettu 1960-1970-lukujen massiivisesta arkkitehtuuristaan lähes pelkästään koostuvasta keskustastaan, kuten lukuisista tornitaloista ja kaupungintalostaan.

Kouvolan seudun kuntaliitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

31. joulukuuta 2008 siihenastinen Kouvolan kaupunki lakkautettiin ja yhdistettiin se viiden muun kunnan kanssa uudeksi kunnaksi 1. tammikuuta 2009 alkaen. Tällöin siihenastinen Kouvolan kaupunki, Anjalankosken kaupunki, Elimäen kunta, Jaalan kunta, Kuusankosken kaupunki ja Valkealan kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin niiden silloiset alueet käsittävä uusi kunta, joka otti käyttöönsä Kouvola-nimen ja kaupunki-nimityksen.[6][9] Samalla kaupungille vahvistettiin uusi vaakuna. Kouvolan seutukunnasta Iitti jäi kuntaliitoksen ulkopuolelle.[10] Kouvolan seutukunta on kokenut suuria muuttotappioita 1990-luvun jälkipuoliskolla ja 2000-luvulla. Seutukunnan asukasluku on ollut parhaimmillaan yli 102 000, kun se vuonna 2008 oli alle 96 000. Kouvolan asukasluku oli vuoden 2009 alussa lähes 90 000 ja pinta-ala noin 2 800 neliökilometriä. Asukasluvultaan se on Suomen 10. suurin kaupunki. Pinta-alaltaan se on Etelä-Suomen suurin kunta ja koko maan kunnista 19. suurin. Uusi Kouvolan kaupunki otti käyttöön entisen Anjalankosken mainoslauseen Kymijoen kaupunki[11].

Kunnat/kaupugit, joista tehtiin Kouvola vuonna 2009:

Kunta Asukasluku Pinta-ala km2
Kouvola 30 633 44,88
Anjalankoski 16 379 752,92
Elimäki 8 199 391,74
Valkeala 11 656 1 003,72
Jaala 1 855 563,54
Kuusankoski 19 739 128,53
Kaikki 88 461 2 885,33

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Repoveden kansallispuistoa Kouvolan pohjoisosissa.

Vuoden 2009 kuntaliitoksen myötä Kouvolan alue käsittää laajan alueen Pohjois-Kymenlaaksossa. Ensimmäinen Salpausselkä jakaa alueen runsasjärviseen ja metsäiseen pohjoisosaan ja vähäjärviseen, tasaisempaan ja enemmän viljelyksiä käsittävään eteläosaan. Suomen maisemamaakuntajaossa kaupungin pohjoisosat kuuluvat itäisen Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutuun ja eteläosat eteläisen rantamaan eteläiseen ja kaakkoiseen viljelyseutuun.[12]

Suurin osa kaupungin alueesta kuuluu Kymijoen vesistöön. Kymijoki virtaa kaupungin alueella aina Pyhäjärvestä alajuoksulle läntisen laskuhaaran eli Hirvikoskenhaaran alkuosaan saakka. Kaupungin kaakkoisosat kuuluvat Summanjoen vesistöön. Lisäksi pieniä alueita kaakossa kuuluu Vehkajoen ja Virojoen vesistöihin ja lännessä Taasianjoen vesistöön. Suurin järvi on pohjoisosassa sijaitseva Vuohijärvi, jonka kautta Mäntyharjun reitin vedet virtaavat Kymijokeen. Ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä virtaa Valkealan reitti länsiosiltaan kaupungin alueella.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolan kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) -3,5 -3,4 1,5 8,5 16,0 20 22,9 20,6 14,6 8,1 1,9 -1,7 ka. 8,8
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -9,7 -10,7 -6,6 -1,0 3,8 8,8 11,7 10,5 6,2 2,1 -2,7 -7,2 ka. 0,4
Vuorokauden keskilämpötila (°C) -6,3 -7,0 -2,6 3,6 10,3 14,7 17,5 15,5 10,2 5,1 -0,3 -4,3 ka. 4,7
Sadanta (mm) 52 40 43 29 35 59 65 78 65 73 66 60 Σ 665
Sadepäivät (d) 11 9 9 7 7 9 9 11 10 11 12 12 Σ 117
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-3,5
-9,7
-3,4
-10,7
1,5
-6,6
8,5
-1,0
16,0
3,8
20
8,8
22,9
11,7
20,6
10,5
14,6
6,2
8,1
2,1
1,9
-2,7
-1,7
-7,2
S
a
d
a
n
t
a
52
40
43
29
35
59
65
78
65
73
66
60


Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Kouvolan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
94 529
1985
  
95 022
1990
  
94 352
1995
  
94 138
2000
  
91 550
2005
  
89 924
2010
  
88 072
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Suuralueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvola on jaettu 6 suuralueeseen, jotka muodostuvat liitoskunnista.[2]

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolan kaupunginosat ovat rakentuneet melko vahvasti erityyppisiksi. Pohjoisessa ja etelässä on 1970-luvun kerrostaloja, mutta niistä rataa kohti asutus muuttuu pientalovaltaisemmaksi. Aivan Riihimäki–Lappeenranta-radan varrella on myös vanhahkoa kerrostaloasutusta sekä joitain uusia kaupallisia rakennuksia.

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dr14-veturi venäläisten säiliövaunujen vetäjänä Kouvolan ratapihalla.

Kouvolasta pääsee rautateitse neljään suuntaan: 1) Lahden kautta Helsinkiin ja Riihimäelle, 2) Kotkaan, 3) Mikkeliin ja sieltä edelleen Pieksämäelle (Savon rata) sekä 4) Luumäelle, josta rata haarautuu Lappeenrannan kautta Joensuuhun (Karjalan rata) ja Vainikkalan raja-aseman kautta Venäjälle. Varsinkin Venäjän läheisyydellä on suuri vaikutus Kouvolan junaliikenteeseen. Kaupungin ratapihalla näkeekin paljon venäläisiä öljyvaunuja.

Junamatka Kouvolasta Helsingin keskustaan kestää nopeimmillaan tunnin ja 16 minuuttia. Oulun ja Kouvolan välillä junamatka kestää nopeimmillaan 6 tuntia ja 54 minuuttia Riihimäen kautta sekä 6 tuntia ja 55 minuuttia Kuopion kautta. Viipuriin matkaa on 1 tunti ja 11 minuuttia. Pietari on 2 tunnin ja 20 minuutin päässä.

Kouvolan kautta kulkevat myös valtatiet 6 (Koskenkylä–Kouvola–LappeenrantaJoensuuKajaani) ja 15 (Kotka–Kouvola–Mikkeli). Lisäksi sinne päättyy valtatie 12 (RaumaTampereLahti–Kouvola). Valtatie 6 kulki aikoinaan kaupungin keskustan läpi, mutta vuonna 1978 valmistui keskustan pohjoispuolitse sivuuttava ohikulkutie.

Linja-auton pikavuorolla 138 kilometrin matka Kouvolasta Helsingin keskustaan kestää nopeimmillaan 2 tuntia ja 10 minuuttia. Linja-auton pikavuorolla 214 kilometrin matka Kouvolasta Heinolan kautta Jyväskylään kestää nopeimmillaan 3 tuntia ja 15 minuuttia. Junalla Kouvolan ja Jyväskylän välinen matka Pieksämäen kautta kestää nopeimmillaan 2 tuntia ja 31 minuuttia.

Kaukoliikenteen yövuorojen määrä on Kouvolassa vähäinen. Öisin pääsee Kouvolasta julkisen kaukoliikenteen yhteyksillä ainoastaan Lappeenrannan kautta Imatralle vakiovuorobussilla.

Tarve kaupungin sisäiselle joukkoliikenteelle on etenkin lämpimänä vuodenaikana vähäinen, sillä kaupunki on pieni ja siinä on "rautatiekaupungin" luonnetta. Kouvolan paikallisliikenne hoidetaan busseilla ja linjoja on 19, niillä kulkee linja-auto noin tunnin väleinlähde?.

Kouvolan lähin matkustajaliikennettä tarjoava lentoasema sijaitsee noin 85 kilometrin etäisyydellä Lappeenrannassa. Helsinki-Vantaan lentoasemalle on matkaa noin 130 kilometriä.

Kaupungin alueella sijaitsee sotilaskäytössä oleva Utin lentoasema sekä Saveron, Selänpään ja Ummeljoen lentokentät.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvola on kaupunkiseutunsa liikenteellinen, kaupallinen, hallinnollinen, oikeudellinen ja koulutuksellinen keskus. Kouvolalaiset saavatkin toimeentulonsa pääosin palveluammateista ja kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 121 %.lähde? Stockmannilla oli tavaratalo Kouvolassa vuosina 1976–1982.

2000-luvulla merkittävä taloudellinen hanke Kouvolassa on ollut logistiikkakeskuksen kehittäminen ja Innorail-hanke, jolla pyritään tekemään Kouvolasta "Euroopan unionin ja Venäjän välisen raja-alueen johtava rautatieosaamis- ja liiketoimintakeskus".[14]

Suomen kunnista Kouvolassa on kolmanneksi eniten kesämökkejä. Vuoden 2009 alussa luvuksi on ilmoitettu 7 150 kpl.[15]

Työpaikkojen toimialarakenne on seuraavanlainen[16]

  • Työssäkäyvä alkutuotanto 0,8 %
  • Jalostus 21,1 %
  • Palvelut 77,1 %
  • Tuntematon 1,1 %

Kouvolan palvelurakenne on seuraavanlainen[16]

  • Alkutuotanto 1,2 %
  • Teollisuus 21,8 %
  • Kauppa 13,0 %
  • Liikenne 11,1 %
  • Liike-elämän palvelut 13,6 %
  • Julkiset ym. palvelut 34,9 %
  • Elinkeino tuntematon 1,3 %

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopistotasoista tutkimusta ja opetusta Kouvolassa suorittaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kouvolan yksikkö. Aiemmin kaupungissa toimi myös kääntäjiä kouluttanut Helsingin yliopiston käännöstieteen laitos (alkuaan Kouvolan kieli-instituutti, sittemmin Helsingin yliopiston kääntäjänkoulutuslaitos), mutta sen toiminta siirrettiin Helsinkiin vuonna 2009.[17]

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu tarjoaa Kouvolassa liiketalouden sekä muotoilun ja median ammattikorkeakouluopetusta. Useiden alojen ammatillista koulutusta järjestää Kouvolan seudun ammattiopisto.

Peruskoulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginkirjaston päärakennus valmistui vuonna 1971. Tuolloin, uuden kirjastorakennuksen myötä Kouvolan kaupunginkirjastosta tuli myös Kymenlaakson maakuntakirjasto. Maakunnan kirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä, ja sama kirjastokortti käy koko alueella.

Kouvolan kaupunginkirjasto järjestää kesäisin suositut Kouvolan Dekkaripäivät Kouvolan Teatterin tiloissa.

Kouvolan kaupungin kirjastolaitokseen kuuluu pääkirjaston lisäksi 9 lähikirjastoa ja kaksi kirjastoautoa.

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolan kulttuuritarjontaa edustaa muun muassa Kymi Sinfonietta, joka on 29 päätoimisen ammattimuusikon muodostama, Kouvolan ja Kotkan yhteinen pieni sinfoniaorkesteri. Julkisia konsertteja on vuosittain lähes sata. Ohjelmisto on laaja: se ulottuu barokista ja wieniläisklassisesta musiikista viihteeseen ja rockiin. Lisäksi Pohjois-Kymen musiikkiopistossa voi opiskella lähes kaikkea musiikin alaan liittyvää. Musiikkiopiston suojissa toimii myös harrastajapohjainen Vox musicae -kamariorkesteri.

Tunnettuja kouvolalaisia yhtyeitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisellä Kouvolalla on kolme ystävyyskaupunkia: Balatonfüred Unkarissa, Mülheim an der Ruhr Saksassa ja Vologda Venäjällä.[18] Kouvolalla on yhteistoimintaa ystävyyskaupunkiensa kanssa hallinnon tasolla ja elinkeinoelämän, koulutuksen, liikunnan ja kulttuurin aloilla. Toiminta on ainakin toistaiseksi ollut kuitenkin varsin pienimuotoista.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolalaiset urheilijat ja urheilujoukkueet ovat menestyneet useissa lajeissa. Viime vuosina kouvolalaiset seurat ovat menestyneet erityisesti koripallossa, jalkapallossa ja amerikkalaisessa jalkapallossa. Myös Kymenlaakson ylpeys KPL on päässyt takaisin Superpesiksen kirkkaimpaan kärkeen. Jääkiekko kuuluu myös kestosuosikkeihin Kouvolassa jota edustaa KooKoo. Jalkapalloseura MyPa pelaa Suomen pääsarjassa Veikkausliigassa; mestari vuodelta 2005.

Kouvolan jäähalli on yksi Suomen suurimmista jäähalleista. Kouvolan keskusurheilukenttä on toiminut pitopaikkana suurillekin yleisurheilukilpailuille. Näiden lisäksi Kouvolassa on lukuisia urheilukenttiä, useita liikuntahalleja, UEFA määräykset täyttävä jalkapallokenttä, 4 jäähallia ja 4 uimahallia. Keskustan läheisyydessä sijaitsee Palomäen pururata.

Keskustan läheisyydessä Ravikylässä sijaitsee Kouvolan ravirata ja Tykkimäessä moottorirata. Lisäksi palolaitoksen vieressä sijaitsevat Kouvolan hyppyrimäet.

Urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutustumiskohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakko ja Kaarina Laapotin suunnittelema, 1977 rakennettu Kouvolan keskuskirkko.
Panoraamakuva keskuskirkon runkohuoneesta.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 20.11.2012.
  6. a b Valtioneuvoston päätös Anjalankosken kaupungin, Elimäen kunnan, Jaalan kunnan, Kouvolan kaupungin, Kuusankosken kaupungin ja Valkealan kunnan lakkauttamisesta ja uuden Kouvolan kaupungin perustamisesta (314/2008) finlex.fi. 8.5.2008. Helsinki: Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 30.12.2013.
  7. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2011 8.2.2013. Tilastokeskus. Viitattu 24.8.2014.
  8. Jäntti, Pasi: Mikä on kouvo? Kaleva. Viitattu 12.5.2013.
  9. Pohjois-Kymenlaaksoon uusi suurkunta 12.11.2007. YLE Uutiset. Viitattu 2.12.2009.
  10. Kouvolasta suurkunta, myös Hämeenlinnan kuntaliitos syntyi YLE Uutiset. 26.11.2007. Viitattu 1.12.2007.
  11. Kouvolan kaupunki Kouvolan sivusto. Viitattu 20.6.2010.
  12. Maisemamaakunnat www.ympäristö.fi. Viitattu 17.9.2011.
  13. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  14. Visio Kouvola Innorail. Viitattu 17.4.2007.
  15. Tilastokeskus, Markku Nieminen: Kesämökkibarometri 2009 (pdf) (sivu 25) 19.3.2009. Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.5.2009. suomi
  16. a b Tilastotietoa 31.12.2004. Viitattu 12.3.2008.
  17. http://rosetta.helsinki.fi/ Helsingin yliopisto
  18. Ystävyyskaupungit Kouvolan kaupunki. Viitattu 28.3.2010.
  19. [1]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]