Kouvola

Kouvola
vaakuna	sijainti
www.kouvola.fi
Sijainti	60°52′05″N, 26°42′15″E
Maakunta	Kymenlaakson maakunta
Seutukunta	Kouvolan seutukunta
Perustettu	1922
– kaupungiksi	1960
Kuntaliitokset	Anjalankoski (2009) Elimäki (2009) Jaala (2009) Kuusankoski (2009) Valkeala (2009)
Kokonaispinta-ala	2 883,30 km² 25:nneksi suurin 2013
– maa	2 558,37 km²
– sisävesi	324,93 km²
Väkiluku	87 346 10:nneksi suurin 31.1.2013
– väestötiheys	34,14 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma	2011
– 0–14-v.	14,5 %
– 15–64-v.	63,9 %
– yli 64-v.	21,7 %
Äidinkieli	2011
– suomenkielisiä	96,5 %
– ruotsinkielisiä	0,4 %
– muut	3,1 %
Kunnallisvero	20,00 % 147:nneksi suurin 2013
Kaupunginjohtaja	Lauri Lamminmäki
Kaupunginvaltuusto	59 paikkaa
2013-2016  • SDP  • Kok.  • PS  • Kesk.  • Sit.  • KD  • Vihr.  • Vas.	14 12 11 9 5 4 2 2

Kouvolan vaakuna vuodwen 2008 loppuun saakka.

Kävelykatu Manski maaliskuussa 2006.

Kouvola on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kymijoen varrella Kymenlaakson maakunnassa. Nykyisessä muodossaan se perustettiin vuoden 2009 alussa, jolloin kuusi Pohjois-Kymenlaakson kuntaa lakkautettiin ja tilalle perustettiin yksi uusi kaupunki. Lakkautetut kunnat olivat Kouvola, Kuusankoski, Valkeala, Anjalankoski, Elimäki ja Jaala. Aikaisempi samanniminen kaupunki, joka käsitti vain nykyisen kaupungin keskustan, oli ennen vuotta 1997 ollut Kymen läänin pääkaupunki. Kaupungissa asuu 87 346 ihmistä, ja sen pinta-ala on 2 883,30 km², josta 324,93 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 34,14 asukasta/km². Kouvolan taajama-alueeseen kuuluu kaavoitetut alueet vanhasta Kouvolasta, Kuusankoskesta, Valkealan kirkonkylän seutu ja Elimäen Koria. Alueella oli lievealueineen asukkaita vuoden 2011 alussa 60 776.

Kouvolan naapurikunnat ovat Hamina, Heinola, Iitti, Kotka, Lapinjärvi, Loviisa, Luumäki, Miehikkälä, Mäntyharju, Pyhtää ja Savitaipale.

Historia

Vanhan suomen kielen sana "kouvo" tarkoittaa karhua, aavetta, sutta, täitä ja huutavaa lintua. Ennen vuotta 2009 nimi tarkoitti entisen Kouvolan kaupungin aluetta, joka on nykyisen kaupungin keskustaa. Kouvolan kylässä on ilmeisesti ollut asutusta jo keskiajalta lähtien, ja se on kuulunut vuorotellen Hollolan, Iitin ja Valkealan kirkkopitäjiin. Varsinainen kehitys lähti kuitenkin käyntiin vasta 1870-luvulla, kun Riihimäki–Pietari-rata rakennettiin ja Kouvolasta tuli Valkealan asemakylä. Kouvolan rautatieasema rakennettiin Kymintehtaan perustajan Axel Wilhelm Wahrenin rautatiehallinolle tekemästä anomuksesta, minkä pohjalta ratainsinöörit päätyivät suosittelemaan viidennen luokan aseman perustamista puolen virstan päähän Otavan vahtituvan itäpuolelle otolliselle hiekkakangas-maaperälle. Seuraavalla vuosikymmenellä rakennettiin Savon rata Kouvolasta pohjoiseen ja Kotkan rata Kouvolasta etelään. Näin Kouvolan asemasta tuli yksi Suomen vilkkaimmista risteysasemista.

Kouvolassa riehui punainen ja valkoinen terrori ankarana Suomen sisällissodassa vuonna 1918. Kunnassa surmattiin taisteluiden ulkopuolella yli 200 ihmistä.

Kauppala ja kaupunki

Rautatien ansiosta kiivaasti kasvanut Kouvola irrotettiin vuonna 1922 Valkealan kunnasta, ja se sai kauppalanoikeudet heti seuraavana vuonna. Kaupungiksi Kouvola korotettiin 1960. Silloisessa Kouvolan vaakunassa oli kaksi oranssinpunaista avainta ristissä musta–harmaalla pohjalla, millä kuvataan kaupungin avainasemaa liikenteellisenä solmukohtana. Vuosina 1955–1997 Kouvola oli Kymen läänin pääkaupunki. Kasarmi hallitsi kouvolalaisten elämää 1800-luvulta aina vuoteen 1990 asti.

Ennen vuoden 2009 kuntaliitosta Kouvolan pinta-ala oli hyvin pieni. Pinnanmuodoiltaan se oli pitkälti mäkistä eikä vesistöjä kaupungissa juurikaan ollut lukuun ottamatta pientä Käyrä- ja Kalalampea. Lähes mikä tahansa Kouvolan osa oli tavoitettavissa polkupyörällä noin viidessätoista minuutissa.

Vuoden 2009 kuntaliitosta edeltänyt Kouvola ei ollut erityisen tunnettu arkkitehtuuristaan, sillä vanhat puutalot on purettu ja tilalle on tehty 1970-luvulla aikansa ihanteiden mukaisia elementtitaloja.

Kouvolan seudun kuntaliitos

Aikaisempi Kouvolan kaupunki samoin kuin Anjalankosken ja Kuusankosken kaupungit sekä Elimäen, Valkealan ja Jaalan kunnat lakkautettiin vuoden 2009 alussa, jolloin tilalle perustettiin uusi Kouvola-nimimen kaupunki, joka käsitti niiden kaikkien entiset alueet . Samalla kaupungille vahvistettiin uusi vaakuna. Kouvolan seutukunnasta Iitti jäi kuntaliitoksen ulkopuolelle. Kouvolan seutukunta on kokenut suuria muuttotappioita 1990-luvun jälkipuoliskolla ja 2000-luvulla. Seutukunnan asukasluku on ollut parhaimmillaan yli 102 000, kun se vuonna 2008 oli alle 96 000. Kouvolan asukasluku oli vuoden 2009 alussa lähes 90 000 ja pinta-ala noin 2 800 neliökilometriä. Asukasluvultaan se on Suomen 10. suurin kaupunki. Pinta-alaltaan se on Etelä-Suomen suurin kunta ja koko maan kunnista 19. suurin. Uusi Kouvolan kaupunki otti käyttöön entisen Anjalankosken mainoslauseen Kymijoen kaupunki.

Kunnat, jotka yhdistyivät Kouvolaksi vuonna 2009:

Kunta	Asukasluku	Pinta-ala km2
Kouvola	30 633	44,88
Anjalankoski	16 379	752,92
Elimäki	8 199	391,74
Valkeala	11 656	1 003,72
Jaala	1 855	563,54
Kuusankoski	19 739	128,53
Kaikki	88 461	2 885,33

Maantiede

Repoveden kansallispuistoa Kouvolan pohjoisosissa.

Vuoden 2009 kuntaliitoksen myötä Kouvolan alue käsittää laajan alueen Pohjois-Kymenlaaksossa. Ensimmäinen Salpausselkä jakaa alueen runsasjärviseen ja metsäiseen pohjoisosaan ja vähäjärviseen, tasaisempaan ja enemmän viljelyksiä käsittävään eteläosaan. Suomen maisemamaakuntajaossa kaupungin pohjoisosat kuuluvat itäisen Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutuun ja eteläosat eteläisen rantamaan eteläiseen ja kaakkoiseen viljelyseutuun.

Suurin osa kaupungin alueesta kuuluu Kymijoen vesistöön. Kymijoki virtaa kaupungin alueella aina Pyhäjärvestä alajuoksulle läntisen laskuhaaran eli Hirvikoskenhaaran alkuosaan saakka. Kaupungin kaakkoisosat kuuluvat Summanjoen vesistöön. Lisäksi pieniä alueita kaakossa kuuluu Vehkajoen ja Virojoen vesistöihin ja lännessä Taasianjoen vesistöön. Suurin järvi on pohjoisosassa sijaitseva Vuohijärvi, jonka kautta Mäntyharjun reitin vedet virtaavat Kymijokeen. Ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä virtaa Valkealan reitti länsiosiltaan kaupungin alueella.

Ilmasto

Kouvolan kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) -3,5 -3,4 1,5 8,5 16,0 20 22,9 20,6 14,6 8,1 1,9 -1,7 Ø 8,8 Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -9,7 -10,7 -6,6 -1,0 3,8 8,8 11,7 10,5 6,2 2,1 -2,7 -7,2 Ø 0,4 Vuorokauden keskilämpötila (°C) -6,3 -7,0 -2,6 3,6 10,3 14,7 17,5 15,5 10,2 5,1 -0,3 -4,3 Ø 4,7 Sadanta (mm) 52 40 43 29 35 59 65 78 65 73 66 60 Σ 665 Sadepäivät (d) 11 9 9 7 7 9 9 11 10 11 12 12 Σ 117 L ä m p ö t i l a -3,5 -9,7 -3,4 -10,7 1,5 -6,6 8,5 -1,0 16,0 3,8 20 8,8 22,9 11,7 20,6 10,5 14,6 6,2 8,1 2,1 1,9 -2,7 -1,7 -7,2 S a d a n t a 52 40 43 29 35 59 65 78 65 73 66 60 Lähde: Tilastoja Suomen ilmastosta 1981-2010

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Kouvolan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi			Asukkaita
1980			94 529
1985			95 022
1990			94 352
1995			94 138
2000			91 550
2005			89 924
2010			88 072
Lähde: Tilastokeskus.

Suuralueet

Kouvola on jaettu 6 suuralueeseen, jotka muodostuvat liitoskunnista.[2]

• Kouvolan suuralue
• Kuusankosken suuralue
• Anjalankosken suuralue
• Valkealan suuralue
• Elimäen suuralue
• Jaalan suuralue

Kaupunginosat

Kouvolan kaupunginosat ovat rakentuneet melko vahvasti erityyppisiksi. Pohjoisessa ja etelässä on 1970-luvun kerrostaloja, mutta niistä rataa kohti asutus muuttuu pientalovaltaisemmaksi. Aivan Riihimäki–Lappeenranta-radan varrella on myös vanhahkoa kerrostaloasutusta sekä joitain uusia kaupallisia rakennuksia.

Kangas (1) Kaunisnurmi (2) Sarkola (3) Vahtero (4) Käpylä (5) Tornionmäki (6) Lehtomäki (7) Ravikylä Kankaro (8) Mielakka (9) Ojaniitty (10) Tykkimäki (11) Korjala (12) Rekola (13) Eskolanmäki (14) Viitakumpu (15)

Mäyrämäki (18) Ruotsula (19) Rantakulma (20) Voikkaa (21) Mattila (22) Pilkanmaa (23) Tähtee (24) Mäkikylä (25) Naukio (26) Kuusaa (27) Kuusaanniemi (28) Keltti (29)

Myllykoski (31) Inkeroinen (32) Sippola (33) Kaipiainen (34) Muhniemi ruots. Wredeby (35)

Niinistö (41) Valkealan kirkonkylä (42) Jokela (43) Kiehuva (44) Aitomäki (45) Utti (46) Selänpää (47) Tuohikotti (48) Vekaranjärvi (49)

Koria (51) Vilppula (52) Elimäen kirkonkylä (53) Villikkala (54)

Jaala (61) Karijärvi (62) [3] Vuohijärvi [63]

Liikenneyhteydet

Dr14-veturi venäläisten säiliövaunujen vetäjänä Kouvolan ratapihalla.

Kouvolasta pääsee rautateitse neljään suuntaan: 1) Lahden kautta Helsinkiin ja Riihimäelle, 2) Kotkaan, 3) Mikkeliin ja sieltä edelleen Pieksämäelle (Savon rata) sekä 4) Luumäelle, josta rata haarautuu Lappeenrannan kautta Joensuuhun (Karjalan rata) ja Vainikkalan raja-aseman kautta Venäjälle. Varsinkin Venäjän läheisyydellä on suuri vaikutus Kouvolan junaliikenteeseen. Kaupungin ratapihalla näkeekin paljon venäläisiä öljyvaunuja.

Junamatka Kouvolasta Helsingin keskustaan kestää nopeimmillaan tunnin ja 16 minuuttia. Oulun ja Kouvolan välillä junamatka kestää nopeimmillaan 6 tuntia ja 54 minuuttia Riihimäen kautta sekä 6 tuntia ja 55 minuuttia Kuopion kautta. Viipuriin matkaa on 1 tunti ja 11 minuuttia. Pietari on 2 tunnin ja 20 minuutin päässä.

Kouvolan kautta kulkevat myös valtatiet 6 (Koskenkylä-Kouvola-Lappeenranta-Joensuu-Kajaani) ja 15 (Kotka-Kouvola-Mikkeli). Lisäksi sinne päättyy valtatie 12 (Rauma-Tampere-Lahti-Kouvola). Valtatie 6 kulki aikoinaan kaupungin keskustan läpi, mutta vuonna 1978 valmistui keskustan pohjoispuolitse sivuuttava ohikulkutie.

Linja-auton pikavuorolla 138 kilometrin matka Kouvolasta Helsingin keskustaan kestää nopeimmillaan 2 tuntia ja 10 minuuttia. Linja-auton pikavuorolla 214 kilometrin matka Kouvolasta Heinolan kautta Jyväskylään kestää nopeimmillaan 3 tuntia ja 15 minuuttia. Junalla Kouvolan ja Jyväskylän välinen matka Pieksämäen kautta kestää nopeimmillaan 2 tuntia ja 31 minuuttia.

Kaukoliikenteen yövuorojen määrä on Kouvolassa vähäinen. Öisin pääsee Kouvolasta julkisen kaukoliikenteen yhteyksillä ainoastaan Lappeenrannan kautta Imatralle vakiovuorobussilla.

Tarve kaupungin sisäiselle joukkoliikenteelle on etenkin lämpimänä vuodenaikana vähäinen, sillä kaupunki on pieni ja siinä on "rautatiekaupungin" luonnetta. Kouvolan paikallisliikenne hoidetaan busseilla ja linjoja on 19, niillä kulkee linja-auto noin tunnin välein.

Kouvolan lähin matkustajaliikennettä tarjoava lentoasema sijaitsee noin 85 kilometrin etäisyydellä Lappeenrannassa. Helsinki-Vantaan lentoasemalle on matkaa noin 130 kilometriä.

Kaupungin alueella sijaitsee yksi lentokenttä: Utti (EFUT) sekä neljä lentopaikkaa: Savero (epävirallinen), Selänpää (EFSE), Ummeljoki KW (Kasper Wrede, kevytlentopaikka) ja Wredeby (EFWB).

Talous

Kouvola on kaupunkiseutunsa liikenteellinen, kaupallinen, hallinnollinen, oikeudellinen ja koulutuksellinen keskus. Kouvolalaiset saavatkin toimeentulonsa pääosin palveluammateista ja kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 121 %.^lähde? Stockmannilla oli tavaratalo Kouvolassa vuosina 1976–1982.

2000-luvulla merkittävä taloudellinen hanke Kouvolassa on ollut logistiikkakeskuksen kehittäminen ja Innorail-hanke, jolla pyritään tekemään Kouvolasta "Euroopan unionin ja Venäjän välisen raja-alueen johtava rautatieosaamis- ja liiketoimintakeskus".

Suomen kunnista Kouvolassa on kolmanneksi eniten kesämökkejä. Vuoden 2009 alussa luvuksi on ilmoitettu 7 150 kpl.

Työpaikkojen toimialarakenne on seuraavanlainen

• Työssäkäyvä alkutuotanto 0,8 %
• Jalostus 21,1 %
• Palvelut 77,1 %
• Tuntematon 1,1 %

Kouvolan palvelurakenne on seuraavanlainen

• Alkutuotanto 1,2 %
• Teollisuus 21,8 %
• Kauppa 13,0 %
• Liikenne 11,1 %
• Liike-elämän palvelut 13,6 %
• Julkiset ym. palvelut 34,9 %
• Elinkeino tuntematon 1,3 %

Koulutus

Yliopistotasoista tutkimusta ja opetusta Kouvolassa suorittaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kouvolan yksikkö. Aiemmin kaupungissa toimi myös kääntäjiä kouluttanut Helsingin yliopiston käännöstieteen laitos (alkuaan Kouvolan kieli-instituutti, sittemmin Helsingin yliopiston kääntäjänkoulutuslaitos), mutta sen toiminta siirrettiin Helsinkiin vuonna 2009.

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu tarjoaa Kouvolassa liiketalouden sekä muotoilun ja median ammattikorkeakouluopetusta. Useiden alojen ammatillista koulutusta järjestää Kouvolan seudun ammattiopisto.

Peruskoulut

Aitomäen koulu Anjalan koulu Elimäen yläaste Eskolanmäen koulu Hirvelän koulu Inkeroisten yhteiskoulu Jaalan koulu Jokelan koulu Kaunisnurmen koulu Kaipiaisten koulu Kankaan koulu Kartanokoulu Keskustan koulu Kiehuvan koulu Korian ja Napan koulu Kouvolan yhteiskoulu

Kymintehtaan koulu Kääpälän koulu Löytyn koulu Mansikka-Ahon koulu Muhniemen koulu Myllykosken yhteiskoulu Mäntypuiston koulu Naukion yläaste Niinistön koulu Oravalan koulu Pilkan koulu Pilkanmaan koulu Ratulan koulu Ruotsulan koulu Sarkolan koulu Saviniemen koulu Selänpään koulu

Sippolan koulu Svenska skolan Tehtaanmäen koulu Tirvan koulu Tornionmäen koulu Tuohikotin koulu Tähteen koulu Tähteenkadun koulu Ummeljoen koulu Urheilupuiston koulu Utin koulu Vahteronmäen koulu Valkealan kirkonkylän koulu Valkealan yläkoulu Viialan koulu Voikkaan koulu

Lukiot

• Anjalankosken lukio
• Elimäen lukio
• Kouvolan Lyseon lukio, jonka tiloissa toimii myös Kouvolan iltalukio.
• Kouvolan yhteiskoulun lukio
• Kuusankosken lukio
• Valkealan lukio

Kulttuuri

Kirjallisuus

Kaupunginkirjaston päärakennus valmistui vuonna 1971. Tuolloin, uuden kirjastorakennuksen myötä Kouvolan kaupunginkirjastosta tuli myös Kymenlaakson maakuntakirjasto. Maakunnan kirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä, ja sama kirjastokortti käy koko alueella.

Kouvolan kaupunginkirjasto järjestää kesäisin suositut Kouvolan Dekkaripäivät Kouvolan Teatterin tiloissa.

Kouvolan kaupungin kirjastolaitokseen kuuluu pääkirjaston lisäksi 9 lähikirjastoa ja kaksi kirjastoautoa.

Musiikki

Kouvolan kulttuuritarjontaa edustaa muun muassa Kymi Sinfonietta, joka on 29 päätoimisen ammattimuusikon muodostama, Kouvolan ja Kotkan yhteinen pieni sinfoniaorkesteri. Julkisia konsertteja on vuosittain lähes sata. Ohjelmisto on laaja: se ulottuu barokista ja wieniläisklassisesta musiikista viihteeseen ja rockiin. Lisäksi Pohjois-Kymen musiikkiopistossa voi opiskella lähes kaikkea musiikin alaan liittyvää. Musiikkiopiston suojissa toimii myös harrastajapohjainen Vox musicae -kamariorkesteri.

Tunnettuja kouvolalaisia yhtyeitä

• Viikate
• Peer Günt
• To/Die/For
• The Barefoot Brothers
• Raivopäät
• Mistreat
• Maho Neitsyt
• Rymäkkä
• Kouvola United
• Loose Prick
• The Legends
• Kivimetsän Druidi
• The Souls
• Frankie and Gator
• Kooma
• Aste (artisti)
• Mira Kunnasluoto
• Nost3 & Protro
• Whitehouseband

Ystävyyskaupungit

Nykyisellä Kouvolalla on kolme ystävyyskaupunkia: Balatonfüred Unkarissa, Mülheim an der Ruhr Saksassa ja Vologda Venäjällä. Kouvolalla on yhteistoimintaa ystävyyskaupunkiensa kanssa hallinnon tasolla ja elinkeinoelämän, koulutuksen, liikunnan ja kulttuurin aloilla. Toiminta on ainakin toistaiseksi ollut kuitenkin varsin pienimuotoista.

Urheilu

Kouvolalaiset urheilijat ja urheilujoukkueet ovat menestyneet useissa lajeissa. Viime vuosina kouvolalaiset seurat ovat menestyneet erityisesti koripallossa, jalkapallossa ja amerikkalaisessa jalkapallossa. Myös Kymenlaakson ylpeys KPL on päässyt takaisin Superpesiksen kirkkaimpaan kärkeen. Jääkiekko kuuluu myös kestosuosikkeihin Kouvolassa jota edustaa KooKoo. Jalkapalloseura MyPa pelaa Suomen pääsarjassa Veikkausliigassa; mestari vuodelta 2005.

Kouvolan jäähalli on yksi Suomen suurimmista jäähalleista. Kouvolan keskusurheilukenttä on toiminut pitopaikkana suurillekin yleisurheilukilpailuille. Näiden lisäksi Kouvolassa on lukuisia urheilukenttiä, useita liikuntahalleja, UEFA määräykset täyttävä jalkapallokenttä, 4 jäähallia ja 4 uimahallia. Keskustan läheisyydessä sijaitsee Palomäen pururata.

Keskustan läheisyydessä Ravikylässä sijaitsee Kouvolan ravirata ja Tykkimäessä moottorirata. Lisäksi palolaitoksen vieressä sijaitsevat Kouvolan hyppyrimäet.

Urheiluseuroja

• Anjalan Liitto (urheiluseura)
• Elimäen Vauhti
• FC Peltirumpu
• FC Kuusankoski
• Hirvelän Hirvet
• Inkeroisten Terho
• KooKoo
• Korian Ponsi
• Kouvola Indians
• Kouvolan jäätaiturit
• Kouvolan MC
• Kouvolan Pallonlyöjät
• Kouvolan Rasti
• Kouvolan Taitoluistelu
• Kouvolan Urheilijat
• Kouvot
• Kuusankosken Urheiluseura

Kuusankosken Puhti

• Myllykosken Pallo
• Seilori
• Selänpään Jäykät
• Sippolan Kunto
• Sippurasti
• Sudet
• Valkealan Kajo
• Voikkaan Pallopeikot

Tutustumiskohteita

Jaakko ja Kaarina Laapotin suunnittelema, 1977 rakennettu Kouvolan keskuskirkko.

Panoraamakuva keskuskirkon runkohuoneesta.

Nähtävyyksiä

• Ahvionkoski ja Kuovinkallio
• Alvar Aallon suunnittelema Inkeroisten Tehtaanmäen asuntoalue, Inkeroinen
• Anjalan kartano, Anjala
• Ankkapurha, Anjala
• Anjalan kirkko, Anjala
• Anjalan Kirkkovuori, Anjala
• Apteekkimuseo,

Arboretum Mustila, Elimäki Kaunisnurmen museokortteli, rautatieläiskortteli, Kouvolan kaupunkialue Kaupungintalo, Kouvolan kaupunkialue Kasarminmäen vanha kasarmialue, Kouvolan kaupunkialue Keskikosken silta, Anjala Keskuskirkko, Kouvolan kaupunkialue Kouvola-talo ja Kouvolan taidemuseo, Kouvolan kaupunkialue

Vuohijärvi, Jaala Verlan tehdasmuseoalue, Jaala Kouvolan kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunkialue Kouvolan pienoisrautatiemuseo, Kouvolan kaupunkialue Kouvolan rautatieasema, Kouvolan kaupunkialue Kouvolan teatteri, Kouvolan kaupunkialue Käpylän kirkko, Käpylä, Kouvolan kaupunkialue

Käyrälammen leirintäalue; Tykkimäki Camping, Tykkimäki, Kouvolan kaupunkialue Utin vallit, Utti , Valkeala Matkustajakoti Rauhala, Myllykoski Myllykosken kirkko, Myllykoski Mielakan hiihtokeskus, Kouvolan kaupunkialue Ortodoksinen kirkko, Kouvolan kaupunkialue Paperintekijäin patsas, Inkeroinen Puolakan talomuseo Putkiradiomuseo Tykkimäen huvipuisto, Tykkimäki, Kouvolan kaupunkialue Tykkimäen moottoriurheilukeskus, Tykkimäki, Kouvolan kaupunkialue Repoveden kansallispuisto, Valkeala Elimäen puinen ristikirkko, Elimäki Moision kartano

Korian Pioneeripuisto, Koria, Elimäki Korian silta, Koria, Elimäki Elimäen kotiseutumuseo, Elimäki Koulumuseo Sippolan hovi (nykyään koulukoti) on Suomen suurin puukartano. Sippolan kirkko, Sippola, Anjala Inkeroisten Tehtaankirkko (Tehtaanmäen kirkko), Inkeroinen Wreden suvun hautausmaa Anjalan kylässä, Anjala

Tapahtumia

• Kouvola-päivää vietetään 7.5., jolloin linja-autolla matkustaminen on ilmaista koko kaupungin alueella.
• Elovalkeat
• Kiina-viikko
• Kouvolan Dekkaripäivät
• Kouvolan Komia -musiikkiviikko
• Meduusa-festivaali
• Taikapäivät
• Taiteiden yö
• Vappugospel
• Löytty Open Air
• Pioneerifestivaali
• Muodinyö
• Vonteenin valssi

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kouvola Wikimedia Commonsissa
• Kouvolan kaupungin kotisivut
• Kouvolan Matkailun kotisivut
• Kouvola 2009 - projektin kotisivut
• Innorail Kouvola, Railway transport and development

Kymenlaakson maakunnan kunnat

Hamina - Iitti - Kotka - Kouvola - Miehikkälä - Pyhtää - Virolahti

Entiset kunnat Anjala - Anjalankoski - Elimäki - Haapasaari - Jaala - Karhula - Kuusankoski - Kymi - Sippola - Suursaari - Tytärsaari - Valkeala - Vehkalahti

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. tammikuuta 2013)

1. Helsinki	605 022	7. Jyväskylä	133 557	13. Lappeenranta	72 400	19. Salo	54 845	25. Nurmijärvi	40 750
2. Espoo	257 195	8. Kuopio	105 236	14. Hämeenlinna	67 556	20. Mikkeli	54 520	26. Rauma	39 853
3. Tampere	217 603	9. Lahti	103 073	15. Vaasa	65 771	21. Porvoo	49 109	27. Järvenpää	39 633
4. Vantaa	205 479	10. Kouvola	87 346	16. Rovaniemi	60 887	22. Lohja	47 515	28. Kajaani	37 978
5. Oulu	191 050	11. Pori	83 272	17. Seinäjoki	59 628	23. Kokkola	46 809	29. Tuusula	37 958
6. Turku	180 350	12. Joensuu	74 146	18. Kotka	54 887	24. Hyvinkää	45 649	30. Kirkkonummi	37 628

Pohjoismaiden 50 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31.12.2011/1.1.2012)

1. Tukholma	881 235	11. Vantaa	203 001	21. Norrköping	132 124	31. Vejle	107 948	41. Viborg	93 725
2. Oslo	613 285	12. Uppsala	202 625	22. Jyväskylä	132 062	32. Borås	104 867	42. Halmstad	93 231
3. Helsinki	595 384	13. Aalborg	200 790	23. Helsingborg	132 011	33. Lahti	102 308	43. Nacka	92 873
4. Kööpenhamina	547 087	14. Odense	191 434	24. Jönköping	129 478	34. Huddinge	101 010	44. Södertälje	89 473
5. Göteborg	526 089	15. Turku	178 630	25. Stavanger	127 506	35. Frederiksberg	100 025	45. Kolding	89 331
6. Aarhus	314 094	16. Trondheim	176 348	26. Reykjavík	118 814	36. Eskilstuna	98 765	46. Silkeborg	89 261
7. Malmö	307 758	17. Linköping	148 521	27. Uumaja	117 294	37. Kuopio	97 433	47. Kouvola	87 567
8. Bergen	263 762	18. Oulu	143 909	28. Esbjerg	115 010	38. Sundsvall	96 687	48. Karlstad	86 929
9. Espoo	252 439	19. Västerås	140 499	29. Bærum	114 489	39. Gävle	96 170	49. Botkyrka	86 274
10. Tampere	215 168	20. Örebro	138 952	30. Lund	112 950	40. Randers	95 711	50. Herning	86 274
Ruotsi: Statistiska centralbyrån		Tanska: Danmarks Statistik		Suomi: Tilastokeskus		Norja: Statistisk sentralbyrå		Islanti: Statistics Iceland