Stockmann

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Stockmann

Stockmannin logo.svg

Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: STCAV
OMXH: STCBV
Markkina-arvo Laskua 796,0 milj. €
(31.12.2013)[1]
Perustettu 1862
Toimitusjohtaja Hannu Penttilä
Kotipaikka Suomen lippu Helsinki, Suomi
Toimiala Tavaratalokauppa
Tuotteet elintarvikkeet, pukeutuminen, kosmetiikka, kodin tuotteet, vapaa-ajan tuotteet
Liikevaihto Laskua 2 037,1 milj. € (2013)[1]
Liikevoitto Laskua 54,4 milj. € (2013)[1]
Tilikauden tulos Laskua 48,4 milj. € (2013)[1]
Henkilökuntaa Laskua 15 441 (31.12.2013)[1]
Kotisivu www.stockmanngroup.com

Stockmann Oyj Abp (engl. Stockmann plc) on suomalainen, Helsingin pörssissä listattu kaupan alan yritys. Konserni harjoittaa vähittäiskauppaa Suomen lisäksi myös Baltian maissa, Venäjällä, Ruotsissa, Norjassa, Islannissa, Puolassa, Tšekissä, Slovakiassa, Bosnia-Hertsegovinassa, Serbiassa, Kroatiassa ja Lähi-idässä.

Stockmannin Helsingin keskustan tavaratalo on kuuluisa maamerkki ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Se on Pohjoismaiden suurin tavaratalo[2].

Historiaa [3][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1862 – saksalainen kauppias Georg Franz Heinrich Stockmann perusti vuonna 1862 Stockmann-yhtiön. Yhtiön alkuna oli Stockmannin kauppahuone, joka aluksi toimi Helsingissä Kauppatorin laidalla, ns. Lampan talossa ja vuodesta 1880 alkaen Senaatintorin reunalla ns. Kiseleffin talossa. Stockmann Auton syntymävuotena voidaan nähdä vuosi 1904, kun Stockmann myi ensimmäisen autonsa apupappi Walter Lampénille. Ensimmäinen myyty auto oli Ford. Tapahtuma saattoi olla Suomen ensimmäinen autokauppa.[4]
  • 1930-luku – Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien kulmaan rakennetusta nykyisestä Stockmannin tavaratalosta tuli Stockmann-yhtiön päämaja. Stockmann osti Akateemisen kirjakaupan vuonna 1930.
  • 1950 – Suomen ensimmäinen julkinen televisiolähetys tapahtui Helsingin tavaratalossa 18. marraskuuta 1950. Kuva välittyi kaapeleilla.
  • 1957 – Stockmannin ensimmäinen "paikallistavaratalo" avattiin Tampereelle.
  • 1962 – Päivittäistavarakauppaa hoitanut tytäryhtiö Oy Sesto Ab perustettiin.
  • 1963 - Stockmannin nykyinen logo otettiin käyttöön, logon suunnitteli Harri Ripatti.
  • 1967, 1976 – Stockmann avasi tavaratalot Pietarsaaressa (Raatihuoneenkatu 11, 1967) ja Kouvolassa (1976). Molemmat tavaratalot suljettiin vuonna 1982.[3]
  • 1981 – Espoon tavaratalo avattiin Tapiolaan.
  • 1982 – Turun tavaratalo avattiin.
  • 1985 – Stockmann osti Oy Hobby Hall Ab:n.
  • 1986 – Ensimmäiset "Hullut Päivät" järjestettiin.
  • 1988 – Stockmann osti Seppälä-yhtiöt.
  • 1989 – Ensimmäiset liikkeet avattiin Moskovassa.
  • 1992 – Itäkeskuksen tavaratalo avattiin Helsingissä.
  • 1996 – Tallinnan tavaratalo avattiin.
  • 1998 – Varsinainen Moskovan tavaratalo avattiin Smolenskaja-aukiolla.
  • 1999 – Stockmann myi Oy Sesto Ab:n Wihuri Oy:n omistamalle Ruokamarkkinat-yhtiölle.
  • 2001 – Oulun tavaratalo avattiin.
  • 2002 – Ensimmäiset Stockmann Beauty -myymälät avattiin.
  • 2003 – Riian tavaratalo avattiin.
  • 2005 – Vantaan tavaratalo avattiin kauppakeskus Jumboon.
  • 2006 – Stockmann luopui autokaupasta. Liiketoiminta myytiin Veholle, Keskolle ja SOK:lle. Helsingin keskustan tavaratalon laajennustyöt aloitettiin.
  • 2007 – Stockmann osti ruotsalaisen muotikaupan ketjun Lindexin.
  • 2008 - Moskovassa sijaitseva Stockmannin Smolenskajan tavaratalo suljettiin.
  • 2009 – Stockmann avasi seuraavan Venäjän-tavaratalonsa Moskovaan helmikuussa uuteen Metropolis-kauppakeskukseen.
  • 2010 – Etäkauppaa harjoittavan Hobby Hallin liiketoiminta integroitiin tavarataloryhmään. Pietarissa avattiin Nevsky Centre -kauppakeskus ja siihen kuuluva Stockmann-tavaratalo. Stockmann.com-verkkokauppa avattiin syyskuussa.
  • 2011 - Lindex avasi tammikuussa 28 maassa toimivan Lindex.com-verkkokauppansa. Stockmannin seitsemäs tavaratalo Venäjällä avattiin maaliskuussa Jekaterinburgissa. Seppälä avasi Suomessa toimivan verkkokauppansa marraskuussa.
  • 2012 - Lindex ja Seppälä muodostivat uuden Muotiketjut-liiketoimintayksikön.

[3]

Tavarataloryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stockmann-tavaratalot Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stockmannin tavaratalo Helsingissä Aleksanterinkadulla
Stockmannin tavaratalo Tampereella

Stockmann-tavaratalo Virossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stockmannin Tallinnan-tavaratalo sijaitsee Tallinnassa, osoitteessa Liivalaia 53, 10145 Tallinn. Tavaratalo aloitti toimintansa vuonna 1993 ja valmistui täysin vuonna 1996. Vuonna 2000 siitä tuli suurin Baltian maissa toimivista tavarataloista tehdyn laajennuksen ansiosta. Tavaratalo sijaitsee Tallinnan modernissa liikekeskustassa Tornimäen kaksoistornien juurella.

Stockmann-tavaratalo Latviassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stockmann-tavaratalot Venäjällä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavarataloja tukeva ja täydentävä liiketoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stockmannin tavaratalo Tallinnassa, Virossa.
Stockmannin tavaratalo Turussa Yliopistonkadulla
Stockmannin tavaratalo Espoon Tapiolassa

Stockmann Herkku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stockmann Herkku on ketjun elintarvike- ja päivittäistavaraosasto. Osasto toimii jokaisessa Suomen Stockmann-tavaratalossa. Ulkomailla Stockmann Herkkua kutsutaan nimillä Delikatess (Viro), Delikatese (Latvia) sekä Gastronome (Venäjä).

Kesällä 2008 Stockmann Herkuissa esiintyi lukuisat kerrat tuotteita, jotka olivat päiväykseltään vanhentuneita. Tapahtumien seurauksena Stockmann käynnisti kampanjan, jossa vanhentuneen tuotteen löytäjä sai Stockmannilta 100 euron lahjakortin. Noin viikon aikana lahjakortteja jaettiin kymmeniä. Vanhentuneiden tuotteiden joukossa oli esimerkiksi makeisia, olutta ja sokeria.[5]

One Way[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

One Way on Stockmannin nuorisolle ja nuorille aikuisille suuntaama nimike, jonka alla myydään eri valmistajien vaatteita ja asusteita. One Way saattaa olla liitetty myymälän muihin osastoihin tai nimikkeen oma myymälä on suoraan tavaratalon yhteydessä, kuten esimerkiksi Helsingin keskustassa, Espoon Tapiolassa tai Vantaan Jumbossa.

Hullut Päivät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hullut Päivät on Stockmannin kaksi kertaa vuodessa järjestämä myyntitapahtuma. Tapahtuman tunnushahmona toimii keltainen kummitus.

Tavarataloryhmän muu liiketoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stockmannin tavaratalo Oulussa

Akateeminen Kirjakauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(Stockmannin tavaratalopaikkakunnilla joko tavaratalon yhteydessä tai sen välittömässä läheisyydessä)

  • Keskusta, Helsinki
  • Itäkeskus, Helsinki
  • Tapiola, Espoo
  • Jumbo, Vantaa
  • Tampere
  • Turku
  • Oulu

Stockmann Beauty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 12 kosmetiikkamyymälää Suomessa

Stockmann Beauty on Stockmannin kosmetiikkaa, hajuvesiä sekä miesten kosmetiikkaa myyvä myymäläketju. Suurin osa myymälöistä sijaitsee Stockmannin tavaratalopaikkakuntien ulkopuolella, mutta myymälöitä on myös pääkaupunkiseudulla. Myymälät sijaitsevat Seinäjoen myymälää lukuun ottamatta kauppakeskuksissa. Ensimmäiset myymälät avattiin vuonna 2002.

Hobby Hall[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Postimyynti: Suomen suurin postimyyntiyritys
  • Online-kauppapaikka Suomessa
  • Myymälämyynti: Myymälä Vantaalla, Tammistossa. Aikaisemmin myymälät myös Helsingin Vanhassakaupungissa, Tampereen Kalevassa, Espoon Friisilässä ja Tallinnassa.

Muotiketjut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seppälä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen laajin muotikaupan ketju, vuoden 2012 lopussa myymälöitä oli yhteensä 220. Myymälöitä sijaitsee Suomessa, Virossa, Venäjällä, Latviassa ja Liettuassa.

Lindex[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alun perin ruotsalainen muotikaupan ketju, jolla oli vuoden 2012 lopussa yhteensä 469 myymälää. Lisäksi Lindexillä on EU:n alueella toimiva verkkokauppa.

Stockmann-museo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stockmann-museo on Stockmann-konsernin oma erikoismuseo. Sen kokoelmat kattavat yhtiön kehityksen ja toiminnan perustamisvuodesta 1862 nykyisyyteen. Stockmann-museo palvelee yhtiön sisäisiä tarpeita sekä tiedotusvälineitä ja tutkijoita Stockmannin historiaan liittyvissä asioissa. Sillä ei ole pysyvää näyttelyä. Stockmann-museo toimii osana Stockmann-konsernin viestintäosastoa Helsingin Pitäjänmäellä.

Omistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimmat osakkeenomistajat (31.7.2013)[6]

Omistajan nimi (osuus osakkeista, osuus äänistä)

  1. HTT Holding Oy Ab (11,68 %, 10,68 %)
  2. Föreningen Konstsamfundet -ryhmä (9,39 %, 15,03 %)
  3. Svenska litteratursällskapet i Finland (7,58 %, 15,71 %)
  4. Niemistö Kari Pertti Henrik (5,82 %, 9,42 %)
  5. Åbo Akademin säätiö (4,28 %, 6,68 %)
  6. Etola-yhtiöt (4,24 %, 6,05 %)
  7. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (3,20 %, 0,66 %)
  8. Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland (2,17 %, 2,68 %)
  9. Jenny ja Antti Wihurin rahasto (1,87 %, 2,08 %)
  10. Inez och Julius Polins Fond (1,50 %, 0,78 %)

Enemmistö Stockmannin äänivaltaisista osakkeista on suomenruotsalaisten kulttuurisäätiöiden omistuksessa.

Suurin osakkeenomistaja HTT Holding Oy Ab on Hartwallin suvun holdingyhtiö.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuisma, Markku, Finnilä, Anna & Keskisarja, Teemu: Hulluja päiviä, huikeita vuosia. Stockmann 1862-2012. Helsinki: Siltala, 2012. ISBN 978-952-234-086-3.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Tilinpäätöstiedote 2013 stockmanngroup.fi. 13.2.2014. Stockmann. Viitattu 13.2.2014.
  2. Helsingin Stockmann laajentaa (html) 28.3.2006. Turun Sanomat. Viitattu 21.8.2013.
  3. a b c Historiaa Stockmann.
  4. http://www.ford.fi/FordSuomessa/OyFordAb/tabid=tab1
  5. Stockmann on antanut jo kymmeniä lahjakortteja 5.8.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 30.1.2010.
  6. Suurimmat osakkeenomistajat Stockmann. Viitattu 18.8.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]