Kuusankoski
|
|
|
|---|---|
| Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat: Kouvola |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Etelä-Suomen lääni |
| Maakunta | Kymenlaakson maakunta |
| Seutukunta | Kouvolan seutukunta |
| Perustettu | 1921 |
| – emäpitäjä | Valkeala |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat | Kouvola Anjalankoski Elimäki Jaala Valkeala Kuusankoski |
| – syntynyt kunta | Kouvola |
| Pinta-ala | 128,53 km² [1] (1.1.2008) |
| – maa | 113,78 km² |
| – sisävesi | 14,75 km² |
| Väkiluku | 19 739 [2] (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 173,5 as/km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 15,5 % |
| – 15–64-v. | 64,9 % |
| – yli 64-v. | 19,6 % |
Kuusankoski on entinen Suomen kaupunki, joka sijaitsi Kymenlaakson maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kaupungin väkiluku oli 19 739 asukasta[2], ja sen pinta-ala oli 128,53 km², josta 14,75 km² oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 173,5 asukasta/km².
Kuusankoski oli leimallinen teollisuuskaupunki, jonka suurimmat työnantajat olivat Kymin Osakeyhtiön paperi- ja selluloosatehtaat. Kuusankosken kunta perustettiin vuonna 1921 irrottamalla Iitin ja Valkealan kunnista niiden teollistuneet osat. Kauppalan oikeudet se sai 1957 ja kaupunkioikeudet 1973. Kuusankoski yhdistyi Anjalankosken, Elimäen, Jaalan, Kouvolan ja Valkealan kanssa uudeksi suurkunnaksi vuoden 2009 alussa.[4] Uuden kaupungin nimeksi tuli Kouvola ja asukasluvuksi noin 88 000.
Sisällysluettelo |
Historia[muokkaa]
1920-luvulle saakka Kuusankosken alue kuului osaksi Iittiin ja osaksi Valkealaan, niin että kahden kunnan rajana oli Kymijoki. Vuosina 1743–1809 myös Ruotsin ja Venäjän välinen valtakunnanraja kulki jokea pitkin. Alue oli pitäjien takamaata ja lähes asumatonta.
1800-luvun lopulla teollistumiskehitys Suomessa lähti käyntiin ja rautateiden rakentaminen alkoi. Vuonna 1870 avattiin Riihimäki–Pietari-rautatie ja vuonna 1889 Kouvola–Kuopio-rautatie, jotka kummatkin sivusivat Kuusankosken aluetta. Tällöin havaittiin alueen koskien teollisuudelle tarjoamat mahdollisuudet. Vuonna 1872 Kymijoen Kuusankoskeen perustettiin selluloosa- ja paperitehdas ja vuonna 1897 rakennettiin saman alan tehdas ylemmäs Voikkaankoskeen. Vuonna 1904 Kuusaansaaren paperitehdas, Kymintehdas ja Voikkaan paperitehdas yhdistyivät Kymin Osakeyhtiöksi. Tehdas on nykyiseltä nimeltään Kymin paperitehdas ja sen on omistanut vuodesta 1996 alkaen UPM-Kymmene Oy.
Paperiteollisuuden vetovoiman ansiosta alue kasvoi nopeasti. Kuusankosken tehtaiden ympärille syntyivät Kuusaan ja Kymintehtaan tehdasyhdyskunnat, Voikkaan tehtaan ympärille Voikkaan yhdyskunta. Vuonna 1921 nämä kolme asutuskeskusta irrotettiin Iitistä ja Valkealasta ja niistä muodostettiin itsenäinen kunta, joka sai nimekseen Kuusankoski. Kunnan vaakunassa on heraldinen kuusi ja siinä kolme käpyä, jotka kuvaavat edellä mainittuja kolmea tehdasyhdyskuntaa. Kauppala Kuusankoskesta tuli 1957 ja kaupunki 1973. Kaupungin naapurikunnat olivat Elimäki, Iitti, Jaala, Kouvola ja Valkeala.
Kulttuuri[muokkaa]
Kaupungin keskustaan Kymijoen rantaan on muodostunut merkittävä kulttuuripalvelujen keskittymä, johon kuuluvat monipuolinen Kuusankoskitalo ja kirjasto. Kuusankoskitalon on suunnitellut arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula ja se on valmistunut vuonna 1985. Saman arkkitehtitoimiston suunnittelema kirjasto valmistui vuonna 2002. Kuusankoskitalossa on muun muassa yli 500-paikkainen konserttisali, teatterisali ja näyttelytila. Rakennuksen yhteydessä toimii myös kolmisalinen elokuvateatteri Studio123. Keskustaan on myös rakennettu uusi kauppakeskus, koska vanha talo paloi ravintolan sytyttyä tuleen. Urheilua Kuusankoskella edustaa muun muassa Kuusankosken Urheilupuistossa jalkapallo-ottelunsa pelaava FC Kuusankoski. FCK pelaa tällä hetkellä kakkosessa ja Voikkaan Potkupallokerho kolmosessa. Kaupungin jääkiekkojoukkue on HC Kuusankoski, joka pelaa Suomi-sarjassa. Ottelut pelataan Kuusankosken jäähallissa.
Kaupunginosat ja kylät[muokkaa]
Kuusankoskella oli neljä asemakaava-alueen kaupunginosaa. Nämä muuttuivat seuraaviksi Kouvolan kaupunginosiksi vuoden 2009 alusta:[5]
- 1. kaupunginosa – 21. kaupunginosa, Kuusankoski (Kuusaa)
- 2. kaupunginosa – 22. kaupunginosa, Voikkaa
- 3. kaupunginosa – 23. kaupunginosa, Kymintehdas
- 4. kaupunginosa – 24. kaupunginosa, Pilkanmaa
Asemakaava-alueen ulkopuolisiin kyliin kuului Keltti.
Kuuluisia kuusankoskelaisia[muokkaa]
- Aulis Kallakorpi, mäkihyppääjä
- Antti Ahtinen, näyttelijä (syntynyt Kuusankoskella)
- Teijo Erkinharju, muusikko (syntynyt ja opiskellut Kuusankoskella)
- Kristiina Halkola, näyttelijä, laulaja ja poliitikko (syntynyt Kuusankoskella)
- Sami Hyypiä, jalkapalloilija (voikkaalainen)
- Valto Koski, poliitikko
- Esa Kotilainen, muusikko (syntynyt Kuusankoskella)
- Simo Launio, kirjailija
- Harri Marstio, muusikko (syntynyt Kuusankoskella)
- Anne Niilola, näyttelijä
- Anu Pentik, muotoilija (syntynyt Kuusankoskella)
- Pirkka-Pekka Petelius, näyttelijä/ohjaaja/tuottaja
- Maija-Liisa Peuhu, näyttelijä
- Wilma Schlizewski taiteilija
- Taisto Tammi, laulaja
- Tarja Turunen, laulaja
- Eeva-Kaarina Volanen, näyttelijä
- Raino Westerholm, poliitikko
- Aste, laulaja (voikkaalainen)
- Kaj Chydenius, muusikko ja säveltäjä (syntynyt Kuusankoskella)
Ystävyyskaupungit[muokkaa]
- Aabybro, Tanska
- Lindesberg, Ruotsi
- Mülheim an der Ruhr, Saksa
- Oppdal, Norja
- Orosháza, Unkari
- Swiecie, Puola
- Vologda, Venäjä
Viitteet[muokkaa]
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ Pohjois-Kymenlaaksoon uusi suurkunta (Yle uutiset 12. marraskuuta 2007)
- ↑ http://www.kuusankoski.fi
Aiheesta muualla[muokkaa]
| Hamina - Iitti - Kotka - Kouvola - Miehikkälä - Pyhtää - Virolahti |
| Entiset kunnat Anjala - Anjalankoski - Elimäki - Haapasaari - Jaala - Karhula - Kuusankoski - Kymi - Sippola - Suursaari - Tytärsaari - Valkeala - Vehkalahti |
