Pyhän Ursulan katolinen seurakunta
| Pyhän Ursulan katolinen seurakunta | |
|---|---|
| Suuntautuminen | Katolinen kirkko |
| Kirkkokunta | Katolinen kirkko Suomessa |
| Hiippakunta | Helsingin katolinen hiippakunta |
| Perustettu | 29. toukokuuta 1991 |
| Kirkkoherra | Tuomas Nyyssölä |
| Pääkirkko | Pyhän Ursulan kirkko Kouvolassa |
| Jäseniä | 668 (1.1.2018)[1] |
| Aiheesta muualla | |
| Pyhän Ursulan katolinen seurakunta | |
Pyhän Ursulan seurakunta on katolisen kirkon seurakunta Suomessa, jonka toiminta-alueena on Kaakkois-Suomesta Kymenlaakso ja Etelä-Karjala sekä Päijät-Häme että Itä-Uudeltamaalta Lapinjärvi, Loviisa ja Myrskylä. Seurakunnan keskuspaikka on Kouvola, jossa seurakunnalla on Pyhän Ursulan kirkko. Lisäksi seurakunnalla on säännöllistä toimintaa Kotkassa, Lahdessa ja Lappeenrannassa.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäinen suomenkielinen reformaation jälkeinen pappi, Adolf Carling (1882-1966), toimi seurakunnan alueella 1900-luvun alkupuolella.
Vuonna 1985 perustettiin Kaakkois-Suomeen katolinen kappeliseurakunta, jonka toimintakeskukseksi tuli Kouvola. Seurakunta itsenäistyi 29.5.1991. Joulukuussa 1993 vihittiin käyttöön seurakunnan kirkko, jonka oli suunnitellut Benito Casagrande.
Vuoteen 2003 asti seurakunnan nimi oli Autuaan Ursulan seurakunta, sillä se oli nimetty vuonna 1983 autuaaksi julistetun Urszula Ledóchowskan mukaan. Tämä oli toiminut vuosina 1909-1914 Karjalankannaksella perustamassaan tyttöjen sisäoppilaitoksessa nimeltä Meren tähti. Hänet kanonisoitiin 18. toukokuuta 2003, jolloin seurakunta vaihtoi nimensä muotoon Pyhän Ursulan seurakunta. Vuoden 2016 lopussa seurakunnalla oli 625 jäsentä.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tilastotietoja Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 3.12.2018.
- ↑ Pyhän Ristin seurakunta Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 3.12.2018.