Myrskylä
Sivulta puuttuu |
Mörskom |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.myrskyla.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Uudenmaan maakunta |
| Seutukunta | Porvoon seutukunta |
| Perustettu | 1636 (erottamalla Pernajasta) |
| Kokonaispinta-ala | 206,35 km² 285:nneksi suurin 2013 [1] |
| – maa | 200,37 km² |
| – sisävesi | 5,98 km² |
| Väkiluku | 1 994 277:nneksi suurin 31.1.2013 [2] |
| – väestötiheys | 9,95 as/km² (31.1.2013) |
| Ikäjakauma | 2011 [3] |
| – 0–14-v. | 15,5 % |
| – 15–64-v. | 61,7 % |
| – yli 64-v. | 22,8 % |
| Äidinkieli | 2011 [3] |
| – suomenkielisiä | 87,8 % |
| – ruotsinkielisiä | 10,1 % |
| – muut | 2,1 % |
| Kunnallisvero | 20,00 % 147:nneksi suurin 2013 [4] |
| Kunnanjohtaja | Jouko Asuja |
Myrskylä (ruots. Mörskom) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Myrskylän seurakunta itsenäistyi omaksi kunnakseen 1636 Pernajasta. Kunnassa asuu 1 994 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 206,35 km², josta 200,37 km² on maata ja loput 5,98 km² sisävesialueita.[1] Myrskylän naapurikuntia ovat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Orimattila, Porvoo ja Pukkila. Aikaisemmin naapurikuntana oli myös Orimattilan kaupungin kanssa yhdistynyt Artjärven kunta.
Suomen vanhin vakiintunut itäraja Pähkinäsaaren rauhan rajaa edeltänyt raja on kulkenut myöhemmän Artjärven Hiidenkallion ja Huhtamäen (Huhtaan kallion) kautta myöhemmän Myrskylän Pyhässuonsaareen sekä edelleen Valkeakallioon ja Hirsikankaalle myöhemmän Myrskylän ja Pukkilan rajalle. [5]
Myrskylä on ollut osa Porvoon aikanaan katolilaisen seurakunnan Pernajan kappeliseurakuntaa 1200-luvulla. Virolaisella Paadisten luostarilla on ollut patronaattioikeus Porvoon pitäjän seurakuntaan vuodesta 1351 alkaen. Tältä ajalta Myrskylässä on munkkiuteen viitanneita paikannimiä, kuten Munkbrink, Munkbro äng, Munkbäck ängen sekä piispallinen Pispängen. Hallila on mainuttu asiakirjoissa ensimmäistä kertaa lähteiden mukaan 1403 ja Myrskylä, tuolloin Mörskeby tai Mörsköle, vuonna 1485. Kaikki seitsemän kylää: Hallila, Kankkila, Pakila, Kreivilä, Hyövinkylä, Jaakkola ja itse Myrskylä, Myrskylänkylä, ovat mainitut kirjallisissa lähteissä 1540-luvulle tultaessa. [6]
Myrskylän evankelis-luterilainen seurakunta muodostui 1636, kun kuningatar Kristiina vahvisti Isaacus Rothoviuksen päätöksen vuodelta 1633 tehdä Myrskylästä Pernajan seurakunnasta riippumaton itsenäinen seurakunta. Myrskylän ensimmäinen kirkko oli rakennettu kappeliseurakunta-aikana 1604 tai 1611. Kristiina-kuningatar lahjoitti Arvid Forbuksen veljelle Ånäsin kartanosta Porvoosta kotoisin olevalle Matias Forbukselle 1636 ja 1638 Myrskylästä 41 taloa, joka perusti Kirkkojärven pohjoispuolelle säteritilaksi Myrskylän kartanon. Lahjoitus alkuperäismuodossaan peruutettiin ja 1863 kartanosta tuli ratsusäteritila, jolla oli verovapauden vastikkeeksi velvoite ylläpitää kruunun, valtion, palvelukseen jatkuvasti valmiina kolme ratsuväkisotilasta hevosineen ja varusteineen. [7]
Myrskylän ensimmäiseksi kirkkoherraksi Kristiina-kuningatar määräsi Mikael Matiuksenpoika Buscheruksen 1636 alkaen. Myrskylän ensimmäinen kirkko paloi ja Myrskylän toinen kirkko rakennettiin 1639 mennessä. Kolmas ja samalla nykyinen kirkko rakennettiin 1803. [8]
| Vuosi | Asukasluku |
|---|---|
| 1775 | 1 492 |
| 1800 | 1 904 |
| 1820 | 2 160 |
| 1929 | 2 850 1.1.1930</ref> |
| 1980 | 2 073 |
| 1981 | 2 047 |
| 1982 | 2 005 |
| 1983 | 1 994 |
| 1984 | 2 026 |
| 1985 | 1 998 |
| 1986 | 1 995 |
| 1987 | 1 979 |
| 1988 | 2 014 |
| 1989 | 2 051 |
| 1990 | 2 098 |
| 1991 | 2 066 |
| 1992 | 2 065 |
| 1993 | 2 054 |
| 1994 | 2 051 |
| 1995 | 2 040 |
| 1996 | 2 021 |
| 1997 | 2 011 |
| 1998 | 2 022 |
| 1999 | 2 036 |
| 2000 | 2 004 |
| 2001 | 1 974 |
| 2002 | 1 992 |
| 2003 | 2 012 |
| 2004 | 2 036 |
| 2005 | 2 033 |
| 2006 | 2 050 |
| 2007 | 2 026 |
| 2008 | 2 010 |
| 2009 | 2 021 |
| 2010 | 2 006 |
| 2011 |
Sisällysluettelo |
Maantiede [muokkaa]
Pinnanmuodostukseltaan Myrskylä on suhteellisen vähäisten korkeuserojen eteläsuomalaista seutua, mutta kunnan melko pienestä pinta-alasta huolimatta sen alueella on hyvin vaihtelevia maisemia. Maasto on peltoja ja tavanomaista sekametsää sekä siellä täällä kallioita, osa varsin jyrkkiäkin. Myrskylässä on joitain suuria jääkautisia siirtolohkareita. Hallilan Tonttukirkko [9], Jaakkolan Karhukivi ja Laivakivi sekä Hyövinkylän Tallsten. [10]
Joet ja järvet [muokkaa]
Kovin suurikokoisia jokia ei kunnan alueella ole, mutta runsaan hehtaarin laajuisia järviä on eri kylissä. Miltei puolet järvistä kuuluu Myrskylänjoen valuma-alueeseen. Nämä järviä ovat Isojärvi, Kirkkojärvi, Muttilanjärvi, Pöyrysjärvi, Sopajärvi, Sulkavanjärvi, Siippo ja Vähäjärvi.
Suurin järvistä, Kirkkojärvi, sijaitsee Myrskylän kirkonkylän itäpuolella. Lähellä kirkonkylää ovat myös Sopajärvi Sopajärvellä ja Siippo Artjärventien ja Lapijärventien välillä Myllykylässä sekä Muttilanjärvi Muttilassa hieman etäämpänä. Sulkavanjärvi on Hallilassa Pernajan Koskenkylään johtavan tien varrella.
Kirkkojärvestä itään sijaitseva Myrskylän kunnan virallisen uimapaikan järvi, Syväjärvi, kuuluu eri kolmannen jakotason valuma-alueeseen, Koskenkylänjoen keskiosan alueeseen. Syväjärven lähialue ja rannat Porlammin ovat suosittuja pientaloasumispaikkoja mahdollisesti kirkonkylän läheisyytensä vuoksi. Myös samaan Lapinjärvelle johtavaan suuntaan, Kirkkojärven koillisrantaan, on kaavoitettu Kirkonkylänranta -niminen asuinalue, joka sijaitsee lähellä entistä Myrskylän kartanoa.
Myrskylänjoen valuma-alueen jälkeen Pakilassa toiseksi eniten järviä käsittävää kokonaisuuteen, Tankvallinojan valuma-alueeseen liittyvät Kotojärvi, Pimijärvi ja Valkjärvi. Valkjärvi on etelässä ja ulottuu Askolaan.
Järvelänjärvi Järvelässä ja Teeno Kankkilassa kuuluvat Ilolanjoen yläosan valuma-alueesen. Kokkusan Teeno eli Puntarjärvi Kankkilassa kuuluu ainoana Myrskylän järvistä Rahikon alueeseen.
Kirkonkylässä on Kirkkojärvi ja Lapinjärvelle johtavan tien varrella Porlammilla päin Syväjärvi, jolla on kunnan uimaranta kaksine grillikatoksineen. Syväjärven rannoilla on myös runsaasti pientaloasutusta.
| Nimi | Vesistöaluetunnus | Suurimpia järviä | Korkeus | Pinta-ala (km²) | Rantaviiva (km) | Järvitunnus | Paikka | Paikkakunta | Kunta |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Myrskylänjoen valuma-alue | 16.005 | Isojärvi Vähäjärvi Pöyrysjärvi Muttilanjärvi Siippo Sopajärvi Kirkkojärvi Sulkavanjärvi |
68,0 62,2 61,3 41,5 39,2 39,0 34,6 26,7 |
0,1 0,0708 0,0215 0,353 0,113 0,762 1,581 1,122 |
16.005.1.008 16.005.1.007 16.005.1.006 16.005.1.005 16.005.1.004 16.005.1.003 16.005.1.002 16.005.1.001 |
Koukjärvi Koukjärvi Kylmäsuo Muttila Myllykylä Sopajärvi Myrskylän kk. Hallila |
Myrskylä Myrskylä Myrskylä Myrskylä Myrskylä Myrskylä Myrskylä Myrskylä |
||
| Koskenkylänjoen keskiosan alue | 16.002 | Syväjärvi Valkeapäänlampi |
44,8 39,2 |
0,338 0,0492 |
3,73 1 |
16.002.1.002 16.002.1.001 |
Itäkylä Käkikoski |
Myllykylä Porlammi |
Myrskylä Lapinjärvi |
| Koskenkylänjoen alaosan alue | 16.001 |
Väestö ja elinkeinot [muokkaa]
Kunnan väentiheys on 10,1 asukasta/km². Kunta on kaksikielinen, enemmistö eli 87 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 11 prosenttia ruotsia. Suurimmillaan Myrskylän väkiluku on ollut 1940-luvun lopussa ja 1950-luvulla, kun kuntaan muutti siirtoväkeä Uukuniemestä Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta. Tällöin muodostui paljon uusia pientiloja myös Myrskylän kartanon, Hevonojan kartanon ja Paavolan kartanon maille. Tuolloin väkiluku oli noin 3 500 asukasta.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Noin kolmasosa myrskyläläisistä työskentelee tuotannossa tai rakennustoiminnassa. Kunnassa on savukalanjalostusta, muoviteollisuutta, kiviteollisuutta sekä maalaiskunnalle tyypillisiä palveluita. Myrskylässä on Myrskylän Säästöpankki, jolla on sivukonttorit Orimattilassa ja Mäntsälässä, missä pankki rahoittaa laajenevaa asumista. Kunnassa on myös Myrskylän Osuuspankki, joka on vain paikallinen. Se tuli Myrskylään 1940-luvulla siirtoväen myötä. Myrskylän siirtoväen alkuperäinen kotipaikka on Uukuniemi.
Myrskylässä louhitaan punagraniittia, yhtä kaupallista graniittilajia, jonka kaupallinen nimi rakennustarvikkeena on Myrskylä Red. [12]
Kunta ja palvelut [muokkaa]
Peruskoulu ja lukio [muokkaa]
Myrskylä on pieni kunta, jossa on yksi peruskoulun ensimmäisten luokkien koulu luokille 1-6: Myrskylän kirkonkylän koulu. Lisäksi koulutoimeen kuuluu erityisluokkien opetusta ja esiopetusta Myrskylän kirkonkylän koulun tiloissa. Lukiota myrskyläläiset käyvät yleensä joko Orimattilan lukiossa tai Porlammin lukiossa. Uimahallit ovat Orimattilassa tai Lapinjärven Porlammilla.
Kunnankirjasto [muokkaa]
Kirjasto toimii Myrskylän kunnantalossa. Kirjaston lehtienlukusali ja puolet lainausosastosta toimii Myrskylän kunnanvaltuuston istuntosalissa.
Kauppa- ja pankkipalvelut [muokkaa]
Vähittäiskaupan palveluita edustavat Myrskylän puretun vanhan osuuskaupan paikalle rakennettu Sale ja yksityinen K-market Myrskylyhty. Kirkonkylässä on kaksi pankkia: Myrskylän Säästöpankin pääkonttori ja Myrskylän Osuuspankki. Osuuspankki tuli paikkakunnalle vasta 1946 Latvasyrjän Osuuskassan myötä. Kunnassa on virallinen asiamiesposti.
Liikunta [muokkaa]
Ulkoilupalveluita tarjoaa Kiparkatti-niminen alue, jossa on tanssipaikka ja pururata. Myrskylässä Kiparkatin alue liittyy usein myös Etelä-Suomen sotilasläänin sotaharjoituksiin. Kirkonkylän lähialueella on pururata Kentäenmäellä, jolla on myös Myrskylän ilmavalvonta-aseman lottien muistomerkki.
Tapahtumia [muokkaa]
Myrskylässä on joitain kesä- tai vuositapahtumia. Yleistapahtumista suurimmat ovat harvoin järjestettävät kunnan vuosisataneljännesjuhlat. Myös kesäjuhlat järjestetään vuosittain. Urheilua edustaa 1969 alkanut Kiparkatin piikki, joka muuttui 1974 Lassen hölkäksi Lasse Virénin voitettua kesäolympialaisissa 1972 kultamitalit miesten 5000 metrin ja 10 000 metrin juoksuissa.
Yleistapahtumat [muokkaa]
Kesäisin järjestetään myös vuosittain Myrskylä-tapahtuma, joka 2006 oli laaja ja järjestettiin nimellä Mukavaa menoa Myrskylässä ja johon liittyi myös kotiseuturetki eteläisiin kyliin. 2.7.2011 järjestettiin suuret Myrskylän 375-vuotismessut, jossa peruskoulun pihalla ja sisätiloissa esittäytyivät myrskyläläiset yhdistykset ja yritykset. Tilaisuuden juonsi Timo T. A. Mikkonen. Läsnä oli myös entisiä kunnanjohtajia, luottamushenkilöitä ja kirkkoherra. Näyttelyyn kuului vanhaa ja uutta, mm. museotraktoreita, työkoneita, moottoripyöriä, mopoja ja autoja sekä Myrskylän urheiluautoilijat. Nykyaikaa kuvattiin ulkopihalla erilaisin maatalouden suurin työkonein ja maaseudun elinkeinojen esittelyllä. Yleisölennätystä järjestettiin helikopterilla. Edellisen kerran suuret Myrskylä-messut järjestettiin 350-vuotisjuhlien kunniaksi 25 vuotta aikaisemmin.
Kylätapahtumat [muokkaa]
Jaakkolassa (Labbom) järjestetään vuosittain siltajuhlat (entiset vapaapalokunnan juhlat) Jaakkolan sillan itäpuolella joenvarrella olevan Labbom FBK:n vajan lähellä. Ne ovat pääasiassa nyyttikestimuotoiset sisältäen soittoa. Lähialueille myös Orimattilan Tönnössä järjestetään vuosittain Tönnön siltajuhlat.
Urheilutapahtumat [muokkaa]
Urheiluseura Myrskylän Myrsky järjestää vuosittain Lassen hölkän. Se myös ylläpitää tanssipaikka Kiparkattia. Moottoriurheilua edustaa Mad Max Pulling Team, joka on voittanut Tractor Pullingin Suomen mestaruuden modified mini 950 kg -luokassa kausina 2003, 2004, 2005, 2006, 2007, 2008.
Orimattilan autourheilijat yhdessä Autoliiton Myrskylän osaston kanssa järjestävät Kylmäsuon ja Paavolan kautta kulkevan Kylmäsuon erikoiskokeen Myrskylän pohjoisosassa. Reitti on 14,6 kilometrin mittainen ja se käsittää matkan seututie 167:n liittymästä Paavolantielle ja Kylmäsuontietä pitkin takaisin etelämpään seututie 167:n risteykseen.
Kyliä [muokkaa]
Myrskylä on historiallisesti jakautunut kahtia. Vielä 1800-luvulla Myrskylän pitäjä muodostui koko Pohjois-Myrskylän käsittävästä monelta osin Myrskylän kartanoon kuuluneisiin 13 tilaan, joista osa oli alikartanoita. Tätä osaa, jonka ydin oli Myrskylän kirkonkylä sanottiin mm. kirkonkirjoissa Mörskom by:ksi, Myrskylänkylä:ksi, jonka ydin oli Kirkonkylä, ruotsiksi Kyrkby.
Sen sijaan Myrskylän pitäjän eteläosissa oli itsenäisiä maarekisterikyliä, kuten Jaakkola, ruotsiksi Labbom, Hallila, ruotsiksi Skomarböle, Hyövinkylä, ruotsiksi Övitsböle, Kankkila, ruotsiksi Kankböle, Koukjärvi, Pakila, ruotsiksi Backböle, Kreivilä, ruotsiksi Grevnäs. Huolimatta aatelistoon viittaavasta nimestä, ei Kreivilässä ole ollut kreivejä eikä aatelisia.
Nykyään edellisten lisäksi voidaan erottaa Pohjois-Myrskylästä Hevonoja, Hyövinkylä, Jaakkola, Kankkila, Kirkonkylä, Koukjärvi, Kreivilä, Kylmäsuo, Metsäkulma, Muttila, Myllykylä, Paavola, Pakila, Palostenmäki, Sopajärvi, Suntianmäki.
1900-luvuna alussa joitain torppia siirrettiin Myrskylän kirkonkylän lähistöltä tai Myrskylän kartanon lähistöltä Pohjois-Myrskylään, esimerkiksi Kylmäsuolle. [13]
Nähtävyyksiä [muokkaa]
Myrskylän kirkko [muokkaa]
Kirkonkylässä sijaitsee Myrskylän 1700-luvun lopulta ja vuodelta 1803 peräisin oleva kirkko. Se on Myrskylän evankelis-luterilaisen seurakunnan järjestyksessään kolmas kirkko. Myös ensimmäinen kirkko oli samalla alueella, mutta hieman nykyistä kaakommassa.
Myrskylän kotiseutumuseo [muokkaa]
Myrskylän kotiseutumuseon kokoelmat sijaitsevat kahdessa vanhassa kirkkomakasiinissa Myrskylän kotiseutumuseo, Keskustie 5, +358 40 5969 56, +358 19 510850. Se on auki kesä-, heinä- ja elokuussa 11:30-14:30.
Myrskylän kartano [muokkaa]
Noin 1 km Kirkonkylästä itään on Myrskylän kartanon päärakennus. Rakennus on ollut hoitamattomana yli pari vuosikymmentä ja päässyt pahasti rapistumaan, mutta viime vuosina sitä on saatu jonkin verran korjattua. Myrskylän kartano oli aikoinaan Myrskylän taloudellinen keskus.
Myrskylän rautatiasema [muokkaa]
Myrskylän rajan Lapinjärven puolella Porlammilla on Myrskylän rautatieasema. Se sijaitsee noin kuusi kilometriä Myrskylän kirkonkylästä itään. Myrskylän kunnan alueella on sijainnut saman Loviisan rautatien toinen rautatieasema, Artjärven rautatieasema.
Muistomerkkejä ja patsaita [muokkaa]
Lasse Virenin patsas kirkonkylän keskellä Salen itäpuolella ja Myrskylän ilmavalvonta-asemalla toimineiden Ilmavalvontalottien muistomerkki, paljastettu 8. elokuuta 2009 Kentänmäellä Myrskylän kunnan vedenottamon aidan lounaispuolella noin 30 m päässä aidasta. (Opaste johtaa kiertämään kauas Kentänmäen reunaa mäen toisella puolella). Muistomerkin pysyttivät Myrskylän reserviläiset ja Myrskylän reserviupseerit.
Tunnettuja myrskyläläisiä [muokkaa]
Kansainvälisesti ja kansallisesti kuuluisin myrskyläläinen on nelinkertainen olympiakultamitalijuoksija, entinen poliisi ja kansanedustajana ollut Lasse Virén, joka voitti kultamitalit 5 000 metrin ja 10 000 metrin matkoilla Münchenin olympiakisoissa 1972 ja Montrealin olympiakisoissa 1976. Hänen kotitalonsa on Syväjärven rannalla.
Muita kansallisesti tunnettuja myrskylässä asuvia/asuneita ovat toimittaja Timo T.A. Mikkonen (niin ikään Syväjärven maisemissa vain vähän matkan päässä Virénin talosta), hänen puolisona Nina Mikkonen ja Myrskylää kesälomakuntanaan pitävä Heimo Holopainen, joka tunnetaan myös taiteilijanimeltään Frank Pappana. Myös edesmennyt muusikko Pekka Streng asui lapsuudessaan Myrskylässä.
Muuta [muokkaa]
Myrskylässä on neljä Suomen tuhannen suurimman maatilan joukkoon kuuluvaa maatilaa: Hannu Anttila, 291,55 ha, joka harjoittaa viljanviljelyä, Forsman / maatalousyhtymä Nybondas, 208,49 ha, jotka harjoittavat viljanviljelyä sekä Henrik ja Kaj Sjölund, 201,78 ha, joka harjoittaa lypsykarjataloutta ja Jouko Laaksonen, 157,87 ha, joka harjoittaa viljanviljelyä. [14]
Myrskylässä on ollut 1900-luvun alussa uusi meijeriä: Grenäsin osuusmeijeri, Myrskylän kartanon meijeri, Hallilan meijeri, Nybron meijeri, Koukjärven meijeri ja Labbomin meijeri. [15] Myöhemmin myös E-liikkeen meijeri Kirkonkylässä, jossa toimii nykyään kalasavustamo Safu. [16]
Lähteet [muokkaa]
Tilastot [muokkaa]
Historiatietoja [muokkaa]
Kartat [muokkaa]
- Karttapalvelu [1] Myrskylä
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
- ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2011, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2012.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Suomenmaa - maantieteellis- yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, sivu 292, Pentti Papunen, WSOY, 1973, Helsinki, Porvoo
- ↑ Suomenmaa - maantieteellis- yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, sivu 292, Pentti Papunen, WSOY, 1973, Helsinki, Porvoo
- ↑ Suomenmaa - maantieteellis- yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, sivu 292, Pentti Papunen, WSOY, 1973, Helsinki, Porvoo
- ↑ Suomenmaa - maantieteellis- yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, sivu 294, Pentti Papunen, WSOY, 1973, Helsinki, Porvoo
- ↑ http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000005087
- ↑ Myrskylä - kuvateos Myrskylän kunnasta ennen ja nyt Myrskylän 350-vuotisjuhlavuotena 1986, toimituskunta Helvi Sariomaa, Kyllikki Smolander, Pentti Urhonen ja Pekka Vartiainen
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
- ↑ http://www.finstone.com/kiviteollisuusliitto/materiaaliopas.pdf
- ↑ http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Myrskyl%C3%A4
- ↑ http://www.kaytannonmaamies.fi/artikkelit/1000-suomen-suurinta-maatilaa
- ↑ http://www.myrskyla.info/?sivu=uutiset&id=227
- ↑ http://www.safu.com/
Aiheesta muualla [muokkaa]
| Kylät |
| Hallila | Hevonoja | Hyövinkylä | Jaakkola | Kankkila | Kirkonkylä | Koukjärvi | Kreivilä | Kylmäsuo | Metsäkulma | Muttila | Myllykylä | Paavola | Pakila | Palostenmäki | Sopajärvi | Suntianmäki |
| Järvet ja joet |
| Ilolanjoki | Pernajanjoki (Koskenkylänjoki) | Järvelänjärvi | Kirkkojärvi | Koukjärvi | Muttilanjärvi | Pöyrysjärvi | Sopajärvi | Sulkavanjärvi | Syväjärvi | Valkjärvi |
| Rakennukset ja rakennelmat sekä muistomerkit |
| Ilmavalvontalottien muistomerkki | |Kiparkatti | Lasse Virénin patsas | Myrskylän kartano | Myrskylän kirkko | Myrskylän kotiseutumuseo | Myrskylän mänty | |
| Askola - Espoo - Hanko - Helsinki - Hyvinkää - Inkoo - Järvenpää - Karkkila - Kauniainen - Kerava - Kirkkonummi - Lapinjärvi - Lohja - Loviisa - Myrskylä - Mäntsälä - Nurmijärvi - Pornainen - Porvoo - Pukkila - Raasepori - Sipoo - Siuntio - Tuusula - Vantaa - Vihti |
| Entiset kunnat Bromarv - Degerby - Haagan kauppala - Huopalahti - Hyvinkään mlk - Karjaa - Karjalohja - Karjaan mlk - Kulosaari - Liljendal - Lohjan kunta - Nummi - Nummi-Pusula - Oulunkylä - Pernaja - Pohja - Porvoon mlk - Pusula - Pyhäjärvi Ul - Ruotsinpyhtää - Sammatti - Snappertuna - Tammisaaren mlk - Tammisaari - Tenhola |
