Ruotsinpyhtää
Sivulta puuttuu |
Strömfors |
|
|---|---|
| Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat: Loviisa |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Etelä-Suomen lääni |
| Maakunta | Itä-Uudenmaan maakunta |
| Seutukunta | Loviisan seutukunta |
| Perustettu | 1743 |
| Liitetty | 2010 |
| – liitoskunnat | Loviisa Pernaja Liljendal Ruotsinpyhtää |
| – syntynyt kunta | Loviisa |
| Pinta-ala | 470,03 km² [1] (1.1.2009) |
| – maa | 276,67 km² |
| – sisävesi | 15,25 km² |
| – meri | 178,11 km² |
| Väkiluku | 2 893 [2] (31.12.2009) |
| – väestötiheys | 10,46 as/km² (31.12.2009) |
| Ikäjakauma | 2008 [3] |
| – 0–14-v. | 15,6 % |
| – 15–64-v. | 64,4 % |
| – yli 64-v. | 20,1 % |
Ruotsinpyhtää (ruots. Strömfors) on Suomen entinen kunta, joka sijaitsi Itä-Uudenmaan maakunnassa Etelä-Suomen läänissä. Kunnan asukasluku vuonna 2009 oli 2 893,[2] ja pinta-ala 470,03 km², josta 276,67 km² oli maata ja 15,25 km² sisävesialueita.[1] Kunta oli kaksikielinen: 79 prosenttia asukkaista puhui suomea ja 19 prosenttia ruotsia. Ruotsinpyhtään naapurikunnat olivat Kotka, Kouvola, Lapinjärvi, Loviisa, Pernaja ja Pyhtää.
Sisällysluettelo |
Historia[muokkaa]
Ruotsinpyhtään alue oli alkujaan osa Pyhtään pitäjää. Turun rauhassa vuonna 1743 Venäjän ja Ruotsin raja vedettiin Kymijoen läntisimpään haaraan Ahvenkoskelle. Pyhtään itäinen puoli ja Pyhtään kirkko siirtyivät Venäjän haltuun ja Ruotsille jäänyttä länsiosaa alettiin kutsua Ruotsinpyhtääksi, ruotsiksi Svenska Pyttis. Vuonna 1817 pitäjän ruotsinkielinen nimi muuttui virallisesti Strömforsiksi.[4]
Ruotsinpyhtää liitettiin Loviisaan vuoden 2010 alussa yhdessä Liljendalin ja Pernajan kanssa. Kunnan koillisosassa sijaitsevat Haaviston ja Vastilan kylät siirtyivät Pyhtääseen.[5]
Nähtävyydet[muokkaa]
Strömforsin ruukki[muokkaa]
Vapaaherra Johan Creutz perusti Petjärven kylään kankivasarapajan vuonna 1695. Viereinen koski ja läheiset metsät tarjosivat pajalle hyvät toimintaedellytykset. Ruukki sai nimen Strömfors vuonna 1744, jolloin Anders Nohrström ja Jakob Forsell ostivat pajan ja perustivat manufaktuuripajan, sahan ja myllyn. Vuonna 1781 pajan omistajaksi tuli Jakob Forsellesin poika, vuorineuvos Henrik Johan af Forselles. Hänen leskensä Virginia af Forselles peri ruukkitilan 31-vuotiaana. Ruukin nykyinen ilme on peräisin hänen ajaltaan.
Ruukki säilyi af Forsellesin suvun hallussa vuoteen 1876 asti, eli yhteensä 132 vuotta. Vuonna 1886 kauppaneuvos Antti Ahlström osti ruukin ja keskittyi erityisesti sahatoimintaan. Vuonna 1947 A. Ahlström Oy perusti ruukkiin muovi- ja sähkötarvikkeita valmistavan tehtaan. Rautaruukkipajat lopettivat toimintansa vuonna yli 250 vuoden toiminnan jälkeen vuonna 1950 ja sahatoiminta lakkasi kolme vuotta myöhemmin. Vuonna 1969 ruukkialueelle vahvistettiin Suomen ensimmäinen haja-asutusalueen taajaman suojelukaava. Alue rakennuksineen on Museoviraston suojeluksessa.[6]
Ruukin alueella sijaitsee myös vuonna 1770 valmistunut ja 1898 nykyisen ulkoasunsa saanut Ruotsinpyhtään kirkko.[7] Kirkon alttaritauluna komeilee Helene Schjerfbeckin vuonna 1898 maalaama "Ylösnousemus". Teos jäi myös Schjerfbeckin ensimmäiseksi ja viimeiseksi alttarimaalaukseksi.[8]
Savukosken silta[muokkaa]
Ahvenkosken pohjoispuolella Pyhtään ja Loviisan rajalla sijaitseva Savukosken silta valmistui vuonna 1928. 49 metriä pitkän ja tyypiltään harvinaisen betonisen yksinivelisen kaarisillan rakensi tanskalainen urakoitsijayhtiö Christiani & Nielsen. Kyseessä oli tiettävästi ensimmäinen vastaavanlainen maantiesilta koko maailmassa. Silta oli taloudellinen rakentaa, koska sen rakenteet vaativat tavallista vähemmän betonia. Betonointi kuitenkin epäonnistui ja silta alkoi rapautua jo 1930-luvulla. Se jäi pois käytöstä 1960-luvulla, kun Loviisan ja Kotkan välinen tieosuus oikaistiin. Siltaa on korjattu 1980-luvulla. Vuonna 1984 se vihittiin museosillaksi.[9][10]
Kyliä[muokkaa]
Björnvik, Gäddbergsö, Jokiniemi (Ånäs), Keitala, Kulla, Kuninkaankylä (Kungsböle), Lappom, Marinkylä (Marby), Meriniitty (Sjöäng), Misinmäki (Smissbacken), Myllykylä (Kvarnby), Niemistö (Näsby), Petjärvi, Ruotsinkylä (Svenskby), Ruukki (Bruk), Suomenkylä (Finnby), Söderby, Tesjoki (Tessjö), Torpparinmäki (Torparbacken), Vahterpää, Viirilä (Virböle), Vähä-Ahvenkoski (Lillabborfors)
Katso myös[muokkaa]
Lähteet[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2010.
- ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot kuukausittain 31.12.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2010.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 1.1.2010.
- ↑ Rootsinpyhtaa Old Time & Bluegrass Festival
- ↑ www.kymensanomat.fi - Loviisan liitos onnistui kolmannella kerralla
- ↑ Loviisa / Ruukin historia
- ↑ Ruotsinpyhtään kirkko rakennusperintörekisterissä
- ↑ Ruotsinpyhtään seurakunta
- ↑ Savukosken silta Pyhtäällä saattaa poistua museoluettelosta | Kymen Sanomat
- ↑ Savukosken silta Suurella Rantatiellä
Aiheesta muualla[muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ruotsinpyhtää Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 
| Askola - Espoo - Hanko - Helsinki - Hyvinkää - Inkoo - Järvenpää - Karkkila - Kauniainen - Kerava - Kirkkonummi - Lapinjärvi - Lohja - Loviisa - Myrskylä - Mäntsälä - Nurmijärvi - Pornainen - Porvoo - Pukkila - Raasepori - Sipoo - Siuntio - Tuusula - Vantaa - Vihti |
| Entiset kunnat Bromarv - Degerby - Haagan kauppala - Huopalahti - Hyvinkään mlk - Karjaa - Karjalohja - Karjaan mlk - Kulosaari - Liljendal - Lohjan kunta - Nummi - Nummi-Pusula - Oulunkylä - Pernaja - Pohja - Porvoon mlk - Pusula - Pyhäjärvi Ul - Ruotsinpyhtää - Sammatti - Snappertuna - Tammisaaren mlk - Tammisaari - Tenhola |
| Askola - Lapinjärvi - Loviisa - Myrskylä - Porvoo - Pukkila - Sipoo |
| Entiset kunnat Liljendal - Pernaja - Porvoon maalaiskunta - Ruotsinpyhtää |
