Ruotsinpyhtää

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruotsinpyhtää
Strömfors
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Loviisa
Ruotsinpyhtää.vaakuna.svg Ruotsinpyhtää.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°31′25″N, 026°28′10″EKoordinaatit: 60°31′25″N, 026°28′10″E
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Itä-Uudenmaan maakunta
Seutukunta Loviisan seutukunta
Perustettu 1743
Liitetty 2010
– liitoskunnat Loviisa
Pernaja
Liljendal
Ruotsinpyhtää
– syntynyt kunta Loviisa
Pinta-ala 470,03 km² [1]
(1.1.2009)
– maa 276,67 km²
– sisävesi 15,25 km²
– meri 178,11 km²
Väkiluku 2 893  [2]
(31.12.2009)
väestötiheys 10,46 as/km² (31.12.2009)
Ikäjakauma 2008 [3]
– 0–14-v. 15,6 %
– 15–64-v. 64,4 %
– yli 64-v. 20,1 %

Ruotsinpyhtää (ruots. Strömfors) on Suomen entinen kunta, joka sijaitsi Itä-Uudenmaan maakunnassa Etelä-Suomen läänissä. Kunnan asukasluku vuonna 2009 oli 2 893,[2] ja pinta-ala 470,03 km², josta 276,67 km² oli maata ja 15,25 km² sisävesialueita.[1] Kunta oli kaksikielinen: 79 prosenttia asukkaista puhui suomea ja 19 prosenttia ruotsia. Ruotsinpyhtään naapurikunnat olivat Kotka, Kouvola, Lapinjärvi, Loviisa, Pernaja ja Pyhtää.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsinpyhtään alue oli alkujaan osa Pyhtään pitäjää. Turun rauhassa vuonna 1743 Venäjän ja Ruotsin raja vedettiin Kymijoen läntisimpään haaraan Ahvenkoskelle. Pyhtään itäinen puoli ja Pyhtään kirkko siirtyivät Venäjän haltuun ja Ruotsille jäänyttä länsiosaa alettiin kutsua Ruotsinpyhtääksi, ruotsiksi Svenska Pyttis. Vuonna 1817 pitäjän ruotsinkielinen nimi muuttui virallisesti Strömforsiksi.[4]

Ruotsinpyhtää liitettiin Loviisaan vuoden 2010 alussa yhdessä Liljendalin ja Pernajan kanssa. Kunnan koillisosassa sijainneet Haaviston ja Vastilan kylät siirtyivät Pyhtääseen.[5]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Strömforsin ruukki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruukki

Vapaaherra Johan Creutz perusti Petjärven kylään kankivasarapajan vuonna 1695. Viereinen koski ja läheiset metsät tarjosivat pajalle hyvät toimintaedellytykset. Ruukki sai nimen Strömfors vuonna 1744, jolloin Anders Nohrström ja Jakob Forsell ostivat pajan ja perustivat manufaktuuripajan, sahan ja myllyn. Vuonna 1781 pajan omistajaksi tuli Jakob Forsellesin poika, vuorineuvos Henrik Johan af Forselles. Hänen leskensä Virginia af Forselles peri ruukkitilan 31-vuotiaana. Ruukin nykyinen ilme on peräisin hänen ajaltaan.

Ruukki säilyi af Forsellesin suvun hallussa vuoteen 1876 asti, eli yhteensä 132 vuotta. Vuonna 1886 kauppaneuvos Antti Ahlström osti ruukin ja keskittyi erityisesti sahatoimintaan. Vuonna 1947 A. Ahlström Oy perusti ruukkiin muovi- ja sähkötarvikkeita valmistavan tehtaan. Rautaruukkipajat lopettivat toimintansa vuonna yli 250 vuoden toiminnan jälkeen vuonna 1950 ja sahatoiminta lakkasi kolme vuotta myöhemmin. Vuonna 1969 ruukkialueelle vahvistettiin Suomen ensimmäinen haja-asutusalueen taajaman suojelukaava. Alue rakennuksineen on Museoviraston suojeluksessa.[6]

Ruukin alueella sijaitsee myös vuonna 1770 valmistunut ja 1898 nykyisen ulkoasunsa saanut Ruotsinpyhtään kirkko.[7] Kirkon alttaritauluna komeilee Helene Schjerfbeckin vuonna 1898 maalaama "Ylösnousemus". Teos jäi myös Schjerfbeckin ensimmäiseksi ja viimeiseksi alttarimaalaukseksi.[8]

Savukosken silta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savukosken silta

Ahvenkosken pohjoispuolella Pyhtään ja Loviisan rajalla sijaitseva Savukosken silta valmistui vuonna 1927. Kokonaispituudeltaan 60-metrisen, tyypiltään harvinaisen betonisen yksinivelisen kaarisillan rakensi tanskalainen urakoitsijayhtiö Christiani & Nielsen. Kyseessä oli tiettävästi ensimmäinen vastaavanlainen maantiesilta koko maailmassa. Silta oli taloudellinen rakentaa, koska sen rakenteet vaativat tavallista vähemmän betonia. Betonointi kuitenkin epäonnistui ja silta alkoi rapautua jo 1930-luvulla. Se jäi pois käytöstä 1960-luvulla, kun Loviisan ja Kotkan välinen tieosuus oikaistiin. Siltaa on korjattu 1980-luvulla. Vuonna 1984 se vihittiin museosillaksi.[9][10]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Björnvik, Gäddbergsö, Jokiniemi (Ånäs), Keitala, Kulla, Kuninkaankylä (Kungsböle), Lappom, Marinkylä (Marby), Meriniitty (Sjöäng), Misinmäki (Smissbacken), Myllykylä (Kvarnby), Niemistö (Näsby), Petjärvi, Ruotsinkylä (Svenskby), Ruukki (Bruk), Suomenkylä (Finnby), Söderby, Tesjoki (Tessjö), Torpparinmäki (Torparbacken), Vahterpää, Viirilä (Virböle), Vähä-Ahvenkoski (Lillabborfors)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.