Ruotsinpyhtää
Wikipedia
|
Strömfors |
|
|---|---|
 |
 |
|
vaakuna |
sijainti |
| www.ruotsinpyhtaa.fi | |
| Sijainti | |
| Lääni | Etelä-Suomen lääni |
| Maakunta | Itä-Uudenmaan maakunta |
| Seutukunta | Loviisan seutukunta |
| Perustettu | 1743 |
| Kuntaliitokset | Loviisa (2010) Liljendal (2010) Pernaja (2010) |
| Pinta-ala ilman merialueita | 291,92 km² 256:nneksi suurin 2009 |
| Kokonaispinta-ala | 470,03 km² 243:nneksi suurin 2009 [1] |
| – maa | 276,67 km² |
| – sisävesi | 15,25 km² |
| – meri | 178,11 km² |
| Väkiluku | 2 893 261:nneksi suurin 31.3.2009 [2] |
| – väestötiheys | 10,46 as/km² (31.3.2009) |
| Demografiatiedot | 2008 [3] |
| – 0–14-v. | 15,6 % |
| – 15–64-v. | 64,4 % |
| – yli 64-v. | 20,1 % |
| Äidinkieli | 2008 [4] |
| – suomenkielisiä | 79,6 % |
| – ruotsinkielisiä | 18,5 % |
| – muut | 1,9 % |
| Kunnallisvero | 19,75 % 79:nneksi suurin 2009 [5] |
| Kunnanjohtaja | Risto Nieminen |
Ruotsinpyhtää (ruots. Strömfors) on Suomen kunta, joka sijaitsee Itä-Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 2 893 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 470,03 km², josta 276,67 km² on maata ja loput 15,25 km² sisävesialueita.[1] Kunta on kaksikielinen: 79 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 19 prosenttia puhuu ruotsia.
Ruotsinpyhtään naapurikunnat ovat Kotka, Kouvola, Lapinjärvi, Loviisa, Pernaja ja Pyhtää.
Ruotsinpyhtää liitetään Loviisaan vuoden 2010 alussa yhdessä Liljendalin ja Pernajan kanssa. Kunnan koillisosassa sijaitsevat Haaviston ja Vastilan kylät siirtyvät Pyhtääseen.[6]
Ruotsinpyhtään keskustana toimii Ruukki, jossa sijaitsee myös Ruotsinpyhtään kirkko, jonka alttaritauluna komeilee Helene Schjerfbeckin vuonna 1898 maalaama alttaritaulu "Ylösnousemus". Teos jäi myös Helenen ensimmäiseksi ja viimeiseksi alttarimaalaukseksi.[7]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Ruotsinpyhtää muodostettiin aikoinaan siitä osasta vanhaa Pyhtään pitäjää, joka Turun rauhassa vuonna 1743 jäi Ruotsille, kun Pyhtään pääosa Kymijoen läntisintä suuhaaraa myöten joutui Venäjälle. Tästä johtuu kunnan nimikin.
[muokkaa] Yritystoiminta
Ruotsinpyhtäällä toimi vuodesta 1698 alkaen Strömforsin rautaruukki, joka siirtyi vuonna 1886 Antti Ahlströmin omistukseen. Ruukin toiminta jatkui 1950-luvun alkuun saakka. Rautaruukin tiloissa toimii nykyään ruukkimuseo. Antti Ahlströmin liiketoimintaa jatkanut A. Ahlström Osakeyhtiö siirsi vuonna 1946 Karhulasta Ruotsinpyhtäälle muovituoteosaston, josta kehittyi sähköasennustarvikkeita valmistava Strömforsin tehdas. Tehdas on nykyään (2006) ranskalaisen Schneider Electricin omistuksessa, mutta se käyttää edelleen Strömfors-tuotemerkkiä.
Ruotsinpyhtää on tällä hetkellä yksi ehdokas kolmesta Fennovoiman ydinvoimalan sijoituspaikkakunnaksi.[8]
[muokkaa] Kyliä
Björnvik, Gäddbergsö, Haavisto (Västerhirvikoski), Jokiniemi (Ånäs), Keitala, Kulla, Kuninkaankylä (Kungsböle), Lappom, Marinkylä (Marby), Meriniitty (Sjöäng), Misinmäki (Smissbacken), Myllykylä (Kvarnby), Niemistö (Näsby), Petjärvi, Ruotsinkylä (Svenskby), Ruukki (Bruk), Suomenkylä (Finnby), Söderby, Tesjoki (Tessjö), Torpparinmäki (Torparbacken), Vahterpää, Vastila, Viirilä (Virböle), Vähä-Ahvenkoski (Lillabborfors)
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- Väestörekisterikeskus: Kuntien asukasluvut kuukausittain
- Suomen Sukututkimusseura: Tietoja seurakunnista
[muokkaa] Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ 2,0 2,1 Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.3.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.4.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 1.12.2008. Verohallinto. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ www.kymensanomat.fi - Loviisan liitos onnistui kolmannella kerralla
- ↑ Ruotsinpyhtään seurakunta
- ↑ Fennovoima
