Museovirasto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Museoviraston logo

Museovirasto on opetusministeriön alainen asiantuntijavirasto, joka tutkii, säilyttää ja hoitaa suomalaista esineellistä kulttuuriperintöä ja kulttuuriympäristöä, rakennusperintöä, muinaisjäännöksiä ja kulttuurillisesti merkittävää esineistöä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Se myös tarjoaa alaa koskevia palveluita. Museovirastolla on myös kuva-arkisto, joka avasi lokakuussa 2010 uuden kuvien verkkoselailu- ja myyntijärjestelmän www.kuvakokoelmat.fi.

Sisällysluettelo

Organisaatio [muokkaa]

Museoviraston toiminta on jaettu kolmeksi eri päätulosalueeksi:

  • Kulttuuriympäristö
  • Museot ja näyttelyt
  • Museotoimen kehittäminen

Museovirasto toimii budjettivaroilla. Museovirasto jakaa valtion talousarviossa sille osoitetut määrärahat erilaisiin avustuksiin. Viraston toimenkuvaan kuuluu myös tilastotietojen kokoaminen Suomen museoista.

Museoviraston osana toimii Suomen kansallismuseo. Vakinaista henkilökuntaa Museovirastossa on yhteensä noin 260.

Luvat [muokkaa]

Museovirasto myöntää muinaisjäännösten tutkimusluvat ja osan kultuuriesineiden maastavientiluvista.

Historiaa [muokkaa]

Aloitteen Suomen muinaisjäännösten suojelusta oli tehnyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seura jo vuonna 1867. Valtiopäivien 1882 hyväksymän ehdotuksen pohjalta annettiin seuraavana vuonna asetus muinaismuistojen suojelusta ja rauhoittamisesta. Muinaismuistoasetuksen toimeenpanoa valvomaan perustettiin 19.6.1884 annetulla toisella asetuksella Arkeologinen toimisto (Arkeologisk Kommision), joka oli ensimmäinen muinaismuistojen säilymistä valvonut valtiollinen toimielin Suomessa. Siihen kuului puheenjohtajana valtionarkeologi sekä kuusi muuta jäsentä, jotka edustivat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa, Helsingin yliopistoa, Suomen Tiedeseuraa, Suomen Historiallista Seuraa sekä Suomen muinaismuistoyhdistystä. Organisaation nimeksi vaihtui vuonna 1908 Arkeologinen toimikunta ja edelleen vuonna 1911 Muinaistieteellinen toimikunta. Toimikunta aloitti 1890-luvulla Suomen keskiaikaisten linnojen restauroinnin; 1920-luvulla olivat vuorossa Suomenlinna ja Turun tuomiokirkko.[1]

Toimikunnan alaisuuteen perustettiin 1893 Valtion historiallinen museo esinekokoelmia hallinnoimaan. Sen pohjalta kehittyi myöhemmin Suomen kansallismuseo, joka avattiin 1916. Myös Seurasaaren ulkomuseo siirtyi toimikunnan alaisuuteen vuonna 1913, neljä vuotta perustamisensa jälkeen. Muinaistieteellinen toimikunta muutettiin vuonna 1920 kollegiaaliseksi virastoksi. Siitä muodostettiin vuonna 1972 nykyinen Museovirasto. Viraston tehtäväkenttää laajensi huomattavasti vuonna 1964 säädetty rakennussuojelulaki, joka velvoitti laajamittaiseen rakennussuojeluun. Myöhemmin uutena alana on tullut mukaan myös meriarkeologia.[2]

Museovirasto on toiminut vuodesta 1972 Helsingin Nervanderinkadulla Väinö Vähäkallion suunnittelemassa entisessä Suomalaisen yhteiskoulun rakennuksessa[3], mutta muuttaa vuosien 2011–2013 aikana Alvar Aallon suunnittelemaan Kulttuuritaloon ja sen vieressä sijaitsevaan entiseen kotitalousopettajaopiston rakennukseen Sturenkadulle.[4]

Pääjohtajat [muokkaa]

Titteli vuoteen 1971 valtionarkeologi, 1972–1992 ylijohtaja, vuodesta 1993 pääjohtaja

[5][6][7]

Katso myös [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

  • Pääjohtajakunta. SKS, Helsinki 2005.

Viitteet [muokkaa]

  1. Pääjohtajakunta, s. 190–192.
  2. Pääjohtajakunta, s. 191–192.
  3. Pääjohtajakunta, s. 191.
  4. Museoviraston muutto Museovirasto. Viitattu 12.5.2011.
  5. Pääjohtakunta, s. 193.
  6. Museoviraston pääjohtaja Paula Purhonen jää eläkkeelle vuoden lopussa Museovirasto 19.2.2009. Viitattu 25.7.2011.
  7. Juhani Kostet nimitettiin Museoviraston uudeksi pääjohtajaksi Museovirasto 3.12.2009. Viitattu 25.7.2011.

Aiheesta muualla [muokkaa]