Suomen kansallismuseo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen kansallismuseo
Kansallismuseo Helsinki.jpg
Osoite Mannerheimintie 34
Sijainti Helsinki
Rakennustyyppi museo
Valmistumisvuosi 1910
Omistaja Senaatti-kiinteistöt
Rakennuttaja Yleisten rakennusten ylihallitus
Urakoitsija rakennusmestarit August Pettersson ja Frans Johansson
Julkisivumateriaali kivi, rappaus
Korkeus 53 metriä[1]
Huoneistoala näyttelytilat yli 3 100 m²
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Suomen kansallismuseo esittelee Suomen historiaa kivikaudelta nykypäivään esinekulttuurin avulla. Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa. Kansallismuseo toimii valtakunnallisena kulttuurihistorian museona, johon kuuluu päämuseon lisäksi 16 muuta museota, muun muassa Kulttuurien museo, Suomen merimuseo Kotkassa, Seurasaaren ulkomuseo sekä eri puolilla Suomea sijaitsevia henkilöhistoriallisia museoita, linnoja (Hämeen linna ja Olavinlinna) sekä kartanomuseoita.

Kansallismuseolla on noin puolen miljoonan esineen kokoelmat, joista vastaavat museon kokoelma- ja tutkimusyksikkö sekä konservointilaitos ja keskusvarasto. Vakinaista henkilökuntaa on noin 120. Museo sijaitsee Helsingin Etu-Töölössä Mannerheimintien varrella.

Suomen kansallismuseon arkkitehtuurissa on piirteitä keskiaikaisista suomalaisista kirkoista ja linnoista sekä etenkin sisätiloissa kansainvälisestä art nouveau -tyylistä.

Museorakennuksen arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallismuseon rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Ulkoasu jäljittelee vapaasti Suomen eri aikausien arkkitehtoonisia aiheita, mm. keskiaikaisia kirkkoja ja linnoja. Arkkitehtuuri edustaa kansallisromantiikkaa, ja sisäosat ovat pääasiassa jugendia. Museo rakennettiin 1905–1910, ja se avattiin yleisölle vuonna 1916.[2] Museo nimettiin virallisesti Suomen kansallismuseoksi maan itsenäistymisen jälkeen vuonna 1917. Viimeisimmän suuren peruskorjauksen jälkeen museo avattiin 2000.

Museon sisääntuloaulan katossa on Akseli Gallen-Kallelan maalaamat Kalevala-aiheiset kattofreskot, joita pääsee katsomaan ilman pääsymaksua. Vuonna 1928 maalattujen freskojen esikuvana olivat Gallen-Kallelan vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljonkiin maalaamat freskot.

Näyttelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusnäyttely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallismuseon perusnäyttely jakaantuu kuuteen osaan. Suomen esihistoria -osa on Suomen laajin arkeologinen perusnäyttely. Valtakunta-osa kertoo suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehityksestä keskiajalta Suomen itsenäistymiseen. Maa ja kansa -osa esittelee kansankulttuuria. 1900-luvun näyttely, ”Suomi Finland 1900”, esittelee 1900-luvun Suomen ja suomalaiset. Aarrekammiossa esitellään raha-, mitali-, kunniamerkki-, hopea-, koru- ja asekokoelmat. Työpaja VINTTI museon neljännessä kerroksessa on toiminnallinen näyttely.[3]

Kuvia Kansallismuseosta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kansallismuseo Emporis. Viitattu 11.3.2013. (englanniksi)
  2. Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma, s. 139. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-1844-4.
  3. Kansallismuseon perusnäyttely 13.2.2013. Museovirasto. Viitattu 8.3.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 60°10′30″N, 024°55′55″E