Suomen kansallismuseo
Sivulta puuttuu | Suomen kansallismuseo | |
|---|---|
 |
|
| Osoite | Mannerheimintie 34 |
| Sijainti | Helsinki |
| Rakennustyyppi | museo |
| Valmistumisvuosi | 1910 |
| Omistaja | Senaatti-kiinteistöt |
| Rakennuttaja | Yleisten rakennusten ylihallitus |
| Urakoitsija | rakennusmestarit August Pettersson ja Frans Johansson |
| Julkisivumateriaali | kivi, rappaus |
| Korkeus | 53 metriä[1] |
| Huoneistoala | näyttelytilat yli 3 100 m² |
 |
|
Suomen kansallismuseo esittelee Suomen historiaa kivikaudelta nykypäivään esinekulttuurin avulla. Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa. Kansallismuseo toimii valtakunnallisena kulttuurihistorian museona, johon kuuluu päämuseon lisäksi 16 muuta museota, muun muassa Kulttuurien museo, Suomen merimuseo Kotkassa, Seurasaaren ulkomuseo sekä eri puolilla Suomea sijaitsevia henkilöhistoriallisia museoita, linnoja (Hämeen linna ja Olavinlinna) sekä kartanomuseoita.
Kansallismuseolla on noin puolen miljoonan esineen kokoelmat, joista vastaavat museon kokoelma- ja tutkimusyksikkö sekä konservointilaitos ja keskusvarasto. Vakinaista henkilökuntaa on noin 120. Museo sijaitsee Helsingin Etu-Töölössä Mannerheimintien varrella.
Sisällysluettelo |
Museorakennuksen arkkitehtuuri[muokkaa]
Kansallismuseon rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Ulkoasu jäljittelee vapaasti Suomen eri aikausien arkkitehtoonisia aiheita, mm. keskiaikaisia kirkkoja ja linnoja. Arkkitehtuuri edustaa kansallisromantiikkaa, ja sisäosat ovat pääasiassa jugendia. Museo rakennettiin 1905–1910, ja se avattiin yleisölle vuonna 1916. Museo nimettiin Suomen kansallismuseoksi maan itsenäistymisen jälkeen vuonna 1917. Viimeisimmän suuren peruskorjauksen jälkeen museo avattiin 2000.
Museon sisääntuloaulan katossa on Akseli Gallen-Kallelan maalaamat Kalevala-aiheiset kattofreskot, joita pääsee katsomaan ilman pääsymaksua. Vuonna 1928 maalattujen freskojen esikuvana olivat Gallen-Kallelan vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljonkiin maalaamat freskot.
Näyttelyt[muokkaa]
Perusnäyttely[muokkaa]
Kansallismuseon perusnäyttely jakaantuu kuuteen osaan. Suomen esihistoria -osa on Suomen laajin arkeologinen perusnäyttely. Valtakunta-osa kertoo suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehityksestä keskiajalta Suomen itsenäistymiseen. Maa ja kansa -osa esittelee kansankulttuuria. 1900-luvun näyttely, ”Suomi Finland 1900”, esittelee 1900-luvun Suomen ja suomalaiset. Aarrekammiossa esitellään raha-, mitali-, kunniamerkki-, hopea-, koru- ja asekokoelmat. Työpaja VINTTI museon neljännessä kerroksessa on toiminnallinen näyttely.[2]
Vaihtuvat näyttelyt[muokkaa]
20. lokakuuta 2012 – 31. maaliskuuta 2013 kansallismuseossa on vaihtuvana näyttelynä ”Lasiin prässättyä protestia – suurmieslaseja ja vaakuna-asetteja”. Se kertoo, miten sortovuodet vaikuttivat suomalaisiin lasiesineisiin. Näyttelyn on tuottanut Keski-Suomen museo.[3]
Kuvia Kansallismuseosta[muokkaa]
-
Ilvesreliefi
-
Kettureliefi
-
Kyntäjäreliefi
-
Kansallismuseon torni
-
Itäinen reliefi
-
Sisääntuloaulan kattofreskot Kyisen pellon kyntö ja Sammon puolustus.
Lähteet[muokkaa]
- Suomen kansallismuseo Museovirasto.
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kansallismuseo Emporis. Viitattu 11.3.2013. (englanniksi)
- ↑ Kansallismuseon perusnäyttely 13.2.2013. Museovirasto. Viitattu 8.3.2013.
- ↑ Kansallismuseon vaihtuvat näyttelyt 8.3.2013. Museovirasto. Viitattu 11.3.2013.
Aiheesta muualla[muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen kansallismuseo Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Koordinaatit:
