1972

Wikipedia

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku  1900-luku  2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku  1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku  2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900  1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000  2001 2002

[muokkaa] Tapahtumia

[muokkaa] Tammikuu

• 1. tammikuuta – Espoo, Kauniainen ja Kankaanpää muuttuivat kaupungeiksi, Huittinen, Kokemäki ja Parkano kauppaloiksi ja Helsingin maalaiskunnasta tuli Vantaa-niminen kauppala. Ahlaisten kunta liitettiin Porin kaupunkiin, Ikaalisten mlk Ikaalisten kauppalaan ja Teiskon kunta Tampereen kaupunkiin.
• 2.–3. tammikuuta – Suomessa toimitettiin ennenaikaiset eduskuntavaalit. Eduskunta oli hajotettu lokakuussa 1971.
• 4. tammikuuta – Itävaltalaisesta Kurt Waldheimista tuli YK:n pääsihteeri.
• 5. tammikuuta – NASA julkaisi suunnitelman avaruussukkulan kehittämiseksi.
• 9. tammikuuta – RMS Queen Elizabeth tuhoutui tulipalossa Hongkongin satamassa.
• 14. tammikuuta − Tanskan kuningas Fredrik IX kuoli Kööpenhaminassa. Hänen tyttärensä, kruununprinsessa Margareeta julistettiin kuningattareksi seuraavana päivänä.
• 20. tammikuuta – Tohtori Ahti Karjalainen sanoi Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa, että mahdollisuudet presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamiseksi olisi lähiaikoina selvitettävä puolueiden kesken.^lähde? Kekkonen oli ilmoittanut vuoden 1968 vaalien yhteydessä, ettei hän aio enää asettua ehdokkaaksi kautensa päättyessä vuonna 1974.
• 20. tammikuuta − Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto (TPSL) poistettiin puoluerekisteristä puolueen jäätyä ilman kansanedustajia kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa.
• 22. tammikuuta – Tanska, Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta liittyivät EEC:hen.
• 23. tammikuuta – Koko Istanbul asetettiin kotiarestiin 24 tunniksi.
• 26. tammikuuta – Jugoslavian JAT:n DC-9-32, lento 364 Kööpenhaminasta Zagrebiin räjähti ilmassa DDR:n ja Tšekkoslovakian rajan lähellä. Koneen jäänteet putosivat Srbská Kameniceen. 10 km:n pudotuksesta selviytyi lentoemäntä Vesna Vulović.^[1]
• 28. tammikuuta − WSOY:n pääjohtaja Hannu Tarmio ilmoitti sanoutuvansa irti yhtiön palveluksesta. Taustalla olivat Tarmion ja yhtiön hallintoneuvoston välille syntyneet kiistat. Hallintoneuvosto kaavaili Tarmion seuraajaksi yhtiön aiempaa kirjallista johtajaa, professori Eino E. Suolahtea, joka kuitenkin kieltäytyi.
• 30. tammikuuta – Verisunnuntai Pohjois-Irlannissa: brittiarmeija surmasi 13 katolista marssijaa.

[muokkaa] Helmikuu

• 1. helmikuuta − Uusi eduskunta valitsi puhemieheksi SDP:n Rafael Paasion, ensimmäiseksi varapuhemieheksi Keskustapuolueen Johannes Virolaisen ja toiseksi varapuhemieheksi Kokoomuksen Olavi Lähteenmäen.
• 2. helmikuuta – Brittien vastaisia mellakoita järjestettiin Irlannissa. Britannian lähetystö poltettiin Dublinissa.
• 3. helmikuuta – XI talviolympialaiset alkoivat Sapporossa Japanissa. Suomi jäi ensimmäisen kerran kultamitalitta.
• 4. helmikuuta – Mariner 9 -luotain lähetti valokuvia Marsista.
• 4. helmikuuta – Kaikki Pohjoismaat tunnustivat Bangladeshin.
• 7. helmikuuta – SMP:n taktikoinnin johdosta porvarienemmistöinen eduskunta sai sosialistienemmistöiset valiokunnat. Tilanne korjattiin täydennysvaalilla.
• 8. helmikuuta – SMP:n puheenjohtaja Veikko Vennamo tarjosi SDP:lle ja SKDL:lle hallitusyhteistyötä sanoen, että "eduskunnassa ei ole enää porvarillista enemmistöä".
• 10. helmikuuta − TPSL hyväksyttiin takaisin puoluerekisteriin sen kerättyä vaadittavat 5000 kannattajakorttia.
• 21. helmikuuta – Neuvostoliiton miehittämätön avaruusalus Luna 20 laskeutui Kuuhun tuoden paluumatkallaan näytteitä kuukivistä.
• 21. helmikuuta − Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon matkusti viralliselle vierailulle Kiinaan ja tapasi vielä samana päivänä maan johtajan Mao Zedongin ja pääministeri Zhou Enlain.
• 23. helmikuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Teuvo Auran II hallitukselle ja nimitti Rafael Paasion II hallituksen. Paasion hallitus sai kansan suussa nimen "nappulaliiga", koska siinä oli mukana useita nuoria ministereitä, mm. vain 26-vuotias opetusministeri Ulf Sundqvist.
• 27. helmikuuta – YK:n pääsihteeri Kurt Waldheim nimitti varatuomari Helvi Sipilän YK:n sosiaaliasioiden apulaispääsihteeriksi.
• 29. helmikuuta − Tohtori V. J. Sukselainen valittiin eduskunnan puhemieheksi Rafael Paasion tilalle. Ensimmäinen varapuhemies Johannes Virolainen luopui paikastaan ja hänen tilalleen valittiin SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Esko Niskanen.

[muokkaa] Maaliskuu

• 1. maaliskuuta – Rooman klubi julkaisi raporttinsa Kasvun rajat.
• 1. maaliskuuta − Ilmailuhallitus aloitti toimintansa.
• 2. maaliskuuta – Pioneer 10 -luotain laukaistiin matkaan.
• 2. maaliskuuta – Jean-Bedel Bokassasta tuli Keski-Afrikan tasavallan presidentti.
• 3. maaliskuuta − Islannin presidentti Kristján Eldjárn saapui valtiovierailulle Suomeen.
• 10. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Turun ja Porin läänin uudeksi maaherraksi kansanedustaja Sylvi Siltasen, josta tuli Suomen ensimmäinen naismaaherra.
• 14. maaliskuuta − Tanskalainen matkustajakone syöksyi vuorenrinteeseen lähellä Dubaita Arabiemiraateissa, jolloin 112 ihmistä, joukossa kolme suomalaista, sai surmansa.
• 24. maaliskuuta − Presidentti Urho Kekkonen myönsi kirjailija Rabbe Enckellille, historiantutkija Eino Jutikkalalle ja muotoilija Tapio Wirkkalalle akateemikon arvonimen.
• 24. maaliskuuta − WSOY:n yhtiökokous vapautti yhtiön hallintoneuvoston tehtävistään niukalla ääntenenemmistöllä. Irtisanoutunutta pääjohtajaa Hannu Tarmiota pyydettiin jatkamaan työssään, mihin Tarmio suostui.
• 25. maaliskuuta – Euroviisut järjestettiin Edinburghissa Skotlannissa.

[muokkaa] Huhtikuu

• 1. huhtikuuta – Suomessa tuli voimaan kansanterveyslaki, jonka nojalla maahan perustettiin alueelliset terveyskeskukset.
• 4. huhtikuuta – Yhdysvallat tunnusti Bangladeshin.
• 10. huhtikuuta – Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja 70 muuta maata allekirjoittivat biologiset aseet kieltäneen sopimuksen (Biological Weapons Convention).
• 10. huhtikuuta − Maanjäristys surmasi noin 4000 ihmistä Japanin eteläosassa.
• 16. huhtikuuta – Apollo 16 laukaistiin matkaan.
• 18. huhtikuuta – Keskusteltuaan pääministeri Rafael Paasion kanssa Urho Kekkonen sanoi olevansa valmis jatkamaan presidenttinä myös vuoden 1974 jälkeen, "mikäli kansan enemmistö katsoo sen parhaaksi".
• 22. huhtikuuta – Kymmenen säiliövaunua suistui kiskoilta Riihimäen ja Lahden välisellä rataosalla Kärkölän Järvelässä. Kahdesta rikkoutuneesta vaunusta valui maahan 75 000 litraa öljyä.

[muokkaa] Toukokuu

• 3. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi valtiopäiväjärjestyksen muutoksen, jolla äänioikeusikäraja laskettiin 18 vuoteen.
• 3. toukokuuta – Hallitus torjui kansanedustaja Aili Laitisen ehdotuksen valtion bordellien perustamisesta.
• 4. toukokuuta – Metron koerata otettiin käyttöön Helsingin Herttoniemessä.
• 5. toukokuuta – Kuolemanrangaistus poistettiin eduskunnan päätöksellä kokonaan Suomen rangaistusjärjestelmästä. Kuolemanrangaistus oli nyt kielletty kaikkiaan 22 valtiossa, muiden muassa kaikissa Pohjoismaissa, sekä useissa Yhdysvaltain osavaltioissa.
• 12. toukokuuta – Kytäjän kartanon omistaja Kai Vähäkallio ampui kolme nuorta telttaansa Kytäjärven rannalla Hyvinkäällä. Hänet vangittiin 13. kesäkuuta.
• 15. toukokuuta – Alabaman kuvernööri George Wallacea ammuttiin Marylandissa.
• 19. toukokuuta – 17 ihmistä loukkaantui pommi-iskussa Hampurissa; Punainen armeijakunta ilmoitti olevansa vastuussa.
• 24. toukokuuta – Punaisen armeijakunnan pommi-isku tappoi kaksi yhdysvaltalaissotilasta Heidelbergissa.
• 26. toukokuuta – Richard Nixon ja Leonid Brežnev allekirjoittivat SALT I -sopimuksen Moskovassa.
• 30. toukokuuta – Japanin punainen armeija (日本赤軍) tappoi 24 ihmistä ja haavoitti sataa Lodin lentokentällä Israelissa. Turvallisuusmiehet ampuivat kaksi hyökkääjää ja vangitsivat kolmannen. Palestiinan vapautuksen kansanrintama (PFLP) otti vastuun teosta.

[muokkaa] Kesäkuu

• 1. kesäkuuta – Irakin öljyvarat kansallistettiin.
• 2. kesäkuuta – Andreas Baader ja muita RAF:n terroristeja pidätettiin Frankfurt am Mainissa.
• 7. kesäkuuta − Suomi ja Neuvostoliitto allekirjoittivat sopimuksen, jonka nojalla neuvostoliittolainen urakoitsija rakentaa maakaasuputken linjalle Imatra−Kouvola−Kotka vuoden 1973 loppuun mennessä.
• 8. kesäkuuta − Länsi-Saksa ja Egypti solmivat uudelleen diplomaattisuhteensa, jotka olivat katkenneet vuonna 1965 Länsi-Saksan solmittua vastaavat suhteet Israelin kanssa.
• 9. kesäkuuta − Ahvenanmaalla juhlittiin maakunnan itsehallinnon 50-vuotispäivää.
• 15. kesäkuuta – Ulrike Meinhof ja muita terroristeja pidätettiin Langenhagenissa.
• 15. kesäkuuta – Yleisradion hallintoneuvosto määräsi pääjohtaja Eino S. Revon virkavapaalle, koska hän ei ollut noudattanut tasapuolisuutta radio-ohjelmissa. Virkavapaus ulottui heinäkuun alusta vuoden loppuun.
• 17. kesäkuuta – Watergate-skandaali: viisi Valkoisen talon työntekijää pidätettiin murrosta demokraattipuolueen toimistoihin Yhdysvalloissa.
• 17. kesäkuuta – Yhdysvallat luovutti Okinawan Japanille.
• 25. kesäkuuta – Juan Perón valittiin Argentiinan presidentiksi.

[muokkaa] Heinäkuu

• 8. heinäkuuta – SMP:n puoluekokouksessa ehdotettiin Veikko Vennamoa presidenttiehdokkaaksi tuleviin vaaleihin. Vennamo valitutti uudeksi puoluesihteeriksi Urpo Leppäsen ja esti siten Eino Poutiaisen uudelleenvalinnan huolimatta Poutiaisen puolueen kentällä nauttimasta suosiosta.
• 9. heinäkuuta − Itä-Saksa syytti Länsi-Saksaa Suomen hallituksen painostamisesta Saksojen tunnustamisessa ja Euroopan turvallisuuskokouksen järjestämisessä.
• 12. heinäkuuta – Opetusministeriö lähetti kouluhallitukselle kirjelmän, jonka mukaan koulut eivät saisi puuttua oppilaiden kuulumiseen poliittisiin järjestöihin eikä poliittisten tunnusten käyttöön vaatetuksessa.
• 18. heinäkuuta – Anwar Sadat karkotti 20 000 Neuvostoliiton neuvonantajaa Egyptistä.
• 20. heinäkuuta − Kiina ilmoitti virallisesti entisen puolustusministerin Lin Biaon kuolemasta ja maan johtajan Mao Zedongin murhaamiseen tähdänneestä salaliitosta, jota Lin Biaon kerrottiin johtaneen.
• 21. heinäkuuta – "Veriperjantai", 20 pommia räjähti Belfastin keskustassa (ks. IRA).
• 21. heinäkuuta – SMP:n 18-henkinen eduskuntaryhmä repesi kahtia. Kaksitoista kansanedustajaa hyökkäsi puheenjohtaja Veikko Vennamoa vastaan syyttäen häntä itsevaltiudesta puolueessa ja sanoen hänen tehneen toiminnallaan puolueen yhteistyökelvottomaksi sekä oikealle että vasemmalle.
• 22. heinäkuuta − Ruotsi, Islanti, Sveitsi, Itävalta ja Portugali allekirjoittivat vapaakauppasopimukset Euroopan talousyhteisön EEC:n kanssa Brysselissä. Neuvotteluihin osallistuneen Suomen osalta sopimuksen allekirjoittaminen lykättiin.

[muokkaa] Elokuu

• 4. elokuuta − Brittiläinen rockmuusikko Paul McCartney saapui kahden päivän konserttimatkalle Suomeen.
• 8. elokuuta − Suomen yksityisyrittäjäin puoluejärjestö (Syp) merkittiin puoluerekisteriin.
• 11. elokuuta – Vietnamin sota: viimeiset Yhdysvaltain maajoukot vetäytyivät Etelä-Vietnamista.
• 16. elokuuta − Marokon kuningasta Hassan II:ta vastaan tehtiin murhayritys maan pääkaupungissa Rabatissa. Yritystä johtanut puolustusministeri Mohammed Oufkir teki itsemurhan vielä samana päivänä.
• 21. elokuuta – Ensimmäinen kuumailmapallo lensi Alppien yli.
• 21. elokuuta – Suomen säästöpankkilaitos täytti 150 vuotta.
• 22. elokuuta − Kansainvälinen olympiakomitea kielsi Rhodesian osallistumisen Münchenin olympialaisiin sen harjoittaman rotuerottelun vuoksi.
• 25. elokuuta − Kiina esti veto-oikeudellaan YK:n turvallisuusneuvostossa Bangladeshin hyväksymisen YK:n jäseneksi.
• 26. elokuuta – XX kesäolympialaiset alkoivat Münchenissä.

[muokkaa] Syyskuu

• 1. syyskuuta – Bobby Fischer voitti Reykjavíkissa ensimmäisenä yhdysvaltalaisena shakin maailmanmestaruuden kukistettuaan Boris Spasskin.
• 3. syyskuuta – Lasse Viren voitti 10 000 m:n juoksun ME-ajalla Münchenin olympialaisissa.
• 5. syyskuuta – Kalevi Sorsan hallitus aloitti työnsä.
• 5. syyskuuta – Pohjois-Karjala-projekti alkoi. Suomalaisten miesten keskimääräinen elinikä oli todettu yhdeksi Euroopan alhaisimmista (65-66 vuotta). Syynä tähän olivat tupakoinnin, liikunnan puutteen ja epäterveellisen ruokavalion aiheuttamat sydän- ja verisuonitaudit. Ongelma oli erityisen vaikea Itä-Suomessa.
• 5.–6. syyskuuta– Münchenin verilöyly: 11 israelilaista urheilijaa kuoli, kun "Musta syyskuu" valtasi olympiakylän.
• 6. syyskuuta – Ruoppaaja Nostaja kaatui ja upposi kovassa merenkäynnissä Pietarsaaren edustalla. Aluksen työntekijöistä 16 hukkui ja vain viiden onnistui pelastautua.
• 8. syyskuuta – SMPn eduskuntaryhmä hajosi, kun 12 edustajaa poistui ryhmäkokouksesta.
• 10. syyskuuta – Lasse Viren voitti 5 000 m:n juoksun ja Pekka Vasala 1500 m:n juoksun Münchenin olympialaisissa.
• 14. syyskuuta – Länsi-Saksa ja Puola solmivat diplomaattisuhteet.
• 17. syyskuuta – Uganda ilmoitti, että sen alueella on tansanialaisjoukkoja.
• 21. syyskuuta – Filippiinien presidentti Ferdinand Marcos asetti koko maan poikkeustilaan.
• 25. syyskuuta – Norjalaiset torjuivat maansa EEC-jäsenyyden neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä.
• 30. syyskuuta – Ruotsissa vihittiin käyttöön Euroopan pisin maantiesilta, joka yhdistää Öölannin mantereeseen. Kalmarin salmen ylittävän runsaan kuuden kilometrin pituisen sillan rakennustyö kesti neljä ja puoli vuotta.

[muokkaa] Lokakuu

• 1. lokakuuta – Viimeiset raitiovaunut lopettivat liikennöintinsä Turussa.
• 1.−2. lokakuuta – Suomessa pidettiin kunnallisvaalit. Parhaiten menestyivät SDP ja Kokoomus, pahimmat tappiot kärsivät SMP ja TPSL.
• 4. lokakuuta – SMP:n puoluehallitus syytti kahta kansanedustajaa, Heikki Kainulaista ja Mauno Kurppaa puolueen hajottamisesta ja päätti, etteivät he saa kahteen kuukauteen osallistua eduskuntatyöhön. Seuraavana päivänä puoluehallitus teki saman päätöksen vielä kahden muun edustajan, Lauri Linnan ja Artturi Niemelän osalta. Erotetut kansanedustajat pitivät päätöksiä laittomina.
• 7. lokakuuta – SMP:n puoluehallitus katsoi 12 niskuroivan kansanedustajan eronneen puolueesta ja julisti jäljelle jääneen kuuden henkilön ryhmän SMP:n ainoaksi eduskuntaryhmäksi.
• 13. lokakuuta – Andien lento-onnettomuus: Uruguaysta Chileen rugby–joukkueen pelaajia kuljettanut lentokone putosi Andeilla. Onnettomuudesta säilyi hengissä 16 ihmistä, jotka löydettiin vasta 20. joulukuuta.^lähde? Selviytyneet olivat joutuneet syömään törmäyksessä menehtyneiden ruumiita selvitäkseen hengissä.
• 14. lokakuuta – SMP:n sisäinen kriisi kärjistyi, kun puolue-edustajisto erotti Heikki Kainulaisen ja Mauno Kurpan puolueesta.
• 16. lokakuuta – Maailman Luonnonsäätiön (WWF) Suomen osasto perustettiin.
• 16. lokakuuta – Creedence Clearwater Revival -yhtye hajosi lopullisesti.
• 17. lokakuuta − SMP:n eduskuntaryhmä hajosi lopullisesti.
• 24. lokakuuta − Presidentti Urho Kekkonen matkusti viralliselle vierailulle Alankomaihin.
• 25. lokakuuta – SMP:n ryhmähuone eduskuntatalossa jaettiin väliseinällä kahtia.^[2]
• 28. lokakuuta – SDP, Keskustapuolue ja SKDL pääsivät yhteisymmärrykseen presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamisesta poikkeuslailla. Tämä asia niputettiin yhteen Suomen EEC-sopimuksen kanssa.
• 29. lokakuuta – Musta syyskuu kaappasi Lufthansan koneen Turkin yllä ja vaati kolmen jäsenensä vapautusta.
• 31. lokakuuta – Ruotsalaisessa Dagens Nyheterissä, norjalaisessa Dagbladetissa ja suomalaisessa Vasabladetissa julkaistiin toimittaja Tor Högnäsin laatima artikkeli, jossa selostettiin presidentti Urho Kekkosen ja Neuvostoliiton johdon Zavidovossa käymiä keskusteluja.
• 31. lokakuuta – Eduskunta määräsi puhemiesneuvoston ehdotuksesta SMP:n puheenjohtajan, kansanedustaja Veikko Vennamon järjestysrikkomusten vuoksi kahden viikon työskentelykieltoon. Tätä eduskunnan ankarinta sisäistä kurinpitokeinoa oli aiemmin käytetty vain kahdesti. Vennamo oli syyttänyt puhemiesneuvostoa ja eduskunnan virkamiehiä "seteliselkärankaisiksi" nimeämänsä SMP:n opposition suosimisesta.

[muokkaa] Marraskuu

• 1. marraskuuta – Ajovalojen käyttö moottoriajoneuvoissa kaikkina vuorokaudenaikoina tuli pakolliseksi 31. maaliskuuta 1973 saakka.
• 3. marraskuuta − Hallitus päätti, että Suomi antaa humanitaarista apua Vietnamille rauhan palattua alueelle.
• 11. marraskuuta – Ruotsin kuningas Kustaa VI Aadolf täytti 90 vuotta. Syntymäpäiväjuhliin osallistuivat mm. kaikkien muiden Pohjoismaiden valtionpäämiehet.
• 13. marraskuuta – Voimakkaat myrskyt koettelivat Länsi-Eurooppaa ja Brittein saaria; 50 ihmistä kuoli.
• 16. marraskuuta − Metsäteollisuusyhtiö Enso-Gutzeit vietti 100-vuotisjuhlansa.
• 17. marraskuuta – Juan Perón palasi 17-vuotisesta maanpaosta Argentiinaan.
• 24. marraskuuta – Suomi tunnusti molemmat Saksat.
• 24. marraskuuta – Kauppa- ja teollisuusministeri Grels Teir nimitettiin Valtiokonttorin pääjohtajaksi eläkkeelle siirtyvän Esa Kaitilan tilalle. Teirin paikan hallituksessa peri Jan-Magnus Jansson.
• 25. marraskuuta – Liberaalinen kansanpuolue ilmoitti vastustavansa presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamista poikkeuslailla. Seuraavana päivänä kansanedustaja Georg C. Ehrnroothin johtama Ruotsalaisen Kansanpuolueen oikeistosiipi antoi saman julkilausuman.

[muokkaa] Joulukuu

• 3. joulukuuta – SDP ja TPSL pääsivät sopimukseen puolueiden yhdistymisestä. Yhdistymissopimus allekirjoitettiin seuraavana päivänä. Tämä merkitsi sosialidemokraattien 15 vuotta kestäneen hajaannuksen päättymistä. TPSL:n oppositio vastusti puolueiden yhdistymistä.
• 6. joulukuuta − Suomen Kristillinen Liitto ilmoitti vastustavansa presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamista poikkeusmenettelyllä.
• 6. joulukuuta − Itsenäisyyspäivän vastaanotto järjestettiin poikkeuksellisesti Finlandia-talossa presidentinlinnassa käynnissä olleiden korjaustöiden vuoksi.
• 7. joulukuuta – Filippiinien presidentin Ferdinand Marcosin puoliso Imelda Marcos yritettiin murhata puukottamalla. Turvallisuusmiehet ampuivat puukottajan, insinööri Carlito Dimaalin.
• 8. joulukuuta – SMP:stä eronnut 12 kansanedustajan ryhmä järjestäytyi Suomen kansan yhtenäisyyden puolueen eduskuntaryhmäksi.
• 8. joulukuuta – Varapuhemies Veikko Helle poisti SMP:n kansanedustajan J. Juhani Kortesalmen eduskunnan puhujapöntöstä kansanedustajalle sopimattoman esiintymisen vuoksi.
• 10. joulukuuta – Viiden neuvostosotilaan ilmoitettiin saaneen surmansa Neuvostoliiton ja Kiinan joukkojen yhteenotossa maiden välisellä rajalla Kazakstanissa.
• 13. joulukuuta – 34 poikkeuslain vastustajaa lähetti presidentti Urho Kekkoselle kirjelmän, jossa hänen toivottiin estävän "kansalaisten syrjään sysäämisen" presidentin vaalissa. Kirjelmän olivat allekirjoittaneet mm. Göran von Bonsdorff, Adolf Ehrnrooth, Erik von Frenckell, Matti Kuusi, Lauri Pihkala ja L. A. Puntila.
• 14. joulukuuta – Urho Kekkonen perui lupauksensa olla käytettävissä tasavallan presidenttinä vuoden 1974 jälkeen. Kekkonen perusteli lausuntoaan Zavidovo-vuodolla, jonka hän sanoi heikentävän Suomen ja Neuvostoliiton suhteita.
• 14. joulukuuta – Willy Brandt valittiin uudelleen Länsi-Saksan liittokansleriksi.
• 16. joulukuuta – LKP ja RKP peruivat aiemmat kielteiset kantansa ja taipuivat kannattamaan presidentin toimikauden pidentämistä poikkeuslailla.
• 18. joulukuuta – Yhdysvallat aloitti kiivaat Pohjois-Vietnamin pommitukset painostaakseen maan johtoa rauhaan. Hanoin kaupunkiin pudotettiin vajaan kahden viikon aikana 40 000 tonnia pommeja, jolloin siellä kuoli yli 1 300 ja haavoittui 1 260 siviiliä.
• 19. joulukuuta – Kaikki muut eduskuntapuolueet paitsi SMP ja Suomen Kristillinen Liitto pyysivät Urho Kekkosta jatkamaan presidenttinä vuoden 1974 jälkeen.
• 20. joulukuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja pääministeri Kalevi Sorsa matkustivat Moskovaan, jossa he osallistuivat Neuvostoliiton 50-vuotisjuhliin. Vierailun aikana todettiin, ettei Zavidovo-vuoto ollut haitannut maiden välisiä suhteita.
• 21. joulukuuta – Saksan liittotasavalta ja Saksan demokraattinen tasavalta tunnustivat toisensa.
• 21. joulukuuta − Opetusministeriön kouluneuvos Erkki Aho valittiin kouluhallituksen uudeksi pääjohtajaksi eläkkeelle siirtyvän Reino Oittisen tilalle.
• 21. joulukuuta – Oikeuskansleri Risto Leskinen määräsi aloitettavaksi tutkimukset siitä, miten presidentti Urho Kekkosen laatima salainen Zavidovo-muistio oli vuotanut julkisuuteen.
• 22. joulukuuta − Kaksi ihmistä sai surmansa Autoliiton omistaman Leppilammen hotellin tuhonneessa tulipalossa Tammelassa.
• 23. joulukuuta – Ruotsin pääministeri Olof Palme sanoi Yhdysvaltain toiminnan Vietnamissa olevan eräänlaista kidutusta ja vertasi sitä natsien toisen maailmansodan aikana suorittamiin joukkomurhiin. Yhdysvallat kutsui Palmen lausunnon vuoksi lähettiläänsä kotiin Tukholmasta 27. joulukuuta.
• 23. joulukuuta – Noin 80 prosenttia Nicaraguan pääkaupungista Managuasta tuhoutui voimakkaassa maanjäristyksessä. Jopa 12 000 ihmisen arvioitiin saaneen surmansa. Suomen Punainen Risti lähetti materiaalista apua alueelle 40 000 markan arvosta.
• 23. joulukuuta − 40 ihmistä sai surmansa kotimaanlennolla olleen norjalaisen matkustajakoneen syöksyessä maahan lähellä Osloa.
• 27. joulukuuta – Tampere päätti hakea vuoden 1976 talviolympiakisoja.
• 28. joulukuuta – Suomi tunnusti Pohjois-Vietnamin. Kaikki eduskuntapuolueet SMP:tä lukuun ottamatta vaativat Pohjois-Vietnamin pommitusten lopettamista.
• 28. joulukuuta – Seitsemän puolueen edustajat sopivat presidentti Urho Kekkosen toimikauden pidentämisestä 1. maaliskuuta 1978 saakka.
• 29. joulukuuta – Suomen kansan yhtenäisyyden puolue (SKYP) merkittiin puoluerekisteriin.
• 30. joulukuuta – Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon määräsi Pohjois-Vietnamin pommitukset lopetettaviksi.
• 31. joulukuuta − Kirjailija Aleksis Kiven kuolemasta tuli kuluneeksi 100 vuotta.

[muokkaa] Tuntematon päivämäärä

• Kesäkuu – Irak kansallisti maan öljy-yhtiöt.
• Kim Il-Sungista tuli Pohjois-Korean presidentti.
• Stephen Hawking joutui pyörätuoliin.
• Ensimmäinen kotikäyttöön tarkoitettu pelikonsoli, "Magnavox Odyssey", tuli markkinoille.
• Footbag-urheilulaji keksittiin.
• Englantilainen kirjailija Richard Adams julkaisi menestysteoksensa Ruohometsän kansa.
• Vuosi 1972 oli Suomen tieliikenteessä kaikkien aikojen tuhoisin. Onnettomuuksissa sai vuoden aikana surmansa 1 135 ja loukkaantui yli 16 000 ihmistä.
• Vuotta 1972 vietettiin suomalaisen teatterin satavuotisjuhlavuotena. Pääjuhla pidettiin marraskuussa Porissa.

[muokkaa] Syntyneitä

• 11. tammikuuta – Amanda Peet, yhdysvaltalainen näyttelijätär
• 11. helmikuuta – Craig Jones, yhdysvaltalainen muusikko ("Slipknot")
• 30. tammikuuta – Mila Kajas-Virtanen, suomalainen taitoluistelija
• 17. helmikuuta – Billie Joe Armstrong, yhdysvaltalainen laulaja ja kitaristi ("Green Day")
• 6. maaliskuuta – Jaret Reddick, yhdysvaltalainen laulaja ja kitaristi ("Bowling for Soup")
• 6. maaliskuuta – Shaquille O'Neal, yhdysvaltalainen koripalloilija
• 17. huhtikuuta – Jennifer Garner, yhdysvaltalainen näyttelijätär (Alias)
• 20. huhtikuuta – Carmen Electra, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
• 2. toukokuuta – Dwayne Johnson ("The Rock"), yhdysvaltalainen näyttelijä ja show-painija
• 4. toukokuuta – Michael Ryan Pritchard ("Mike Dirnt"), yhdysvaltalainen basisti ("Green Day")
• 19. toukokuuta – Miapetra Kumpula-Natri, suomalainen kansanedustaja
• 23. toukokuuta – Rubens Barrichello, brasilialainen Formula 1 -kuljettaja
• 10. kesäkuuta – Susanna Huovinen, suomalainen kansanedustaja ja ministeri
• 23. kesäkuuta – Zinédine Zidane, algerialaissyntyinen ranskalainen jalkapalloilija
• 26. heinäkuuta – Jussi Sydänmaa, suomalainen kitaristi ("Lordi")
• 29. heinäkuuta – Anssi Kela, suomalainen muusikko
• 6. elokuuta – Geri Halliwell, englantilainen laulaja ("Spice Girls")
• 12. elokuuta – Merikukka Forsius, suomalainen kansanedustaja
• 15. elokuuta – Ben Affleck, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 24. elokuuta – Fritz Strobl, itävaltalainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
• 30. elokuuta – Cameron Diaz, yhdysvaltalainen näyttelijätär
• 21. syyskuuta – Liam Gallagher, brittiläinen rock-muusikko ("Oasis")
• 28. syyskuuta – Gwyneth Paltrow, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 28. syyskuuta – Heli Laaksonen, suomalainen kirjailija
• 12. lokakuuta – Miia Nuutila, suomalainen näyttelijä ja juontaja
• 17. lokakuuta – Marshall Bruce Mathers ("Eminem"), yhdysvaltalainen rap-laulaja ja -tuottaja
• 24. marraskuuta – Heli Paasio, suomalainen kansanedustaja
• 29. marraskuuta – Paula Lehtomäki, suomalainen kansanedustaja ja ministeri
• 9. joulukuuta – Frank Edwin Wright ("Tré Cool"), yhdysvaltalainen rumpali ("Green Day")
• 12. joulukuuta – Brandon Teena, yhdysvaltalainen transsukupuolinen henkilö (hänen elämäänsä pohjautuu elokuva Boys Don't Cry)
• 19. joulukuuta – Alyssa Milano, yhdysvaltalainen näyttelijätär
• 29. joulukuuta – Jude Law, englantilainen näyttelijä
• (( Katja Kätkä) CatCat duon toinen solisti

[muokkaa] Kuolleita

• 1. tammikuuta – Maurice Chevalier, ranskalainen laulaja ja näyttelijä
• 14. tammikuuta – Fredrik IX, Tanskan kuningas
• 27. tammikuuta – Mahalia Jackson, yhdysvaltalainen laulaja
• 2. helmikuuta – Natalie Clifford Barney, yhdysvaltalainen kirjailija
• 13. helmikuuta – Arvo Koskimaa, suomalainen viihdesäveltäjä
• 14. helmikuuta – Eino Kalima, suomalainen teatterinjohtaja
• 16. helmikuuta – Börje Sundgren, suomalainen viihdesäveltäjä ja -muusikko
• 20. helmikuuta – Maria Goeppert-Mayer, vuoden 1963 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalais-yhdysvaltalainen fyysikko
• 1. maaliskuuta – Onerva Madetoja ("L. Onerva"), suomalainen kirjailija
• 8. maaliskuuta – Väinö Leskinen, suomalainen poliitikko
• 9. maaliskuuta – Lennart Heljas, suomalainen poliitikko ja rovasti
• 27. maaliskuuta – M.C. Escher, alankomaalainen taiteilija
• 16. huhtikuuta – Yasunari Kawabata, vuoden 1968 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut japanilainen kirjailija
• 27. huhtikuuta – Kwame Nkrumah, Ghanan presidentti
• 28. huhtikuuta – Rainer von Fieandt, suomalainen poliitikko ja pankinjohtaja
• 2. toukokuuta – J. Edgar Hoover, FBI:n johtaja
• 22. toukokuuta – Margaret Rutherford, englantilainen elokuvanäyttelijä
• 25. toukokuuta – Asta Nielsen, tanskalainen elokuvanäyttelijä
• 28. toukokuuta – Edvard VIII, Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas (luopui vallasta 1936) ja Windsorin herttua
• 11. kesäkuuta – Eero Väre, suomalainen laulaja ("Kipparikvartetti")
• 7. heinäkuuta – Eino Sormunen, Kuopion hiippakunnan piispa
• 10. heinäkuuta – Einari Vuorela, suomalainen kirjailija
• 10. heinäkuuta – Väinö Kamppuri, suomalainen taidemaalari
• 14. heinäkuuta – Olavi Virta, suomalainen laulaja
• 31. heinäkuuta – Paul-Henri Spaak, Belgian pääministeri
• 16. elokuuta – Unto Salminen, suomalainen näyttelijä
• 27. elokuuta – Martti Rapola, suomalainen kielitieteilijä ja akateemikko
• 29. elokuuta – Lale Andersen, saksalainen laulaja
• 9. syyskuuta – Martti Merenmaa, suomalainen kirjailija
• 15. syyskuuta – Ásgeir Ásgeirsson, Islannin presidentti
• 26. lokakuuta – Igor Sikorsky, ukrainalaissyntyinen yhdysvaltalainen ilmailupioneeri
• 26. lokakuuta – Auni Nuolivaara, suomalainen kirjailija
• 28. lokakuuta – Artturi Vuorimaa, suomalainen kirjailija ja kapteeni
• 1. marraskuuta – Ezra Pound, yhdysvaltalainen runoilija
• 3. marraskuuta – Helle Kannila, Suomen kirjastolaitoksen kehittäjä
• 8. marraskuuta – Martti Santavuori, suomalainen kirjailija ja everstiluutnantti
• 10. marraskuuta – Aapo Similä, suomalainen säveltäjä ja laulaja
• 12. marraskuuta – Rudolf Friml, tšekkiläis-yhdysvaltalainen säveltäjä
• 19. marraskuuta – Juuso Walden, suomalainen teollisuusjohtaja ja vuorineuvos
• 28. marraskuuta – Sibylla, Ruotsin prinsessa
• 29. marraskuuta – Alex Matson, suomalainen kirjailija
• 1. joulukuuta – Antonio Segni, Italian presidentti
• 16. joulukuuta – Osmo Tiililä, suomalainen teologi ja professori
• 23. joulukuuta – Andrei Tupolev, neuvostoliittolainen lentokonesuunnittelija
• 26. joulukuuta – Harry S. Truman, Yhdysvaltain presidentti

[muokkaa] Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: John Bardeen, Leon Cooper ja John Schrieffer
• Nobelin kemianpalkinto: Christian Anfinsen, Stanford Moore ja William Howard Stein
• Nobelin lääketieteen palkinto: Gerald Edelman ja Rodney Porter
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Heinrich Böll

[muokkaa] Muuta

• Elokuvavuosi 1972

[muokkaa] Viitteet