Suomen Punainen Risti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen Punaista Ristiä. SPR-lyhennettä käytetään myös Psyykkisen tutkimuksen seurasta.
Suomen Punainen Risti
Finlands Röda Kors
Punainen Risti Röda Korset.svg
Perustettu 1877[1]
Kotipaikka Helsinki[2]
Puheenjohtaja Erkki Liikanen
Pääsihteeri Kristiina Kumpula[3]
Hallitus Erkki Liikanen (puheenjohtaja), Christel von Frenckell-Ramberg (varapuheenjohtaja), Pirkko‑Liisa Ollila (varapuheenjohtaja), Eero Rämö (varapuheenjohtaja), Elisa Bloigu, Hannu Harri, Irmeli Metsänen, Maria Pietikäinen, Aino Rubini, Alpo Tanskanen[3]
Jäsenmäärä 88 870 (2011)[4]
Sivusto http://www.punainenristi.fi/
Jäsenlehti Avun maailma - Hjälpens värld

Laki Suomen Punaisesta Rististä (238/2000)

Suomen Punainen Risti – Finlands Röda Kors (SPR/FRK, engl. Red Cross Finland) on Suomen kansallinen yhdistys Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisessä liikkeessä, joka on ehkä maailman tunnetuin humanitaarista apua antava järjestö. Suomen Punaiseen Ristiin kuuluu yli 90 000 jäsentä ja noin 45 000 vapaaehtoista, jotka toimivat 12 piirissä ja 500 osastossa eri puolilla maata.[5] SPR:n pääsihteeri on Kristiina Kumpula. Järjestön puheenjohtajana toimii Erkki Liikanen. Järjestön tärkein päättävä elin on joka kolmas vuosi kokoontuva yleiskokous, joka koostuu osastojen edustajista. Kesällä 2011 yleiskokous järjestettiin Lahdessa. Sitä ennen yleiskokoukset on pidetty 2008 Oulussa, vuonna 2005 Porissa, vuonna 2002 Jyväskylässä sekä vuonna 1999 Haminassa. Yleiskokouksessa valitaan SPR:n valtuuston ja hallituksen jäsenet.

Vuoden 2006 lopussa henkilöstön määrä oli yhteeensä 1168 työntekijää, joista Helsingin keskustoimistossa työskenteli 136, piireissä 142, ammatillisissa palveluissa ja laitoksissa Veripalvelu mukaan luettuna 890 työntekijää. Suomen Punainen Risti on jäsen Elinkeinoelämän keskusliittoon kuuluvassa Terveyspalvelualan työnantajaliitossa.

Sisällysluettelo

Oikeudellinen asema [muokkaa]

Punaisen Ristin tunnus, jonka käyttö Suomessa perustuu lakiin eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä.[6] Suomen Punaisella Ristillä on lain mukaan oikeus käyttää merkkiä toiminnassaan.

Suomen Punaisen Ristin nykyinen oikeudellinen asema perustuu 25. helmikuuta 2000 annettuun ja perustuslain voimaantulon yhteydessä 1. maaliskuuta 2000 voimaan tulleeseen lakiin Suomen Punaisesta Rististä (238/2000),[7] joka perustuu hallituksen esitykseen (HE 156/1999) 26. marraskuuta 1999.[8] Esitys sisälsi katsauksen järjestön oikeudellisen aseman kehitykseen.

” Suomen Punainen Risti ― Finlands Röda Kors, jäljempänä järjestö, on Suomen valtion tunnustama julkisoikeudellinen yhdistys, jonka toiminta perustuu maasotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden ja sairaiden aseman parantamisesta, merisotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden, sairaiden ja haaksirikkoutuneiden aseman parantamisesta, sotavankien kohtelusta sekä siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana Genevessä 12 päivänä elokuuta 1949 tehtyyn neljään Geneven yleissopimukseen (SopS 8/1955) sekä näiden yleissopimusten Genevessä 8 päivänä kesäkuuta 1977 tehtyyn kahteen lisäpöytäkirjaan, joista ensimmäinen koskee kansainvälisten aseellisten selkkausten uhrien suojelemista ja toinen kansainvälistä luonnetta vailla olevien aseellisten selkkausten uhrien suojelemista (SopS 82/1980).

Järjestö kuuluu ainoana kansallisena yhdistyksenä Suomessa kansainväliseen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeeseen. Järjestö noudattaa toiminnassaan Punaisen Ristin kansainvälisissä konferensseissa hyväksyttyjä perusperiaatteita.		 ”

– Laki Suomen Punaisesta Rististä, 1 § Nimi ja asema, [7]

Suomen Punainen Risti on julkisoikeudellinen yhdistys, ja sen toimintaan sovelletaan yhdistyslain[9] kohtia 6 §, 8 §, 9 §, 10–15 §, 26 § ja 32-39 §.[10] Punaisen Ristin säännöt hyväksytään järjestön yleiskokouksessa ja annetaan tasavallan presidentin asetuksella. [11] Järjestön suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.[12] Lailla on suojattu ja tunnustettu myös järjestön oikeus Punaisen Ristin nimen ja tunnuksen ilmaisevaan käyttöön[13] Geneven sopimusten mukaisesti.[6] Lisäksi Suomen Punaisella Ristillä on Veripalvelulain[14] mukainen toimilupa veripalvelutoiminnan harjoittamiseen Suomessa. [15]

Historia [muokkaa]

Henry Dunantia pidetään kansainvälisen Punaisen Ristin perustajana.

Punainen Risti syntyy [muokkaa]

Katso myös: Punainen Risti

Sveitsiläistä liikemiestä Henry Dunantia (1828-1910) pidetään kansainvälisen Punaisen Ristin perustajana[16], sillä hän ehdotti kirjoittamassaan kirjassa Solferinon muisto (ranskankielinen alkuteos Un souvenir de Solferino, 1862)[17] vapaaehtoisuuteen perustuvien yhdistysten perustamista joka maahan avustamaan sodanaikaista lääkintähuoltoa.[18] Dunant oli ollut seuraamassa ranskalais-sardinialaisten ja itävaltalaisten joukkojen välistä Solferinon taistelua Italian kolmannessa itsenäisyyssodassa, ja oli järkyttynyt taistelun raakuudesta ja haavoittuneiden huonosta kohtelusta ja hoidosta ja alkoi järjestää näille apua.[19] Dunantin ajatukset saivat kannatusta Euroopan eri valtioissa; jo seuraavana vuonna (1863) perustettiin toimikunta, josta kehittyi Punaisen Ristin kansainvälinen komitea,[19] ja 16 valtiota allekirjoitti ensimmäiset Geneven sopimukset, joissa avustusjärjestöjen rooli määriteltiin.[18] Punaisen Ristin kansallisia yhdistyksiä alettiin perustaa eri maihin.[20]

Suomen Punainen Risti perustetaan [muokkaa]

Ajatus Punaisen Ristin perustamisesta levisi myös Suomeen Pietarin keisarillisen hovin kautta.[21] Vuonna 1874 kreivitär Aline Armfelt, ministerivaltiosihteeri Alexander Armfeltin vaimo,[21] teki aloitteen kansallisen yhdistyksen perustamisesta Suomeen.[22] Hanke toteutui 7. toukokuuta 1877, kun perustettiin Suomen yhdistys haavoitettujen ja sairasten sotilaiden hoitoa varten.[18] Nimi muutettiin Suomen Punaiseksi Ristiksi vasta itsenäisyyden jälkeen (1919).[23] Venäjän Punainen Risti yritti myös perustaa Suomeen alaosastonsa, mutta se ei saavuttanut kannatusta: Suomen oma kansallinen yhdistys varmisti, että apua voitiin antaa riittävästi kotimaan katastrofeissa.[22]

Yhdistyksen olemassaolon alkuaikoina toiminta oli jo kansainvälistä kotimaan avustustoiminnan lisäksi. Autettiin rauhanajan onnettomuuksien ja kulkutautien uhreja sekä perustettiin kulkutautisairaaloita ja koulutettiin sairaanhoitajia.[18] Suuret nälkävuodet olivat tuoreessa muistissa.[24] Samana vuonna lähetettiin jo ensimmäinen "sotalasaretti" auttamaan Venäjän ja Turkin välisen sodan uhreja. Virallisesti osaksi Punaisen Ristin liikettä Suomen Punainen Risti tuli vuonna 1922, jolloin Suomi ratifioi Geneven sopimukset. Vuonna 1948 SPR sai vastuulleen partiolaisten vuonna 1935 aloittaman veripalvelutoiminnan Suomessa.

Organisaatio [muokkaa]

Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajana on toiminut Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen vuodesta 2008.
Suomen Punaisen Ristin Oulun piiritoimisto sijaitsee Uudellakadulla (kuvassa oikealla).
Järjestön edellinen yleiskokous järjestettiin keväällä 2008 Oulussa. Kokouspaikkana toimi tuolloin Ouluhalli (kuvassa).
Katso myös: Luettelo Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajista

Suomen Punaisen Ristin toiminta perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen. Järjestön organisaatio Suomessa voidaan nähdä kolmiportaisena: paikallistaso, piiritaso ja valtakunnallinen taso.[25] Paikallistasolla toimivat osastot, joita toimii lähes jokaisessa Suomen kunnassa. Suomen Punaisella Ristillä on n. 500 osastoa. Yhden kunnan alueella saattaa toimia useita osastoja: Helsingissä toimii tällä hetkellä yli kymmenen osastoa.[26]

Jokainen osasto kuuluu yhteen piiriin, joita on yhteensä 12.[27] Piirien alueet noudattelevat usein maakunta- tai entistä läänijakoa.

Jokaisella tasolla vapaaehtoiset ovat tärkeitä päättäjiä ja paikallistasolla eli osastoissa toiminta perustuu juuri heidän panokseensa.

Piirit [muokkaa]

Piirin nimi Piirin kotipaikka ‡ Kielet Alue Osastoja (2011) [4] Internet-sivut
Helsingin ja Uudenmaan piiri
Helsingfors och Nylands distrikt		 Helsinki suomi ja ruotsi Itä-Uusimaa, Uusimaa, Artjärvi, Orimattila 59 [1]
Hämeen piiri Tampere suomi Kanta-Häme, Pirkanmaa, Päijät-Häme 68 [2]
Kaakkois-Suomen piiri Kouvola
(Mikkeli)		 suomi Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kymenlaakso 53 [3]
Lapin piiri Rovaniemi suomi Lappi 24 [4]
Länsi-Suomen piiri Jyväskylä
(Seinäjoki)		 suomi Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjanmaa 75 [5]
Oulun piiri Oulu suomi Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa 47 [6]
Satakunnan piiri Pori suomi Satakunta 32 [7]
Savo-Karjalan piiri Joensuu
(Kuopio)		 suomi Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo 52 [8]
Varsinais-Suomen piiri Turku suomi Varsinais-Suomi 54 [9]
Åbolands distrikt
Turunmaan piiri		 Turku ruotsi ja suomi Turunmaa, Turku 10 [10]
Ålands distrikt
(Ahvenanmaan piiri)		 Maarianhamina ruotsi Ahvenanmaa 16 [11] (ruotsiksi)
Österbottens svenska distrikt
(Pohjanmaan ruotsinkielinen piiri)		 Vaasa ruotsi Pohjanmaa 38 [12] (ruotsiksi)
‡ Ensin piirin kotipaikka (piiritoimiston sijaintipaikkakunta), sitten mahdollinen aluetoimiston sijaintipaikkakunta suluissa.

Osastot [muokkaa]

[icon] Tämä osio on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Toiminta [muokkaa]

Punainen Risti hoitaa Suomessa veripalvelutoimintaa.
Punainen Risti järjestää Suomessa ensiapukoulutuksia ja ensiapuryhmätoimintaa.

Suomen Punaisen Ristin toimintamuotoja ovat esimerkiksi veripalvelutoiminta, nuorisotoiminta, Nuorten turvatalot, Kontti-kierrätystavaratalot, ensiapukoulutus, ensiapuryhmätoiminta, kansainvälinen katastrofiapu, valmiustoiminta, vapaaehtoinen pelastuspalvelu, monikulttuurisuustoiminta, ystävätoiminta sekä erilaiset sosiaali- ja terveysalan ohjelmat (mm. HIV/AIDS -kampanjat ja päihdetyö).

Suomen Punainen Risti tunnetaan myös erityisesti joulukorteista ja aikaisemmin myös postimerkeistä, jotka ovat suosittuja keräilykohteita.

Ensiapukoulutus [muokkaa]

Suomen Punainen Risti ylläpitää ns. EA1, EA2 ja hätäensiapu korttien kouluttamisjärjestelmää. Ensiapukoulutusta vaaditaan useilla työpaikoilla, esimerkiksi toimiessa sähköasentajana.

Punaisen Ristin EA1- ja EA2-koulutuksia järjestää sertifioitu terveystiedon ja ensiavun opettaja. Tämän lisäksi vapaaehtoiset järjestävät ensiapukoulutusta. Terveystiedon ja ensiavun opettajan täydennyskoulutuksen järjestää SPR, ja vaatimuksena koulutukseen pääsemiselle on laaja terveystiedon ja ensiavun osaaminen sekä kouluttajakokemus. Lisäksi vaaditaan sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan ammattitutkinto ja/tai Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) myöntämä laillistamistodistus oikeudesta edellä mainitun ammattin harjoittamiseen. Terveystiedon ja ensiavun opettajan pätevyys mahdollistaa toimimisen myös muissa terveystiedon tai ensiavun koulutustehtävissä.

Ystäväpalvelutoiminta [muokkaa]

Ystävätoiminnan tarkoituksena on välittää ystäviä yksinäisille ihmisille. Yksinäiset ovat esim. vanhuksia, vankeja ja maahanmuuttajia. Toiminta alkoi vuonna 1959 sairaalavapaaehtoistoiminnalla. Seuraavana vuonna kohderyhmiksi tulivat yksin asuvat vanhukset ja vammaiset. Toimintaan on aikojen saatossa kuulunut myös mm. sosiaalisia lomaleirejä, ulkomaan lomamatkoja, katutyötä ja vanhusten toimintaryhmiä.[28]

Nuorisotoiminta [muokkaa]

Reddie Kids on varhaisnuorisokerho 7-12-vuotiaille. Ryhmän ideana on tuottaa säänneltyä kerhotoimintaa jossa varhaisnuoret pääsevät leikin ja kevyen ryhmätoiminnan avulla tutustumaan Punaiseen Ristiin, sekä sen toimintamuotoihin. Ryhmiä ohjaavat yli 15-vuotiaat koulutetut ohjaajat.

Yli 13-vuotiaille Suomen Punaisen Ristin nuorisoryhmät tarjoavat mahdollisuuksia järjestöön tutustumisen lisäksi kouluttautua varhaisnuoriso-ohjaajiksi, sekä päästä mukaan varsinaiseen osastotoimintaan. Ryhmissä käsitellään Punaisen Ristin teemoja osallistujien ja järjestäjien kiinnostuksen mukaan. Teemoja voivat olla esimerkiksi ensiapu ja terveys, pelastuspalvelu, sosiaalipalvelutoiminta, kansainvälisyys ja suvaitsevaisuus. Kansainvälisestä nuorisotoiminnasta kiinnostuneille Suomen Punainen Risti järjestää delegaattikursseja joiden jälkeen on mahdollista päästä ulkomaille haastaviin nuorisotoiminnan kehitystehtäviin. Kansainvälisellä yhteistyöllä toteutetaan lisäksi muun muassa leirejä ja tapahtumia.

Erityisesti nuorille suunnattujen toimintamuotojen lisäksi nuorisojäsenet vaikuttavat Suomen Punaisessa Ristissä kaikilla tasoilla. Suomen Punaisen Ristin nuorten puheenjohtaja Eero Rämö toimii koko järjestön varapuheenjohtajana.[29] Vuonna 2008 13-29-vuotiaat muodostivat noin 10% järjestön jäsenistöstä.

Suomen Punainen Risti on Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin jäsenjärjestö.[30]

Nuorten turvatalot [muokkaa]

Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalot toimivat alle 19-vuotiaisiin nuoriin erikoistuneena kriisityön keskuksena. Nuoret ja heidän perheensä voivat hakeutua turvatalojen palvelujen piiriin milloin tahansa saamaan apua ja asiat pyritään hoitamaan kuntoon yhdessä perheen kanssa. Suomessa on tällä hetkellä viisi turvataloa, kaikki Etelä-Suomessa. Eri turvataloja yhdistävät samat toimintaperiaatteet. Turvatalot ovat avoinna nuorille etupäässä iltaisin ja öisin, koska asuminen turvatalossa on väliaikaista ja lyhytkestoista. Henkilökunnan tavoittaa myös päivisin puhelimitse. Palvelut ovat asiakkaille maksuttomia.

Veripalvelu [muokkaa]

Pääartikkeli: Veripalvelu.
[icon] Tämä osio on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Kontti-kierrätystavaratalot [muokkaa]

Pääartikkeli: Kontti-kierrätystavaratalo.
[icon] Tämä osio on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Varainhankinta [muokkaa]

Suomen Punainen Risti ylläpitää omaa katastrofirahastoaan, jonka varoja käytetään katastrofien ja kriisien jälkeiseen avustustoimintaan kotimaassa ja ulkomailla. Lisäksi rahastosta tuetaan kehitysyhteistyöhankkeita ja auttamisvalmiuden ylläpitoa.[31] Katastrofirahastoa kerrytetään lahjoituksilla ja erilaisilla keräyksillä, joista suurin on jokavuotinen Operaatio Nälkäpäivä.[32]

Kritiikki [muokkaa]

Syyskuussa 2010 MTV3:n uutiset kertoi SPR:n veripalvelun johtaja Jukka Rautosen hankkineen 3,3 miljoonalla eurolla konsulttipalveluja. Palvelujen hankinnassa ei käytetty hankintalain edellyttämää kilpailutusta. 9. marraskuuta 2010 Rautonen sai potkut SPR:n veripalvelun johtajan paikalta, SPR:n hallituksen päätöksellä.[33]

Katso myös [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

  1. ↑ Suomen Punainen Risti: Suomen Punainen Risti Viitattu 9.2.2010.
  2. ↑ YTJ: Patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallinnon yhteinen yritystietojärjestelmä Viitattu 10.2.2010.
  3. ↑ a b Suomen Punainen Risti: Vuosikertomus 2008 (PDF) (sivu 47) Suomen Punainen Risti. Viitattu 9.2.2010.
  4. ↑ a b Tilastokirja 2011 (PDF) Suomen Punainen Risti. Viitattu 11.3.2013.
  5. ↑ http://www.redcross.fi/punainenristi/suomenpunainenristi/fi_FI/
  6. ↑ a b Laki eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä annetun lain muuttamisesta FINLEX. 7.11.2008. Helsinki Viitattu 9.2.2010.
  7. ↑ a b Laki Suomen Punaisesta Rististä FINLEX. 25.2.2000. Helsinki Viitattu 9.2.2010.
  8. ↑ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomen Punaisesta Rististä FINLEX. 26.11.1999. Helsinki Viitattu 9.2.2010.
  9. ↑ Patentti- ja rekisterihallitus: Yhdistyslaki 26.5.1989. Viitattu 9.2.2010.
  10. ↑ Suomen Punainen Risti: Sääntökirja, s. 111. , 2007. ISBN 978-951-658-144-7.
  11. ↑ Tasavallan presidentin asetus Suomen Punaisesta Rististä FINLEX. 25.2.2000. Helsinki Viitattu 9.2.2010.
  12. ↑ Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Punaisen Ristin suojelijaksi 28.11.2012. Suomen Punainen Risti. Viitattu 11.3.2013.
  13. ↑ Määritä nimeke! Viitattu 9.2.2010.
  14. ↑ Veripalvelulaki FINLEX. 1.4.2005. Helsinki Viitattu 9.2.2010.
  15. ↑ SPR Veripalvelu: Veripalvelu lyhyesti Viitattu 9.2.2010.
  16. ↑ Arno Forsius: Henri Dunant (1828–1910) – sveitsiläinen filantrooppi ja Punaisen Ristin perustaja Ihmisiä lääketieteen historiassa. www.saunalahti.fi Viitattu 15.2.2010.
  17. ↑ Henry Dunant: Solferinon muisto. Suomen Punainen Risti, 2002. ISBN 978-951-658-087-9.
  18. ↑ a b c d Tämä on Punainen Risti – monta tapaa välittää, s. 5. Suomen Punainen Risti, 2008. ISBN 951-658-135-8.
  19. ↑ a b Suomen Punainen Risti: Historiaa Viitattu 15.2.2010.
  20. ↑ Duodecim: Punainen risti Terveyskirjasto. Viitattu 15.2.2010.
  21. ↑ a b International Comittee of the Red Cross: Centenary of the Red Cross Society of Finland (PDF) International Review of the Red Cross. toukokuu 1977. Geneve Viitattu 15.2.2010. (englanniksi)
  22. ↑ a b Suomen Punainen Risti: Vuosien varrelta – 1870-luku Viitattu 15.2.2010.
  23. ↑ Yki Hytönen: ”1”, Ihminen ihmiselle – Suomen Punainen Risti 1877-2002, s. 33. Helsinki: Suomen Punainen Risti, 2002. ISBN 951-658-090-4.
  24. ↑ Elina Anttila: Suomen Punainen Risti 125 vuotta – elämän ja ihmisarvon puolesta. Pyhäjoen Kuulumiset, 15.5.2002, nro 20, s. 3. Pyhäjoki: Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 15.2.2010.
  25. ↑ Suomen Punainen Risti: Suomen Punainen Risti Viitattu 10.2.2010.
  26. ↑ Suomen Punainen Risti: Helsingin ja Uudenmaan piirin osastot Viitattu 10.2.2010.
  27. ↑ Suomen Punainen Risti: Piirit Viitattu 10.2.2010.
  28. ↑ Ystävien vuosikymmenet. Avun maailma Ajankohta =, {{{Vuosi}}}, 2009. vsk, nro 3, s. 23. Suomen Punainen Risti.
  29. ↑ Oskari Lehto: Järvenpään nuorisoparlamentista SPR:n johtoon Keski-Uusimaa. 29.06.2008. Viitattu 9.2.2010.
  30. ↑ Jäsenjärjestöt 5.1.2010. Allianssi ry.. Viitattu 9.2.2010.
  31. ↑ Määritä nimeke! Viitattu 8.2.2010.
  32. ↑ Määritä nimeke! Viitattu 8.2.2010.
  33. ↑ SPR:n Veripalvelun johtaja sai lähtöpassit Yle Uutiset. Viitattu 9.11.2010.

Aiheesta muualla [muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Punaisen Ristin logistiikkakeskus Tampereen Kalkussa.
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_Punainen_Risti&oldid=13107394