Epidemia

Wikipedia
Ohjattu sivulta Kulkutauti
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Epidemia (kreik.) on ajoittain esiintyvä tartuntasairaus, joka tarttuu poikkeuksellisen suureen osaan jonkin alueen väestöstä. Epidemiaa kutsutaan myös kulkutaudiksi. Epidemia voi levitä esimerkiksi pisaratartuntana tai juomaveden välityksellä. Epideemisesti esiintyviä tauteja ovat esimerkiksi influenssa, kolera, rutto ja tuhkarokko. Epidemia rajoittuu tiettyyn maahan tai maanosaan. Epidemioiksi nimitetään myös joitain sellaisia tapauksia, joissa on kyse vain muutamasta tartunnan saaneesta, kuten esimerkiksi armeijassa leviävä aivokalvontulehdus tai lastentarhassa leviävä vatsatauti.

Erityisen suurta ihmisjoukkoa tai suurta maantieteellistä aluetta koettelevaa epidemiaa kutsutaan pandemiaksi.

Epidemioita ehkäistään esimerkiksi rokotuksin, käsienpesukampanjoin sekä kampanjoilla sukupuolitautien ehkäisemiseksi.

Myös muita kuin tartuntatauteja, esimerkiksi itsemurhia sanotaan esiintyvän epidemioina.

Kulkutaudit ovat historiallisen vähäisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Influenssapelko tuntuu haudanneen kokonaan alleen sen tosiasian, että moderni lääketiede, tiedonvälitys ja tehokas vauraus mullistivat 1900-luvulla Euroopan historian. Siihen asti elämä oli ollut loputonta ja toivotonta taistelua tartuntatauteja vastaan. - - länsimaisen ihmisen riski kuolla kulkutauteihin on viimeksi ollut yhtä alhainen paleoliittisellä kivikaudella", kun "ihmisiä oli niin vähän, ettei ollut epidemioitakaan.[1]

Ennen "sairaudet veivät lapsista kolmanneksen ja rutot ja muut tappajat pyyhkäisivät aaltoina maan yli aina, kun edellisestä epidemiasta oli kulunut riittävän kauan."[1]

Vielä 1900-luvun alun molemmin puolin koleraepidemiat, ja 1900-luvun alussa espanjantauti ja "historian suurin tappaja, isorokko" herättivät suurta kauhua.[1]

Ennen "kansa oli pakkautunut ahtaisiin ja epähygieenisiin oloihin. Keskiajan kaupungit olivat saastaisia loukkoja. - - Kalliolaisessa yksiössä, jossa nyt köhii yksi opiskelija, saattoi sata vuotta sitten asua 12 ihmistä."[1]

Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Suomen historiassa tautien aiheuttamat väestökatastrofit ovat liittyneet nälänhätiin. 1690-luvun suurten kuolonvuosien aikana 30-40 % suomalaisista menehtyi. 1860-luvun nälkävuosina taas alle kahden miljoonan väestöstä kuoli yli satatuhatta. Heikkokuntoiset ovat olleet kulkutaudeille helpoa riistaa. - - On vaikea kuvitella pandemiaa, joka kykenisi nykyoloissa niittämään hautaan vastaavan määrän suomalaisia, ellei yhteiskunta ole jostain syystä sitä ennen romahtanut."[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Tautinen historia, tutkijatohtori Mirkka Lappalainen, HY; HeSa 6.10.2009

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.