Isorokko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”Variola” ohjaa tänne. Variola on myös meriahventen suku.
Isorokon aiheuttamia rokonarpia ja paiseita.

Isorokko on yleisvaarallinen, nykyisin hävinnyt virusperäinen tartuntatauti. Sen aiheuttaja on Variola-virus, joka on DNA-virus. Isorokko on hävitetty maailmasta Maailman terveysjärjestön rokotuskampanjalla. Ainoat tunnetut virusnäytteet ovat tiettävästi Yhdysvaltojen Atlantassa sijaitsevan CDC:n toimitiloissa ja Venäjällä Moskovan virustutkimusinstituutin (Moscow Research Institute for Viral Preparations) tarkoin vartioiduissa laboratorioissa.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isorokko oli ihmiskunnan vitsaus antiikin ajoista asti. Variola major, viruksen patogeenisempi kanta, sai aikaan pahan rokkotaudin, jossa kuolleisuus oli noin 30 prosenttia.[2] Taudista selvinneet saivat usein pysyviä rokkoarpia ihoonsa. Monet taudista selviytyneet menettivät myös näkönsä ja kävelykykynsä.

Edward Jenner keksi 1700-luvulla, että lehmänrokkotaudille altistuneet karjakot eivät kuolleet isorokkoon. Tämän perusteella hän sittemmin kehitti tehokkaan isorokkorokotteen, jolla isorokkoepidemiat saatiin kuriin.[3] Maailman terveysjärjestön käyttämä rokotekanta on Vaccinia-virus, joka on läheistä sukua Variola-virukselle.[4]

Nykyisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin ihmisten vastustuskyky isorokolle on heikko, koska taudinaiheuttajaa ei esiinny luonnossa. Tämä on synnyttänyt pelkoja viruksen käyttämisestä biologisena aseena laboratorioissa säilytettyjen näytteiden avulla. Toisaalta näytteiden avulla on mahdollista kehittää rokotteita ja hoitokeinoja sen varalle, että virusta pääsisi jälleen populaatioon.[2]

WHO julisti isorokon hävitetyksi 8. toukokuuta 1980. Viimeinen tartunnan luonnollisia teitä saanut henkilö oli somalialainen sairaalan keittäjä Ali Maow Maalin joka sai taudin sairastuneelta lapselta 22. lokakuuta 1977.[5] Maalin selvisi hengissä. Brittiläinen Janet Parker sen sijaan kuoli tautiin syyskuussa 1978 laboratoriossa sattuneen vahingon seurauksena.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ganten, Detlev, Thomas Deichmann, Thilo Spahl: Luonto, tiede ja elämä: kaikki, mitä tulee tietää. Suom. Mervi Ovaska. Ajatus, 2007. ISBN 978-951-20-7284-2.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Smallpox Destruction Debate: Could a Grand Bargain Settle the Issue? Arms Control Association. Viitattu 8.5.2013.
  2. a b Smallpox Disease Overview CDC. Viitattu 8.5.2013.
  3. Vaccination Smallpox - a great and terrible scrouge. US National Library of Medicine. Viitattu 8.5.2013.
  4. Smallpox WHO. Viitattu 8.5.2013.
  5. Success Smallpox - a great and terrible scrouge. US National Library of Medicine. Viitattu 8.5.2013.
  6. Smallpox: Eradicating the Scourge 2011. BBC. Viitattu 8.5.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]