Vilna

Vilna (Vilnius)
Lippu	Vaakuna
Vilna
Koordinaatit: 54°41′22″N, 25°16′48″E
Valtio	Liettua
Lääni	Vilnan lääni
Perustettu	Ennen vuotta 1323
Hallinto
– Kaupunginjohtaja	Vilius Navickas
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	401 km²
Väkiluku (2010)	560 200
– Tiheys	1 384 as./km²
Aikavyöhyke	UTC+2
– Kesäaika	UTC+3
Postinumero	LT-01001
Vilniaus miesto savivaldybė
Lähteet: = Pinta-ala ja väkiluku

Vilna (liett. ja useilla muilla kielillä Vilnius, ven. Вильнюс, Vilnjus, valkoven. Вільня, Vilnja, puol. Wilno, saks. Wilna, jidd. ווילנע Vilne) on Liettuan pääkaupunki ja asukasluvultaan maan suurin kaupunki. Kaupungissa asuu noin 560 200 ihmistä (2010), joista 58 % on liettualaisia, 19 % puolalaisia, 14 % venäläisiä ja 4 % valkovenäläisiä.

Maantiede ja ilmasto

Vilna sijaitsee Kaakkois-Liettuassa Vilnia- ja Nerisjoen yhtymäkohdassa, ja kaupungista on matkaa Itämerelle ja Liettuan tärkeimpään satamaan Klaipėdaan yli 300 kilometriä. Vilnasta 20 kilometriä pohjoiseen sijaitsee Euroopan maantieteellinen keskipiste, joka on nimetty Europos Centrakseksi.

Vilnan kaupungin pinta-ala on 401 km², mutta Vilnan lääni kattaa 9 650 km² ja siihen kuuluvat Šalčininkain, Širvintoksen, Švenčionyksen, Trakain, ja Ukmergėn kunnallispiirit sekä Elektrėnain kunta.

Kaupungissa vallitsee kostea mannerilmasto. Lämpimimmät kuukaudet ovat kesä-, heinä ja elokuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on 21–22 °C. Kylmin kuukausi on tammikuu, jolloin keskimääräinen alin lämpötila on −8,7 °C. Myös joulu- ja helmikuussa on tyypillisesti pakkasia. Sateet jakautuvat varsin tasaisesti eri kuukausille, kesällä sataa enemmän kuin talvella.

Vilnan kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) -3,5 -1,7 3,3 10,7 18,2 21,1 22,1 21,6 16,4 10,2 3,5 -0,5 Ø 10,1 Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -8,7 -7,6 -3,8 1,6 7,5 10,8 12,3 11,5 7,7 3,4 -0,9 -5,2 Ø 2,4 Sadanta (mm) 41 38 39 46 62 77 78 72 65 53 57 55 Σ 683 Sadepäivät (d) 19 14 13 13 12 14 16 13 16 15 18 22 Σ 185 L ä m p ö t i l a -3,5 -8,7 -1,7 -7,6 3,3 -3,8 10,7 1,6 18,2 7,5 21,1 10,8 22,1 12,3 21,6 11,5 16,4 7,7 10,2 3,4 3,5 -0,9 -0,5 -5,2 S a d a n t a 41 38 39 46 62 77 78 72 65 53 57 55 Lähde: Weather Information for Vilnius World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 6.7.2009.

Historia

Pääartikkeli: Vilnan historia

Vilnan katedraali

Arkeologiset jäänteet eri puolilta kaupunkia osoittavat, että alue on ollut asuttuna jo varhaiskeskiajalta lähtien.

Vilnan kirjoitettu historiallinen aika alkaa lähteissä vuonna 1323, Liettuan suuriruhtinaskunnan pääkaupunkina. Vuonna 1387 Liettuan suuriruhtinas Vladislav II Jagello myönsi Vilnalle Magdeburgin kaupunginoikeudet. Vuodesta 1569 Vilna oli osa Puola-Liettuaa ja kasvavan puolalaisen vaikutuksen alaisena Puolan viimeiseen jakoon 1795 asti. Siitä muodostui varsinkin 1597 perustetun yliopistonsa ansiosta valtakunnan johtava kulttuurikeskus.

Vuodesta 1795 kaupunki kuului Venäjän keisarikuntaan ensimmäiseen maailmansotaan saakka. Syyskuusta 1915 tammikuuhun 1919 oli kaupunki saksalaisten joukkojen miehittämä.

Liettuan itsenäistyessä 1918 Vilnan asema jäi kiistanalaiseksi. Lopulta 1922 kaupunki jäi kuitenkin Puolan puolelle, ja kuului toiseen maailman­sotaan saakka, jonka alku­vaiheessa, syyskuussa 1939, Saksa ja Neuvostoliitto lyhyessä ajoissa miehittivät Puolan ja jakoivat sen keskenään. Tällöin Vilna joutui Neuvosto­liitolle, joka kuitenkin saman vuoden loka­kuussa luovutti sen Liettualle samalla, kun maahan perustettiin neuvostoliittolaisia varuskuntia. Seuraavana vuonna Neuvostoliitto liitti itseensä koko Liettuan, myös Vilnan, mutta vuosina 1941-1945 alue oli Saksan miehittämänä. Sodan jälkeen siitä tuli Liettuan pääkaupunki Neuvostoliittoon kuuluneessa Liettuan neuvostotasavallassa vuosina 1945-1991. Vuodesta 1991 se on ollut itsenäisen Liettuan tasavallan pääkaupunki.

Toiseen maailmansotaan asti Vilna oli pitkälti puolalais-juutalainen kaupunki. Saksalaisten vuonna 1916 tekemän väestönlaskennan mukaan Vilnan asukkaista puolalaisia oli 54,7 %, juutalaisia 41,5 %, liettualaisia 2,1 % , venäläisiä 1,6 % , valkovenäläisiä 0,4 % , saksalaisia 0,6 % . Puolalaisten vuonna 1931 tekemän väestönlaskennan mukaan puolalaisia oli 65,9 %, juutalaisia 28 %, venäläisiä 3,8 %, valkovenäläisiä 0,9 %, liettualaisia 0,8 %, saksalaisia 0,3 % ja ukrainalaisia 0,1 %.

Vilna toimi Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2009.

Vilnassa sijaitseva Europa Tower (liettuaksi Europos bokštas) on Baltian maiden korkein pilvenpiirtäjä.

Liikenne

Vilnan eteläosissa sijaitsevalta lentoasemalta on junayhteys Vilnan päärautatieasemalle.

Sisäinen liikenne

Kaupungin sisäinen joukkoliikenne hoidetaan busseilla ja johdinautoilla. Bussilinjoja on yli 60, johdinautolinjoja 19. Metroa suunnitellaan.

Lento- ja junayhteydet

Vilnan lentoasema sijaitsee tasangolla kaupungin eteläpuolella. Lentoasemalle on rautatieyhteys Liettuan rautatieverkon Vilnan rautatieasemalta. Kaupungin itäosissa on lisäksi Naujoji Vilnian rautatieasema, josta pääsee myös junalla lähikaupunkeihin.

Tärkeimmät valtatiet

Vilnasta länsiluoteeseen lähtevä A1-moottoritie Vilna-Kaunas-Klaipėda (osa eurooppatietä E 85) yhdistää maan kolme suurinta kaupunkia. Via Balticalta Panevėžysissa kaakkoon erkaneva A2-moottoritie (osa E 272:tä) tuo Suomesta sujuvan valtatieyhteyden Vilnaan. Eurooppatie (E 28) luo puolestaan valtatieyhteyden lähimpään miljoonakaupunkiin, 190 kilometrin päässä kaakossa sijaitsevaan Valko-Venäjän Minskiin; Vilnan länsipuolella sama valtatiereitti jatkuu Kaliningradin alueen kautta Puolan Gdańskiin ja edelleen Saksan Berliiniin.

Katso myös

• Užupisin kaupunginosa

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vilna Wikimedia Commonsissa
• Matkaopas aiheesta Vilnius Wikitravelissa (englanniksi)
• Vilna taskussasi (inyourpocket.com matkaopas, myös pdf-muodossa) (englanniksi)
• Liettuan kansallismuseo Vilnassa (englanniksi)
• Euroopan keskipisteen taidepuisto Vilnan lähistöllä
• Kansanmurhan uhrien museo (entinen KGB:n rakennus) (englanniksi)
• Liettuan matkailuneuvonnan sähköposti (Helsingissä) (suomeksi)
• Virtual Historical Vilnius (liettuaksi) (englanniksi)

Euroopan pääkaupungit

Liettuan kaupungit

Vilna | Kaunas | Klaipėda | Šiauliai | Panevėžys | Alytus | Marijampolė | Mažeikiai | Jonava | Utena | Kėdainiai | Telšiai | Visaginas | Tauragė | Ukmergė | Kretinga | Šilutė | Radviliškis | Palanga | Druskininkai | Gargždai | Rokiškis | Biržai | Elektrėnai | Kuršėnai | Garliava | Jurbarkas | Vilkaviškis | Raseiniai | Anykščiai | Lentvaris | Naujoji Akmenė | Grigiškės | Prienai | Joniškis | Kelmė | Varėna | Kaišiadorys | Pasvalys | Kupiškis | Zarasai | Skuodas | Kazlų Rūda | Širvintos | Molėtai | Šalčininkai | Šakiai | Švenčionėliai | Ignalina | Pabradė | Kybartai | Šilalė | Nemenčinė | Pakruojis | Švenčionys | Trakai | Vievis | Kalvarija | Lazdijai | Rietavas | Žiežmariai | Eišiškės | Ariogala | Neringa | Šeduva | Birštonas | Venta | Akmenė | Tytuvėnai | Rūdiškės | Vilkija | Pagėgiai | Viekšniai | Žagarė | Ežerėlis |Skaudvilė | Gelgaudiškis | Kudirkos Naumiestis | Simnas | Salantai | Linkuva | Veisiejai | Ramygala | Priekulė | Joniškėlis | Jieznas | Daugai | Obeliai | Varniai | Virbalis | Vabalninkas | Seda | Subačius | Baltoji Vokė | Dūkštas | Pandėlys | Dusetos | Užventis | Kavarskas | Smalininkai | Troškūnai | Panemunė