Pariisi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pariisi
(Paris)
Paris - Eiffelturm und Marsfeld2.jpg
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Motto: Fluctuat nec mergitur

Pariisi

Koordinaatit: 48°51′24″N, 002°21′04″EKoordinaatit: 48°51′24″N, 002°21′04″E

Valtio Ranskan lippu Ranska
Alue Île-de-France
Departementti Pariisi (75)
Alueet 20 arrondissementtiä
Hallinto
 – Pormestari Anne Hidalgo (PS)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 105 km²
Korkeus 28–130 m
Väkiluku (2009) 2 234 105
 – Tiheys 21 196 as./km²
 – Metropolialue 12 161 542
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 75001–75020 ja 75116
Lähteet:[1] = Pinta-ala;[2] = Väkiluku;[3]

Pariisi (ransk. Paris, Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys?) on Ranskan ja Île-de-Francen alueen pääkaupunki. Se muodostaa myös omaa nimeään kantavan departementin, johon ei Pariisin lisäksi kuulu muita kuntia.

Varsinaisessa Pariisissa asuu noin 2,2 miljoonaa ihmistä[2] (2006) ja Suur-Pariisin alueella 12,1 miljoonaa ihmistä 14 518 neliökilometrin alueella. Pariisin vuonna 2006 mitattu väestötiheys on 20 696 asukasta/km². Suur-Pariisi kuuluu Lontoon ja Moskovan ohella Euroopan kolmeen suurimpaan kaupunkialueeseen. Maailman metropolialueista se on 30 suurimman joukossa. Pariisi on myös yksi maailman suosituimmista turistikaupungeista. Suur-Pariisiin saapuu yli 45 miljoonaa turistia vuodessa, joista 27 miljoonaa on kansainvälisiä kävijöitä.[4] Kaupunkia pidetään yhtenä maailman tärkeimmistä kulttuurin, politiikan, gastronomian ja muodin keskuksista.[5]

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pariisi sijaitsee pohjoisessa Ranskassa Seinen varrella ns. Pariisin altaassa, 65 metriä merenpinnan yläpuolella. Korkein maastonkohta kaupungin rajojen sisäpuolella on 130 metriä korkea Montmartren kukkula kaupungin pohjoisosassa. Kaupungin keskustassa sijaitsee kaksi saarta, Île de la Cité ja Île Saint-Louis.[6]

Seine virtaa kaupungin läpi idästä länteen. Sen vuoksi joen pohjoispuolta sanotaan tavallisesti Oikeaksi rannaksi (ransk. Rive Droite) ja eteläpuolta Vasemmaksi rannaksi (ransk. Rive Gauche). Oikealla rannalla on vanhastaan ollut kaupungin liike-elämän keskus. Vasen ranta sen sijaan on tullut tunnetuksi ennen kaikkea kulttuurin keskuksena, jonka keskeisin osa on perinteinen yliopistokaupunginosa Quartier latin.

Esikaupunkeja ovat muun muassa Boulogne-Billancourt, Argenteuil, Versailles, Montreuil, Saint-Denis, Nanterre ja Vitry-sur-Seine. Varsinaisen Pariisin kaupungin pinta-ala on 105,4 km², joka on alle puolet Helsingin maapinta-alasta. Jos ei lasketa mukaan kaupungin laitaman suuria Bois de Boulognen ja Bois de Vincennesin puistoja, kaupungin pinta-ala on vain 86,9 km². Pariisin pieni pinta-ala johtuu siitä, että sen rajoja ei ole puistoalueita lukuun ottamatta laajennettu vuoden 1860 jälkeen. Kaupungin asukkaat käyttävät ympäröiviä suuria metsiä virkistysalueina. Asukastiheys on noin 20 000 asukasta neliökilometriä kohden.

Vuotuinen keskilämpötila on 10,6°C ja sademäärä 650 millimetriä. Lämpimimmät kuukaudet ovat heinäkuu ja elokuu, jolloin keskimääräinen päivän ylin lämpötila on 24,4°C ja 24,6°C, ja kylmin tammikuu, keskimääräinen alin 2,5°C. Sateisinta on toukokuussa (65 mm), kuivinta helmikuussa (44 mm).[7]

Pariisin kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) 6,9 8,2 11,8 14,7 19,0 21,8 24,4 24,6 20,8 15,8 10,4 7,8 Ø 15,5
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) 2,5 2,8 5,1 6,8 10,5 13,3 15,5 15,4 12,5 9,2 5,3 3,6 Ø 8,5
Sadanta (mm) 53,7 43,7 48,5 53,0 65,0 54,6 63,1 43,0 54,7 59,7 51,9 58,7 Σ 649,6
Sadepäivät (d) 10,2 9,3 10,4 9,4 10,3 8,6 8,0 6,9 8,5 9,5 9,7 10,7 Σ 111,5
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
6,9
2,5
8,2
2,8
11,8
5,1
14,7
6,8
19,0
10,5
21,8
13,3
24,4
15,5
24,6
15,4
20,8
12,5
15,8
9,2
10,4
5,3
7,8
3,6
S
a
d
a
n
t
a
53,7
43,7
48,5
53,0
65,0
54,6
63,1
43,0
54,7
59,7
51,9
58,7


Lähde: Weather Information for Paris World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 3.7.2009.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiaikainen Château du Louvre, Palais du Louvren edeltäjä. Limbourgin veljekset, Très Riches Heures du Duc de Berry; Lokakuu, (1412-16)
Näkymä Pariisin Latinalaiskortteleiden alla sijainneen roomalaistermitin raunioilta.
Pariisin 12 vanhinta kaupunginosaa. Ympäröivä harmaa alue havainnollistaa kaupungin koon vuoden 1860 laajentumisen jälkeen.
Pariisin keskustaan vuosina 1850-1870 rakennetut uudet kadut

Pariisi on syntynyt Île de la Citén saarella sijainneen kelttiläisen kalastajakylän paikalle. Kaupungin nimi tulee pariseista, kelttiläisestä heimosta, joka hallitsi aluetta ennen roomalaisten Gallian valloitusta vuonna 52 eaa. Aluksi roomalaiset kutsuivat kaupunkia nimellä Lutetia Parisiorum tai pelkästään Lutetia, joka tarkoittaa 'soista paikkaa', ja sen asukkaita nimellä parisii. Viidessäkymmenessä vuodessa kaupunki laajeni joen kummallekin puolelle.

Pariisin ensimmäisenä piispana pidetty Pyhä Dionysius toi kristinuskon kaupunkiin 200-luvulla. Vuonna 212 sen nimeksi tuli Paris. Roomalaisten valta oli päättynyt vuoteen 508 mennessä, kun frankkien kuningas Klodvig asettui kaupunkiin ja teki siitä Merovingi-dynastian pääkaupungin. 400-luvulla Pariisia uhkasivat Attilan johtamat hunnit, myöhemmin viikingit, joiden hyökkäykset 800-luvulla pakottivat pariisilaiset rakentamaan linnoituksen Île de la Citélle. Merovingihallintoa seurasivat karolingikuninkaat, joiden heikkous vahvisti Pariisin kreivien asemaa, ja vuodesta 987 alkaen kapetingit, jotka suojasivat kaupungin muureilla 11901210 ja aloittivat sen nousukauden. 1000-luvun alkupuolella kaupunki kasvoi voimakkaasti. Se levisi joen oikealle rannalle, Notre Damen tuomiokirkko rakennettiin ja Sorbonnen yliopisto perustettiin. Filip II Augustin hallituskaudella alettiin rakentaa laajaa muuria levinneen asutuksen ympärille; myös Bastilji saatiin valmiiksi vuonna 1381. Satavuotisen sodan aikana (1337–1453) Pariisi oli englantilaisten miehittämä. Vuonna 1429 ranskalaiset piirittivät kaupunkia Jeanne d'Arcin johdolla, mutta englantilaisten häätäminen onnistui vasta vuonna 1436.

Keskiajalla Pariisi oli kukoistava sivistyskeskus ja kaupankäynnin solmukohta. Uskonsotien aika oli verinen ja tuolloin (1562–98) kaupunki oli katolilaisten tukikohta. Aurinkokuningas Ludvig XIV:n aikana puhkesi Fronde-kapina, jossa aateliset ja porvaristo nousivat vastustamaan kuninkaanvaltaa. Tämän vuoksi kuninkaanpalatsi siirrettiin läheiseen Versailles'n kaupunkiin.[8]

Ludvig XIV:n aikana Pariisia ympäröineet kaupunginmuurit purettiin, ja niiden paikalle rakennettiin Pariisin ensimmäiset bulevardit.[9] Ne kiertävät Pariisin vanhimpien kaupunginosien pohjoispuolitse Place de la Concordelta Bastiljin aukioille. Kaupunki oli jo sitä ennen laajentunut kauas vanhojen muurien ulkopuolelle.

Myöhemmin Pariisin ympäri on kuitenkin vielä kaksi kertaa rakennettu uudet muurit, kummallakin kerralla useita kilometrejä entisiä ulommaksi, mutta nekin molemmat on purettu. 1780-luvulla kaupunki ympäröitiin lähinnä tullivalvontaa varten uusilla muureilla[10], joiden paikalla nykyisin ovat ulompi bulevardikehä.[11]. Niiden kohdalla sijaitsee myös Pariisin suuri Riemukaari.[11] Viimeiset Pariisia ympäröivät puolustusmuurit rakennettiin 1840-luvulla vielä joitakin kilometrejä edellisiä ulommaksi.[12] Alkujaan ne sijaitsivat selvästi kaupungin rajojen ulkopuolella, mutta vuoden 1860 alueliitoksessa ne tulivat kaupungin rajaksi.[11] Näiden muurien paikkeilla kaupunkia kiertää nykyään Périphérique-moottoritie[12] ja hieman sen sisäpuolella uloimmat bulevardit.

Ranskan vallankumous alkoi Pariisissa hyökkäyksellä Bastiljiin 14. heinäkuuta 1789. Muutenkin 1800-luvulla Pariisin poliittinen merkitys korostui mm. Napoleon Bonaparten vallankaappauksissa ja lukuisissa vallankumouksissa. Väkiluku kasvoi voimakkaasti ja huolimatta Napoleon III:n toteuttamista laajoista uudistuksista esimerkiksi katuverkoston kehittämisessä tyytymättömyys kasvoi. Ranskan–Preussin sodan (1870–1871) aikaan perustettiin Pariisin kommuuni, joka antautui vasta nälänhädän ja taistelujen täyttämän talven jälkeen.

Napoleon III:n hallituskaudella Pariisin keskeisimmät osat rakennettiin Georges Eugène Haussmannin johdolla suurelta osin uudestaan.[13] Kaupungin läpi rakennettiin koko joukko uusia leveitä katuja ja niiden varsille entistä suurempia rakennuksia. Samoihin aikoihin kaavoitettiin myös monet Pariisiin tuolloin liitetyillä laita-alueilla sijaitsevat asunto- ja teollisuusalueet.

Eiffel-torni rakennettiin Pariisin maailmannäyttelyä varten 1889. Sitä seuranneet lukuisat maailmannäyttelyt 1855, 1867, 1878, 1889, 1900 ja 1937 osoittivat Pariisin kasvaneen yhdeksi maailman tärkeimmistä kaupungeista. Ensimmäisessä maailmansodassa saksalaiset tykit ja zeppeliinit vaurioittivat kaupunkia. Marnen ihmeen, Marnejoella saavutetun torjuntavoiton ansiosta saksalaisten eteneminen pysähtyi aivan Pariisin lähellä. 1900-luvun kenties merkittävin käännekohta, vuoden 1919 rauhankonferenssi, toi poliittiset johtohahmot ympäri maailman kuudeksi kuukaudeksi Pariisin kaduille solmimaan traagisesti epäonnistuneet I maailmansodan rauhanehdot. Toisessa maailmansodassa Ranskan hallitus julisti Pariisin avoimeksi kaupungiksi, poistui sieltä ja jätti sen saksalaisten miehitettäväksi. Vuonna 1944, kun Yhdysvaltain joukot olivat lähestymässä, alettiin kaupungissa kapinoida saksalaisia vastaan. 26. elokuuta Charles de Gaulle otti sen haltuunsa.

Vuoden 1968 opiskelijakuohunnan maineikkaimmat mielenosoitukset ja mellakat koettiin Pariisissa. 2005 syrjäytyneet siirtolaisnuoret polttivat autoja ja rakennuksia Pariisin esikaupungeissa, joista levottomuuksien aalto levisi muuallekin Ranskaan.

Viime aikoina Pariisi ei juurikaan ole menettänyt merkitystään maailman epävirallisena kulttuuripääkaupunkina. Erilaisten muistomerkkien ja rakennusten puhdistus- ja kunnostustyöhön on panostettu, mikä on vaikuttanut kaupunkikuvaan myönteisesti. Pariisi on maailman vierailluin kaupunki, jossa käy sekä turisteja että konferenssivieraita.[14]

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pariisin vaakuna

Pariisin vaakuna juontaa juurensa vuoteen 1358, jolloin kuningas Kaarle V asetti sen. Tähän viittaavat vaakunakilven yläosan kultaiset vaakunaliljat sinisellä pohjalla, jotka ovat perinteisesti symboloineet Ranskan kuningasta. Vaakunakilven alaosan hopeinen alus hopeisilla aalloilla punaisella pohjalla viittaa Marchands de l'eau -ammattikuntalaitokseen, joka hallitsi keskiajalla kaupunkia. Vaakunan alapuolella nauhassa lukee kaupungin latinankielinen motto "Fluctuat nec mergitur" ('vaappuu, vaan ei uppoa'), joka osaltaan viittaa myös laivaan. Vaakunaan on liitetty seuraavat ansiomerkit: "Légion d'honneur", "croix de Guerre 1914-1918" ja "croix de la Libération". Vaakunan yllä on viisisakarainen kultainen muurikruunu ja vaakunakilven oikealla puolella on tammen oksa ja vasemmalla laakeripuun oksa.

Entisiä vaakunoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Notre Damen katedraalin patsashahmo luo katseensa Pariisiin.

Vuoden 1999 väestönlaskennassa Pariisin väkiluku oli 2 125 246 (pois lukien esikaupungit). Suur-Pariisin asukasluku oli 11 174 743. Pariisin väkiluku on ollut suurimmillaan vuonna 1921, jolloin se ylitti 2,9 miljoonaa. Sen jälkeen väestö on kuitenkin siirtynyt pois keskustasta asumaan lähiöissä ja esikaupungeissa, ja keskusta-alueen vapaat tontit on rakennettu toimistoiksi eikä asuintaloiksi. Nykyinen hallinto pyrkii muuttamaan tätä suuntausta ja itse asiassa helmikuussa 2004 väkiluku oli kasvanut ensi kertaa sitten vuoden 1954.

Pariisin väestötiheys on myös maailman suurin (24,948 asukasta/km², 2006), joka on verrattavissa ainoastaan tiettyjen aasialaisten suurkaupunkien kanssa. Esimerkiksi Pariisin 11:sta arrondissementissa väestötiheys nousee yli 40 000 asukkaaseen/km² ja itäisissä kaupunginosissa jopa yli 100 000 asukkaaseen/km². Verrattavissa on esimerkikisi New Yorkin Manhattanin kaupunginosa, jossa väestötiheys on noin 25 000 asukasta/km² ja näin ollen Yhdysvaltojen suurin.

Pariisi on aina ollut maahanmuuttajille houkutteleva kaupunki. Vuoden 1999 väestönlaskennassa 19,4 prosenttia asukkaista oli syntynyt Ranskan ulkopuolella ja 4,2 % väestöstä oli muuttanut maahan vuoden 1990 jälkeen. Suurin ulkomailla syntyneiden ryhmä on portugalilaiset. Nyt portugalilaisten tulo on kuitenkin miltei kokonaan lakannut, ja vuoden 1990 jälkeen saapuneiden joukossa suurimmat ryhmät ovat kiinalaiset ja arabit.

Asukasmäärän kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pariisin asukasmäärän kehitys
1150: 50 000 1365: 275 000 1422: 100 000
1500: 150 000 1600: 300 000 1637: 415 000
1680: 515 000 1789: 650 000 1801: 546 856
1817: 713 966 1831: 785 862 1851: 1 053 262
1861: 1 696 141 1881: 2 269 023 1901: 2 714 068
1911: 2 888 110 1921: 2 906 472 1931: 2 891 020
1946: 2 725 374 1968: 2 590 771 1975: 2 299 830
1982: 2 176 243 1990: 2 152 423 2006: 2 181 371[15]
Suur-Pariisin asukasmäärän kehitys
1801: 548 000 1835: 1 000 000 1851: 1 300 000
1860: 2 000 000 1885: 3 000 000 1905: 4 000 000
1911: 4 500 000 1921: 4 850 000 1931: 5 600 000
1936: 6 000 000 1946: 5 850 000 1954: 6 550 000
1962: 7 735 000 1968: 8 368 500 1990: 9 318 821
2000: 9 644 507 2011: 12 100 000[16] }}  

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pariisi jakaantuu kahteenkymmeneen hallinnolliseen alueeseen eli kaupunginosaan (arrondissements), jotka on numeroitu spiraalinmuotoisesti sisältä ulospäin, pienimmät numerot sijaitsevat siis kaupungin keskustassa. Kullakin on oma alipormestarinsa (Maire d'Arrondissement). Anne Hidalgo on ollut Pariisin määri vuodesta 2014.

Pariisin kaupunginosat (arrondissements)

Järjestyksessä alueet ovat Louvre, Bourse, Temple, l'Hôtel de Ville, Panthéon, Luxembourg, Palais Bourbon, l'Élysée, l'Opéra, l'Entrepôt, Popincourt, Reuilly, Gobelins, l'Observatoire, Vaugirard, Passy, Batignolles-Monceaux, Butte-Montmartre, Buttes-Chaumont ja Ménilmontant. Jokainen arrondissement on jaettu neljään osaan (Quartiers), jotka on numeroitu yhdestä kahdeksaankymmeneen. Numerot 1–4 kuuluvat siis ensimmäiseen piiriin, 5–8 toiseen ja niin edelleen.

Pariisin kaupunki on oma departementtinsa, osa Île-de-Francen aluetta. Vuoteen 1964 asti Pariisi kuului lähimpine esikaupunkeineen Seinen departementtiin, muu osa Pariisin lähialueesta Seine-et-Marnen ja Seine-et-Oisen departementteihin. Uudistuksessa nämä jaettiin pienempiin osiin, ja nykyään Pariisin seutu koostuu kahdeksasta departementista. Jako on pikemminkin kasvattanut kuin poistanut hallinnon ongelmia. Kolme departementtia (Hauts-de-Seine, Seine-Saint-Denis ja Val-de-Marne) muodostavat renkaan Pariisin departementin ympärille. Tätä kutsutaan usein nimellä "pieni rengas", kun etäisemmät esikaupungit muodostavat vastaavasti "suuren renkaan".

Öinen kuva La Défensen kaduilta.

Luettelo Pariisin pormestareista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pariisissa ei ollut pormestaria vuosina 1794–1848
Pariisissa ei ollut pormestaria vuosina 1848–1870
Pariisissa ei ollut pormestaria vuosina 1871–1977

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suur-Pariisi on Lontoon ohella Euroopan suurin talouskeskus. Sen bruttokansantuote 430 miljardia euroa (38  700 euroa/as.) (2002). Kaupungin talouden keskus (La Défense) on Euroopan suurin talouskeskus ja Pariisin pörssi (Euronext) on Euroopan toiseksi suurin pörssi. 40 prosenttia ranskalaisten yhtiöiden pääkonttoreista sijaitsee Pariisissa. Työttömyysaste alueella on 9,8 prosenttia (2004).

Pariisin departementin merkittävimmät toimialat ovat yrityspalvelut, kauppa ja yksityispalvelut, jotka muodostavat 2/3 Pariisin taloudesta. Teollisuuden osuus on vain 7 prosenttia. Turismi on kaupungille merkittävä tulonlähde. Pariisi on jo useamman vuoden takaa maailman suosituin turistikaupunki. Se tuo 3,1 miljardia euroa vuodessa ja luo 50 000 työpaikkaa.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pariisi on Ranskan moottori-, rauta- ja maantieverkoston keskus. Päärautatieasemat ovat Gare du Nord, Gare Montparnasse, Gare de l'Est, Gare de Lyon, Gare d'Austerlitz ja Gare Saint-Lazare. Pariisin yhdistää Lontooseen kanaalin tunnelin kautta liikennöivä Eurostar-juna. Pariisin jokisatama on Marseillen ja Le Havren jälkeen Ranskan kolmanneksi tärkein satama.

Pariisin tieliikenne on pahamaineisen hidasta ja ruuhkautunutta. Kaupunkia ympäröi kehätie Périphérique ja kaksi ulompaa moottoritiekehää A86 ja A104 Francilienne.

Kaupunginjohtaja Delanoën kaudella kaupunkiin on rakennettu satoja kilometrejä bussikaistoja ja yksityisautoilun määrää on huomattavasti vähennetty. Myös Seinejoen varrella kulkevia autoteitä on yhä enemmän otettu virkistyskäyttöön, muun muassa sunnuntaisin. Kesällä rantakadulla on ollut vuodesta 2003 alkaen keinotekoinen hiekkaranta. Pyöräilyn merkitys Pariisissa on lisääntynyt viime vuosina. Keskustan alueella on satoja kilometrejä pyöräteitä, jotka osittain on yhdistetty bussikaistojen kanssa. Pyöriä on tarjolla halvalla turisteille sekä kaupunkilaisille. Pariisin pormestari Bertrand Delanoën johdosta kaupunkiin on sijoitettu useita pyörävuokraamoautomaatteja, joista voi vuokrata halvalla pyörän ongelmitta. Tämä onkin saanut hyvin lämpimän vastaanoton kaupunkilaisilta.

Kaupungissa on tiheä metroverkko Métro (16 linjaa), joka avattiin maailmannäyttelyssä vuonna 1900, ja suuri määrä bussilinjoja. Metrolinjaa 14 kutsutaan nimellä méteor eli meteoriitti, se on täysin automatisoitu ja se kulkee ilman kuljettajaa. Asukkaita palvelevat myös nopeat RER-lähijunat. Raitiovaunut tulivat takaisin kaupunkikuvaan vuonna 1992, kun Pariisia ympäröivän kehän ensimmäinen vaihe valmistui. Julkista liikennettä hoitaa RATP[17].

Suur-Pariisissa on useita lentoasemia: Charles de Gaullen lentoasema (lähellä Roissy-en-Francea) ja Orlyn lentoasema (Pariisin eteläpuolella) ovat niistä vilkkaimmat. Kolmas ja paljon pienempi kenttä sijaitsee Beauvais'n kaupungissa, 70 kilometriä Pariisista pohjoiseen. Tätä vanhinta Le Bourgetin lentoasemaa käyttävät yksityiskoneet ja ilmailunäytökset. Siellä on myös ilmailumuseo. Lisäksi Beauvais-Tillén lentoaseman liikenne on viime vuosina vilkastunut halpalentoyhtiöiden myötä.

Kaupunkikuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panoraamanäkymä iltahämärän peittämään läntiseen Pariisiin, kuvattuna Tour Montparnassen huipulta.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eiffel-torni on Pariisin kaupungin symboli.
Palais Garnier, oopperatalon suuri portaikko
Pyhän sydämen basilika (Sacré-Cœur) sijaitsee Pariisin korkeimmalla kukkulalla.
Napoleon haudattiin toivomustensa mukaisesti Seinen rannalle, Pariisin Invalidikirkkoon. Sarkofagi on valmistettu Äänisjärven punaisesta hiekkakivestä, jonka sisällä on viisi päällekkäistä puusta ja metallista valmistettua arkkua.
Gustave Caillebotte, Pariisin katu sateisena päivänä, 1877

"Valon kaupunki" Pariisi on jo kauan ollut maailman suosituin matkailukohde. Sen asema monien kansainvälisten järjestöjen pääpaikkana sekä taloudellisen, poliittisen ja matkailullisen elämän keskuksena on tehnyt siitä yhden maailman tärkeimmistä kaupungeista. Se on tunnettu kauniista arkkitehtuuristaan, puistokaduistaan ja museoidensa runsaudesta. Monet rakennukset ovat hyvin vanhoja. Kadut ovat, leveitä puistokatuja lukuun ottamatta, yleensä kapeita ja niitä reunustavat kaupat ja pikkuliikkeet.

Seine-joki kulkee kaupungin läpi muodostaen kaaren lounaasta kaakkoon ja jakaa kaupungin kahteen osaan: "oikeaan" rantaan pohjoisessa ja "vasempaan" etelässä. Joen ylittää yli kolmekymmentä siltaa, joista vanhin on Pont-Neuf, joka yhdistää mantereen Île de la Citén saareen. Pariisi sisältää myös kaksi suurta viheraluetta: Bois de Boulogne, jonka pinta-ala on 846 hehtaaria, sijaitsee lännessä, Bois de Vincennes (995 hehtaaria) idässä. Muista puistoista kuuluisimmat ovat Tuileries'n puisto (Jardin des Tuileries) ja Luxembourgin puisto (Jardin du Luxembourg). Lisäksi on useita pienempiä puistoja ja viheralueita.

Pariisin tärkeimmät nähtävyydet keskittyvät ydinkeskustaan. Kaupungin sydämessä Île de la Citén saarella sijaitsevat Notre Damen katedraali (Notre-Dame de Paris), kirkko Sainte-Chapelle, oikeuspalatsi (Palais de Justice de Paris) sekä Pariisin vanhin sairaala Hôtel-Dieu. Muista Pariisin kirkoista tärkeimpiä ovat Saint-Germain-des-Prés, Montmartren Sacré-Coeur, Saint-Sulpice, Saint-Eustache ja La Madeleine.

Louvre taidekokoelmineen on itseoikeutetusti Pariisin palatseista tunnetuin. Se on toiminut taidemuseona vuodesta 1791. Muita palatseja ovat Palais-Royal, presidentin virka-asunto Palais de l'Élysée, parlamentti Palais-Bourbon, Palais du Luxembourg ja 1900 maailmannäyttelyyn rakennettu Petit Palais. Napoleonin hauta sijaitsee Invalidikirkossa Hôtel des Invalides'ssa. Pääkatu Avenue des Champs-Élysées kulkee kahden aukion välillä: Place Charles de Gaullen ja Place de la Concorden, joista edellisellä kohoaa Riemukaari ja jälkimmäisellä Luxorin obeliski. Lukemattomista museoista on Louvren lisäksi mainittava taidemuseo Musée d'Orsay, nykytaiteen museo Centre Georges-Pompidou, Musée du Montparnasse, keskiaikaisen taiteen museo Musée de Cluny sekä Musée Picasso.

Pariisin maamerkki on tietysti Eiffel-torni. Se rakennettiin maailmannäyttelyä varten vuonna 1889 ja sen huipulta on mahdollista nähdä jopa 80 kilometrin päähän. Taiteilijoiden alueina on perinteisesti pidetty Montparnassen ja Montmartren ohella Latinalaiskorttelia (Quartier Latin), jossa sijaitsevat suurmiesten hautapaikkana tunnettu Panthéon sekä Pariisin yliopiston La Sorbonnen rakennukset. Oikeastaan yliopisto on jaettu kolmeksitoista itsenäiseksi yliopistoksi, ja opiskelijoita siellä on noin 300 000.

Pariisissa on myös maailman toiseksi suurin kirjasto Bibliothèque nationale de France.

Monumentteja ja rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katuja, kaupunginosia ja muita paikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pariisin liepeillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keltapaitainen Carlos Sastre matkalla kohti Ranskan ympäriajon voittoa Pariisissa 2008.

Pariisissa pidetään vuosittain Ranskan avoin tennisturnaus joka kestää toukokuun puolivälistä kesäkuun alkuun. Pariisi on myös Ranskan ympäriajon eli Tour de France -pyöräilykilpailun maali. Olympialaiset järjestettiin kaupungissa vuosina 1900 ja 1924. Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Pariisissa vuonna 2003 ja Euroopan-mestaruuskilpailut vuonna 1938. Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1998 järjestettiin Ranskassa ja finaali Pariisin Stade de France -stadionilla. Pariisin liepeillä sijaitsee Euroopan suurin ravirata Hippodrome de Vincennes.

Tunnettuja urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja pariisilaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

   

Kunniakansalaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pariisi myönsi 14. dalai-lamalle kunniakansalaisuuden 21. huhtikuuta 2008. Samanaikaisesti kunniakansalaisuus myönnettiin huhtikuussa 2008 Kiinassa vankilaan tuomitulle kiinalaiselle demokratia-aktivistille Hu Jialle. Pariisin kunniakansalaisuuden ovat saaneet aiemmin myös Myanmarin (Burman) oppositiojohtaja Aung San Suu Kyi ja iranilainen demokratia-aktivisti Shiribin Ebadi.[18]

Kansainväliset suhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ESA:n päämaja Pariisissa

Pariisilla on vain yksi ystävyyskaupunki, Rooma. Tästä huolimatta Pariisilla on useampia partnerikaupunkeja ympäri maailmaa. Tämän lisäksi kaupungissa sijaitsee useita kansainvälisten järjestöjen päämajoja, kuten, ESA; UNESCO ja OECD. Myös Naton päämaja sijaitsi Pariisissa ennen kuin se siirrettiin Brysseliin.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1956: Italian lippu Rooma, (Seule Paris est digne de Rome; seule Rome est digne de Paris / Solo Parigi è degna di Roma; Solo Roma è degna di Parigi / "Vain Pariisi on Rooman arvoinen; Vain Rooma on Pariisin arvoinen")

Partnerikaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alla luettelo Pariisin partnerikaupungeista. Aluksi vuosiluku, sen jälkeen kaupunki tai kaupungit.[19]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Key figures for Paris (html) Accueil paris.fr. DICOM. Viitattu 3.7.2009. (englanniksi)
  2. a b France-Line Mary-Portas: Recensement de la population de 2006 Retour de la croissance démographique au centre de l’agglomération francilienne (pdf) INSEE. Viitattu 3.7.2009. (ranskaksi)
  3. Résultats du recensement de la population – 2009 (pdf) INSEE. Viitattu 17.2.2013. (ranskaksi)
  4. Île-de-France Regional Council: Tourism Viitattu 2011-03-08.
  5. Anderson Tours, UK
  6. Paris Neighborhoods Trip Advisor
  7. Weather Information for Paris (kauden 1971–2000 keskiarvoja) Maailman ilmatietene järjestö WMO.
  8. Château de Versailles (ranskaksi)
  9. Colin Jones: Paris, Biography of a City, s. 185–186, Penguin Books 2006, ISBN 978-0-140-28292-4
  10. Colin Jones, s. 244
  11. a b c Colin Jones, s. 356–359
  12. a b Colin Jones, s. 336
  13. Colin Jones, s. 354–360
  14. Gloomy weather doesn't slow Paris tourism
  15. Paris citypopulation.de. Viitattu 7.3.2014.
  16. Largest cities in France Population Review. Viitattu 7.3.2014.
  17. RATP, Régie autonome des transports parisiens
  18. Kiina ärtyi Pariisin Dalai-lamalle myöntämästä kunnianosoituksesta, Helsingin Sanomat 23.4.2008 B3
  19. http://www.paris.fr/portail/accueil/Portal.lut?page_id=6587&document_type_id=5&document_id=16468&portlet_id=14974

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]