Kioto

Kioto; (京都市 (Kyōto-shi))
	; Symboli
	Koordinaatit: 35°01′N, 135°46′E
Valtio	Japani
Alue	Kansai
Prefektuuri	Kioto
Hallinto
– Pormestari	Yorikane Masumoto
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	827,90 km²
Väkiluku (1. huhtikuuta 2008)	1 464 990
– Tiheys	1778,8 as./km²
Symbolit
– Puu	Isoriippapaju, Vaahtera, Katsura
– Kukka	Kamelia, Kirsikka, Azalea
	www.city.kyoto.jp/koho/ind h.htm

Kioto (jap. 京都, Kyōto kuuntele ääntämys^?) on Kioton prefektuurin pääkaupunki Japanissa pääsaari Honshun länsiosassa. Se on osa Kansain seudun suurkaupunkialuetta Osakan ja Kōben kanssa. Kioto oli Japanin pääkaupunki vuodesta 794 vuoteen 1868, jolloin pääkaupunki siirtyi Meiji-restauraation yhteydessä Tokioon.

Sisällysluettelo

1 Japanilaisen kulttuurin keskus
- 1.1 Unescon maailmanperintökohteet
2 Historia
3 Maantiede
- 3.1 Ilmasto
4 Hallinto ja politiikka
- 4.1 Aluejako
5 Sisarkaupungit
6 Katso myös
7 Lähteet
8 Aiheesta muualla

Japanilaisen kulttuurin keskus[muokkaa]

Buddhalaisista ja šintolaisista temppeleistään kuuluisa kaupunki on kenties Japanin suosituin turistinähtävyys. Kuuluisimpia buddhalaistemppeleitä ovat Kiyomizu-dera (Puhtaan veden temppeli), Kinkaku-ji (Kultainen paviljonki) ja Ginkaku-ji (Hopeinen paviljonki). Šintolaistemppeleistä merkittävimpiä ovat Heian-jingū, joka rakennettiin vuonna 1895 keisarillisen perheen kunniaksi, sekä Yasaka-jinja.

Kaupunki on muutoinkin kulttuurillinen keskuspaikka. Siellä on omat korttelialueensa niin geisha-kulttuurin vaalimiseen (erityisesti Gion ja Pontochō) kuin myös samurai-elokuvien kuvaamiseenkin. Perinteiseen tyyliin rakennettuja kortteleita halutaan suojella. Suojeluun liittyy myös kaupunkikuvallinen yhtenäisyys, joten Kiotoon ei sallita rakennettavan pilvenpiirtäjiä.

Maailmanperintökohde Daigo-ji: Bentendō

Unescon maailmanperintökohteet[muokkaa]

Kiotossa sijaitsee 17 historiallista monumenttia, jotka on merkitty Unescon maailmanperintöluetteloon.

Historia[muokkaa]

Suurimman osan historiastaan Kioto on ollut Japanin keisarillinen pääkaupunki. Kioton historia voidaan jäljittää alkaneeksi jo 500-luvulla, jolloin Aoi matsuri järjestettiin siellä ensimmäistä kertaa hyvän sadon ja sään rukoilemista varten.

Kioton keisarillinen palatsi.

Kiyomizu-deran temppeli keväällä.

Japanin ensimmäinen pääkaupunki oli Nara, josta se siirrettiin vuonna 741 Naran ja Kioton välissä sijaitsevaan paikkaan nimeltä Kuni-kyō. Vuonna 784 pääkaupunki siirrettiin Nagaoka-kyōhon ja 794 lopulta Heian-kyōhon eli nykyiseen Kiotoon. Kaupungin ulkomuoto on säilynyt samana tuolta ajalta asti; temppelit, kaupat sekä pyhäköt sijaitsevan samoissa paikoissa.

Vuonna 1192 Kamakura-šogunaatin perustamisen seurauksena todellinen valta siirtyi Kamakuraan. Pääkaupunkina toimi kuitenkin Kioto, vaikka siellä sijaitsevalla hallitsijalla tai hänen hallinnollaan ei ollut enää valtaa. Keisarillinen valta palautettiin hetkeksi vuonna 1333, mutta menetettiin nopeasti Ashikaga-šogunaatin perustamisen jälkeen.

Vuonna 1467 Ōnin-sodan seurauksena suurin osa Kiotosta paloi maan tasalle. Uusi šogunaatti perustettiin Edoon, nykyiseen Tokioon vuonna 1603.

Vallankumouksellisesta tilanteesta johtuen keisarillinen valta palautettiin jälleen 1868. Keisari Mutsuhito, joka nyt oli täydessä vallassaan, siirtyi seuraavana vuonna Tokioon, eikä keisarillinen hallinto enää palannut Kiotoon.

Vaikka toisessa maailmansodassa suuret kaupungit joutuivan pommituksen alaiseksi, säästyi Kioto tuhoisimmalta pommitukselta. Yhdysvaltain kuudennen armeijan päämaja sijaitsi miehityksen aikana Kiotossa.

Maantiede[muokkaa]

Kioto on sisämaan kaupunki. Sen alue ulottuu pohjoisessa Tanban ylängölle. Urbaani alue sijaitsee Kioton (Yamashiron) allaslaaksossa. Laaksoa ympäröivät vuoret kolmella ilmansuunnalla: idässä, pohjoisessa ja lännessä. Korkeimmatkin vuoret koillisosassa jäävät alle 1 000 metrin. Laakso avautuu kaakkoon kohti Osakaa.

Kioton alueella virtaa kolme merkittävää jokea. Laakson itäosassa Kamogawa, länsiosassa Katsuragawa, ja eteläosassa Ujigawa. Joet yhdistyvät kaupungin kaakkoispuolella Yodogawaksi, joka laskee Osakan lahteen.

Ilmasto[muokkaa]

Kioton kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot

	tammi	helmi	maalis	huhti	touko	kesä	heinä	elo	syys	loka	marras	joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C)	8	9	12	19	23	27	31	32	28	22	16	11	Ø	19,8
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C)	-1	0	1	7	11	16	21	22	18	11	5	0	Ø	9,3
Vuorokauden keskilämpötila (°C)	3	3	6	12	17	21	26	27	23	16	10	5	Ø	14,1

Sadanta (mm)	56	67	109	149	145	233	203	147	201	127	80	54	Σ	1 571

L
ä
m
p
ö
t
i
l
a

8

-1

9

0

12

1

19

7

23

11

27

16

31

21

32

22

28

18

22

11

16

5

11

0

S
a
d
a
n
t
a

56

67

109

149

145

233

203

147

201

127

80

54

Lähde: Kyoto, Japan Weatherbase. Viitattu 07.08.2010.

Hallinto ja politiikka[muokkaa]

Aluejako[muokkaa]

Kioton suuralueet kartalla.

Kioto jakautuu yhteentoista suuralueeseen. Niistä asukasluvultaan suurin on Fushimi-ku, pinta-alaltaan vuorostaan Ukyō-ku. Kaupungin ydinalueen muodostavat Shimogyō-ku, Nakagyō-ku ja Kamigyō-ku.

Kioton suuralueet^[1]
Nimi	Japaniksi	Pinta-ala (km²)	Asukasluku (2003)	Väestötiheys (as./km²)
Fushimi-ku	伏見区	61,62	287 095	4 659
Higashiyama-ku	東山区	7,46	42 786	5 735
Kamigyō-ku	上京区	7,11	83 789	11 785
Kita-ku	北区	94,92	125 011	1 317
Minami-ku	南区	15,78	97 770	6 196
Nakagyō-ku	中京区	7,38	98 159	13 301
Nishikyō-ku	西京区	59,20	155 670	2 630
Sakyō-ku	左京区	246,88	170 261	690
Shimogyō-ku	下京区	6,82	73 610	10 793
Ukyō-ku¹	右京区	74,27	194 983	2 625
Yamashina-ku	山科区	28,78	137 187	4 767

¹Ukyō-kun luvut ilman alueeseen yhdistettyä Keihokun kaupunkia.

Sisarkaupungit[muokkaa]

Kiotolla on yhteistyösopimus yhteensä kymmenen kaupungin kanssa Aasiassa, Amerikassa ja Euroopassa. Näistä kaupungeista seitsemän on sisarkaupunkeja:^[2]