Kiyomizu-dera

Wikipedia

Kiyomizu-dera (jap. 清水寺, Puhtaan veden temppeli) on buddhalainen temppeli Japanissa, Kiotossa Higashiyama-kun alueella. Temppeli tunnetaan virallisemmin nimellä Otowasan Kiyomizudera (jap. 音羽山清水寺) – nimensä se saa kompleksin sisällä sijaitsevasta vesiputoksesta, joka saa vetensä viereisiltä vuorilta.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Temppeli 3 Kuvia 4 Lähteet

[muokkaa] Historia

Temppeli perustettiin vuonna 778^[1][2], joten se on vanhempi kuin Kioto. Perusuksesta on useita tarinoita: legendan mukaan buddhalainen munkki Enchin sai näyssä tietää löytävänsä kirkkaan Yodo-joen lähteen. Etsintänsä aikana Enchin kohtasi askeetti Gyōein, joka antoi tälle Kannon Bosatsun (armon ja myötätunnon bodhisattvan) hengen hallitseman puupalan. Palasta kaiverrettiin Kannonin kuva ja Enchin asetti sen puumajaan, perustaen Kiyomizu-deran. Legendan jatko kertoo keisarin kenraali Sakanoue Tamuramaron kohtaamisesta Enchinin kanssa ollessaan peurametsällä – Enchinin puhe eläinten tappamista vastaan sai Tamuramaron katumaan, ja tämä määräsi rakennettavaksi paikalle kunnollisen temppelin.^[1]

Vuonna 798 Tamuramaro rakennutti temppelin päähallin uudelleen, käyttäen hylätyn Nagaoka-kyōn palatsin hallia.^[3] Kiyomizu-dera toimi yhdessä Naran Kōfuku-jin kanssa Narasta peräisin olevan Hossō -suuntauksen temppelinä, ja Kiotolaiset Hieivuoren munkit polttivat sen useita kertoja.^[3][4] Suurimman osan temppelin nykyisistä rakennuksista on rakennuttanut shōgun Tokugawa Iemitsu vuonna 1633.^[1]

[muokkaa] Temppeli

Kiyomizu-dera sijaitsee vuoren rinteellä Kioton yläpuolella, joten näkymä kaupunkiin on hieno. Päähallilla on suuri veranta, jota kannattavat yhteensä 139 viisitoista metriä korkeaa puupylvästä.^[4] Nykyisessä temppelissä on säilynyt rakennuksia 1400–1600-luvuilta.^[2] Temppelin alueella sijaitsee myös šintolainen pyhäkkö, Jishū-jinja, jossa asuu rakkauden ja hyvän avioliiton jumala. Pyhäkkö on epätavallinen, sillä Meiji-restauraation jälkeen šintolaiset ja buddhalaiset temppelit yleensä erotettiin toisistaan.^[3] Yhteensä temppliin kuuluu yli 30 rakennusta.^[3]

Ennen päähallia lännestä tultaessa ovat vuonna 1596 rakennettu kellotorni, vuonna 1633 uudelleenrakennettu kolmikerroksinen pagoda, sutra-halli Kyōdō, jossa pidetään käsikirjoituksia, sekä vuonna 1728 uudelleenrakennettu Jishin-in (armon temppeli), joka oli Toyotomi Hideyoshin lempipaikka. Seuraavassa Nagaokasta 700-luvun lopussa siirretyssä Kanisan-dōssa (perustajan hallissa) on Gyōein, Enchinin ja Tamuramaron kuvia.^[3]

Keisari Temmun pojan rakennuttaman Asakura-dōn jälkeen tulee Hondō, päähalli. Hallin rakennutti vuoden 1629 tulipalon jälkeen uudelleen Tokugawa Iemitsu. Viereiseltä puupilaireilla rotkon ylle korotetulta lavalta näkyy Kioto, ja rotkon toisella puolella Koyasu-no-tō -pagoda. Pagodassa on turvallisen synnytyksen jumalatarta esittävä patsas. Päähallin alapuolella on vesiputous Otowa-no-taki (jap. 音羽の滝, Höyhenten äänen putous), jonka veden sanotaan auttavan sairauksiin. Kävijät ottavat vettä kauhoilla.^[4][3]

Kiyomizu-dera kuuluu Kioton suosittuimpiin nähtävyyksiin. Se on otettu yhdessä kaupungin muiden kulttuuriaarteiden kanssa Unescon maailmanperintöluetteloon.

[muokkaa] Kuvia

Niōmonin portti ennen temppeliä

Terassia kannattavat puupilarit

Otowa-no-taki, vesiputous

Pyhiä patsaita

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ ^{1,0 1,1 1,2} Yamasa Institute: Japan travel guide
2. ↑ ^{2,0 2,1} Kyoto Prefecture: World heritage
3. ↑ ^{3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5} June Kinoshita, Nicholas Palevsky: Gateway to Japan. Kodansha, 1998. ISBN 4-7700-2018-X.
4. ↑ ^{4,0 4,1 4,2} Chris Rowthorn: Kyoto City Guide. Lonely Planet Publications, 2005. ISBN 1-74104-085-X.