Buddhalaisuus

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Osa artikkelisarjaa
Buddhalaisuus


Historia

Gautama Buddha
Buddhalaiset neuvostot

Perusteet

Neljä jaloa totuutta
Jalo kahdeksanosainen polku
etiikka
Nirvana · valaistuminen
Kolme jalokiveä:
(dharma · sangha · Buddha)

Tärkeitä käsitteitä

Kolme olemassaolon merkkiä:
(dukkha · anicca · anatta)
Skandha · Samsara
Jälleensyntymä
Pratītya-samutpāda · Karma

Harjoittaminen

Bodhisattva
Pāramitā · Buddhalainen meditaatio

Koulukunnat

Theravāda · Mahāyāna
Vajrayāna


 n  k  m 

Buddhalaisuus on Siddhartha Gautaman opetuksiin perustuva uskonto ja ajatussuuntaus, joka syntyi Magadhassa (nyk. osa Intiaa) 500-luvulla eaa. Sen perustaja on yleensä historiallisena henkilönä pidetty Siddhartha Gautama, josta myöhemmin tuli Buddha eli valaistunut.

Buddhalaisuus poikkeaa useimmista muista uskonnoista siinä, että se ei edellytä uskoa yliluonnollisiin jumaliin tai palvontamenoja. Myös Buddha itse opetti olevansa tavallinen ihminen, ei jumala tai profeetta. Useimmat Aasian buddhalaiset kuuluvat kuitenkin suuntauksiin, joissa Buddhaa pidetään jumalankaltaisessa asemassa.

Buddhalaisuuden keskeinen opetus on tehdä hyvää, välttää pahaa ja puhdistaa mielensä. Lopullisena tavoitteena on nirvana eli valaistuminen. Valaistunut ihminen vapautuu samsarasta eli elämän kiertokulusta. Tämä voi tapahtua vain mietiskelyn, eli meditaation, henkisen kasvun ja itsensä syvimmän olemuksen oivaltamisen kautta.

Buddhalaiset uskovat jälleensyntymiseen. Tämä jälleensyntyminen ei tarkoita samaa kuin hindulaisten sielunvaellus (inkarnaatio), jossa yksilön sielu siirtyy seuraavaan olomuotoon kokonaisena, vaan pelkän (kuolemattoman) osan uudelleensyntymistä. Elämänsä aikana jokainen tekee hyviä ja pahoja tekoja, jotka tuottavat karmaa. Karman laki vaikuttaa siihen, millaisena eliönä seuraavaan elämään syntyy, ja siten siihen, onko mahdollisuutta valaistua ja vapautua elämänpyörästä. Ihmiseksi syntyminen on erittäin harvinaista ja suuri onni, koska päinvastoin kuin eläimillä, ihmisillä on mahdollisuus valaistua. Tämän vuoksi ihmisen tulisikin käyttää elämänsä pyrkimällä valaistumiseen eikä tuhlata sitä.

Bodhisattva-ihanteen mukaan valaistunut ihminen ei valaistumisensa jälkeen astu nirvanaan, vaan keskittyy opettamaan ja auttamaan myös muita valaistumaan.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historiaa

Siddharta Gautama syntyi Lumbinissa Etelä-Nepalissa.

Siddhartha Gautama eli noin 563483 eaa. ja sanotaan, että hänen kuollessaan Intiassa oli jo 18 suurta buddhalaisluostaria. Ensimmäinen voimakkaasti sen leviämiseen Intiassa ja muualla vaikuttanut henkilö oli keisari Ashoka (273232 eaa.). Intiassa buddhismi alkoi hävitä vuoden 500 jälkeen, osittain hindulaisuuden voimistumisen ja osittain muslimivalloitusten takia (muslimit tuhosivat 1000- ja 1100-luvuilla suuret luostariyliopistot). Buddhan opit vaikuttivat kuitenkin hindulaisuuteenkin, eräät hindut ovat jopa sitä mieltä, että Buddha on Vishnun yhdeksäs avatar eli ruumiillistuma.

Nykyisin buddhalaisuutta tavataan Intiassa lähinnä maan koillisosassa. Buddhalaisuuden keskeisiä vaikutusalueita ovat nykyään Sri Lanka, Tiibet sekä Kaakkois- ja Itä-Aasia, joissa se on valtauskonto monissa maissa. 1900-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta lähtien monia buddhalaisuuden muotoja on levinnyt myös länsimaihin.

[muokkaa] Buddhalaisuuden koulukunnat

Buddhaa esittäviä patsaita.

Buddhalaisuudesta on olemassa lukuisia suuntauksia ja koulukuntia, pääsuuntauksia on kolme:

[muokkaa] Buddhalaisuuden oppeja

[muokkaa] Neljä jaloa totuutta

Pääartikkeli: Neljä jaloa totuutta

Buddhalaisuuden neljä jaloa totuutta ovat:

  1. Elämään sisältyy kärsimystä. (Yleisesti myös virheellisesti[1] muodossa: Elämä on kärsimystä.) (dukkha)
  2. Kärsimys johtuu itsekkäästä halusta ja takertumisesta. (tanha)
  3. Kärsimys lakkaa, kun halu sammutetaan.
  4. Tie halun sammumiseen on jalo kahdeksanosainen polku.

Näistä perusperiaatteista on useita toisistaan hieman poikkeavia suomenkielisiä käännöksiä. Ensimmäisen jalon totuuden yhteydessä käytetään usein sanaa kärsimys, sanan dukkha käännöksenä, mutta dukkhan merkitys on laajempi. Dukkha tarkoittaa kaikenlaista epätyydyttävää, epätäydellistä, turhauttavaa tai tyhjyyden tunnetta yms. Suomenkielisissä yhteyksissä käytetään myös sanaa elämänjano tarkoittamassa halua ja takertumista.[2]

[muokkaa] Jalo kahdeksanosainen polku

Jalo kahdeksanosainen polku on neljäs neljästä jalosta totuudesta ja se on tie kärsimyksestä vapautumiseen. Polun osien yhteydessä käytetään sanaa oikea Paalin kielisen sana samma käännöksenä, mutta sitä ei pidä ymmärtää väärän vastakohtana. Sillä tarkoitetaan pikemminkin täydellistä. Polku jaetaan kolmeen osaan, jotka ovat viisaus, etiikka ja meditaatio. Osat ovat kaikki yhtä tärkeitä ja niitä harjoitetaan yhtä aikaa. Polku on osiensa summa.[3]

viisaus

  • oikea näkemys Ymmärrä neljä jaloa totuutta. Tämä on polun ensimmäinen ja viimeinen vaihe, sillä oikea näkemys saavutetaan valaistuessa täydellisesti. Kuitenkin jo polun alkupäässä on oltava jonkinlainen käsitys oikeasta näkemyksestä, jotta buddhalaisuuden harjoittaminen olisi mahdollista.
  • oikea aikomus Luopuminen, hyvätahtoisuus ja väkivallattomuus. Luovu takertumisesta, pahantahtoisuudesta ja julmuudesta.

etiikka

  • oikea puhe Rehellisyys ja hyväntahtoinen puhe. Vältä valehtelua, karkeaa ja joutavaa puhetta ja juoruilua.
  • oikea toiminta Älä vahingoita eläviä olentoja. Älä ota mitä ei ole annettu. Älä mene kohtuuttomuuksiin aistinautinnoissa. Älä sumenna mieltäsi päihtein - mielen avartaminen sen sijaan on sallittavaa.
  • oikea elinkeino Harjoita elinkeinoa, joka ei tuota vahinkoa elollisille olennoille

meditaatio

  • oikea ponnistus Edistä taitavia mielentiloja ja vältä taitamattomia
  • oikea tarkkaavaisuus Pyri jatkuvaan tietoisuuteen itsestäsi, teoistasi ja mielentiloistasi.
  • oikea keskittyminen Syvempien mielentilojen saavuttaminen meditaation kautta.

[muokkaa] Pratitya-samutpada

Pääartikkeli: Pratitya-samutpada

Pratitya-samutpada eli ehdonvarainen seuraamus tai ehdonvarainen seurausketju, on eräs keskeinen opetus buddhalaisuudessa. Ehdonvarainen seuraamus tarkoittaa sitä että kaikki olemassa olevat asiat ja ilmiöt ovat toisistaan riippuvaisia ja edellyttävät toistensa olemassaoloa. Kaikki asiat ja ilmiöt vaativat tiettyjä ilmiöitä ja olosuhteita syntyäkseen ja myös muuttuvat tai katoavat olosuhteiden muuttuessa. Esimerkiksi ihminen tarvitsee pysyäkseen hengissä tai terveenä muita ihmisiä, ruokaa, vaatteita, ilmaa hengitettäväksi, vettä juotavaksi jne.

12 nidanan ketju on tämän periaatteen sovellutus, joka osoittaa jälleensyntymän perimmäisen syyn eli tietämättömyyden. Ketjun jokainen linkki edellyttää aina edellisen olemassaoloa ja johtaa seuraavaan. Ketjun viimeinen linkki johtaa taas ensimmäiseen ja kierre on valmis. 12 nidanaa ovat: 1) tietämättömyys, joka johtaa 2) karman syntyyn, eli tietoiseen tekoon. Se taas johtaa 3) tajunnan syntyyn, 4) yksilöön, jolla on nimi ja muoto. Niiden myötä syntyy 5) viisi aistia ja mieli (ns. kuusi perustaa). 6) Kun on aistit, syntyy kosketus, joka johtaa 7) tunteeseen ja 8) halun (tanhan) syntyyn ja 9) tarrautumiseen. 10) Tästä seuraa tuleminen ja 11) jälleensyntymä, mikä arvatenkin johtaa 12) sairauteen, vanhuuteen ja kuolemaan.[4][5]

[muokkaa] Kolme olemassaolon merkkiä

Buddhan opetuksen mukaan kaikkia maailman ehdonvaraisia asioita ja ilmiöitä koskee kolme tuntomerkkiä. Nämä kolme tuntomerkkiä eivät kuvaile vain materiaalista maailmaa, vaan myös psykologisia ilmiöitä, kuten tunteita ja mielentiloja. Kaikki ilmiöt ovat pysymättömiä (anicca), epätyydyttäviä (dukkha) ja vailla itseä (anatta). Nirvana on tila, jossa samsarasta on vapauduttu ja joka ei ole ehdonvarainen. Pysymättömyys ja epätyydyttävyys eivät siis koske sitä.[6]

  • anicca (paalia, sanskritiksi anitya) Kaikki maailman asiat ovat muuttuvia ja katoavaisia: et voi astua samaan virtaan kahdesti. Mikään maailmassa ei pysy ikuisesti, vaan muuttuu ja katoaa. Jotkut muutosprosessit kestävät pitkään ja jotkut vain hetken. Esim. hyönteinen elää vain jonkin aikaa, mutta planeetat ja tähdet sen sijaan elävät miljardeja vuosia, mutta nekin kuitenkin tuhoutuvat. Muutos koskee myös mielentiloja ja tunteita; nekin kaikki syntyvät erilaisten olosuhteiden vallitessa ja ne myös katoavat.[7]
  • dukkha (paalia, sanskritiksi duḥkha) Tämä on myös ensimmäinen jalo totuus, joten neljä jaloa totuutta kytkeytyvät olemassaolon tuntomerkkeihin tämän kautta. Koska mikään maailmassa ei ole pysyvää, ei mikään voi tuottaa lopullista onnellisuutta. Siksi kaikki ehdonvaraiset asiat ovat epätyydyttäviä. Dukkha käännetään usein 'kärsimykseksi', mutta sana kattaa koko kirjon kielteisiä tunteita aina tyhjyyden tunteesta kovaan henkiseen ja fyysiseen kipuun.[8]
  • anatta (paalia, sanskritiksi anātman) ”ei-itse”, ”minättömyys”. Ihmisellä ei ole sielua eikä mitään pysyvää minuutta. Ihminen muuttuu koko elämänsä ajan niin fyysisesti kuin henkisesti ja oikeastaan syntyy uudelleen joka hetki. Ihminen koostuu viidestä skandhasta, joihin kuuluu esim. ruumis tai tietoisuus. Yhdestäkään niistä ei voida sanoa että se olisi ”minä” tai ”minun”. Itse asiassa millään olemassa olevalla ei ole pysyvää omaa olemusta. Esimerkiksi tietokone on vain eri tavoin yhdistettyjä komponentteja, muovia, lasia jne. Jos sen purkaa osiksi, se ei ole enää tietokone eikä mistään sen osista löydy tietokonetta.

[muokkaa] Kolme jalokiveä

Buddhalaisuuden kolme elementtiä ovat valaistuminen, joka henkilöityy Buddhan hahmossa, buddhalaiset opetukset eli Dharma ja buddhalainen yhteisö, Sangha. Buddha, Dharma ja Sangha muodostavat Kolme jalokiveä, joihin buddhalaiset turvautuvat.

Kolme jalokiveä ovat:

  • Buddha (valaistunut). Tämä on titteli olennoille jotka ovat saavuttaneet valaistumisen kuten Buddha ja auttavat toisia saavuttamaan sen. Buddha voidaan myös kuvata viisautena joka ymmärtää Dharmaa, ja täten Buddha merkitsee täydellistä viisautta joka näkee todellisuuden sellaisena kuin se on. Näiden lisäksi Buddha tarkoittaa mielen täysin kehittynyttä tilaa.
  • Dharma: Buddhan opetukset, jotka johdattavat olennot vapautumiseen ja valaistumiseen. Dharma tarkoittaa olentojen käyttäytymiseen perustuvaa luonnonlakia ja sen seurauksia (syy ja seuraus). Se voi tarkoittaa myös ultimaattista ja kestävää Todellisuutta joka on erottamaton Buddhasta.
  • Sangha: kanssaharjoittajat. Sillä tarkoitetaan käytännössä ystäviä ja auttajia polulla valaistumiseen. Sangha voi tarkoittaa myös buddhalaisten munkkien ja nunnien yhteisöjä tai oivaltaneita harjoittajia.

Buddhalaisuuden syntyaikoina hinduilaisuudessa esiintyi monia koulukuntia, jotka pohtivat tavallisille ihmisille kovin vieraita kysymyksiä. Yksinkertaista buddhalaista moraaliopetusta on pidetty vastalauseena erityisesti papistolle, ja veljeskunnan sisältä buddhalaiset poistivat kastilaitoksen. Buddhalaisten elämäkertojen mukaan Buddha oli sotilaskastiin (ei siis papistoon) kuuluva kuninkaan poika, ja kuuluisan buddhalaiskuninkaan Asokan kerrotaan olleen alinta kastia.

On olemassa monia erilaisia Buddhan elämäkertoja, mutta mitään Buddhan kirjoittamaa ei ole. Intialaiset arvelevat, että ensimmäiset buddhalaiset kirjoitukset laadittiin noin sata vuotta Buddhan kuoleman jälkeen. Vanhimmat intialaiset buddhalaiset muistiinpanot ovat kuningas Asokan kallioihin ja pylväisiin hakkauttamat.

Buddhalaiset suhtautuvat arvostelevasti arvovallan eli auktoriteetin menetelmään tiedon hankinnassa. Perimätiedon mukaan Buddha sanoi seuraajilleen, ettei pidä uskoa todeksi mitään vain sen vuoksi, että joku toinen väittää sitä todeksi; ei myöskään sen vuoksi, että se oli vuosisatoja vanha perinnäistieto; ei myöskään huhun nojalla; eikä sen vuoksi, että kirjat sen esittävät tai joku vanhan ajan viisas on niin sanonut; ei myöskään sen vuoksi, että olisi mieluista uskoa tai että esitetty näkökohta olisi ensi näkemältä miellyttävä, tai sen vuoksi, että joku pyhimys tai opettaja on niin opettanut. Ainoa koetinkivemme on se, joka on löydettävissä itsessämme. Jos se, mikä on kirjoitettu tai sanottu, on järkevää ja sopii yhteen sen kanssa, mitä ennestään tiedämme todeksi ja järkemme mukaiseksi, pantakoon se koetukselle jokapäiväisessä elämässä. Jos se täten koeteltuna tuntuu edistävän omaa ja lähimmäistemme menestystä, niin se voidaan liittää järjestelmäämme järkevänä mielipiteenä, kunnes intuition valo muuttaa mielipiteen vakaumukseksi ja me voimme todellakin sanoa, että tiedämme.

Buddhalaisilta kysytään usein, että eivätkö he hyväksy buddhalaisia kirjoja auktoriteeteiksi. Buddhalaiset vastaavat, että buddhistiset kirjoitukset sisältävät kokoelman sekalaisia kirjoituksia, joita eri kirjailijat ovat koonneet eri vuosisatoina samaan tapaan kuin kristittyjen Raamattu on koottu. Ei siis voida olla varmoja siitä, että kirjoitukset esittävät Buddhan todelliset sanat. On huomattava, että alkuperäistä sanskritinkielistä aineistoa ei ole juurikaan säilynyt. Vanhojen paalin-, tiibetin- ja kiinankielisten käännösten vertailu alkuperäisen tekstin selvittämiseksi asettaa omat haasteensa. Lisäksi aineisto on huomattavan laaja: pelkästään Tripitaka (vanhimmat kirjoitukset) on painettuna noin 100 000 sivua, myöhemmin kertyneitä kommentaareja voi koulukunnasta riippuen olla jopa yli kaksi kertaa enemmän. Jo pelkkä yleiskuvan saaminen vaatii siis huomattavaa paneutumista. Osa kirjoituksista sisältää myös aineistoa, jota voidaan pitää vertauskuvallisena.

Kuitenkin buddhalaiset korostavat, että viisaan miehen sana on luultavasti todempi kuin narrin. Buddhan opetuksilla on käytännössä yhtä suuri arvovalta kuin Jeesuksen opetuksilla kristinuskossa.

[muokkaa] Buddhalainen filosofia

Pääartikkeli: Buddhalainen filosofia

Buddhalainen filosofia käsittelee laajasti metafysiikan, fenomenologian, etiikan ja tietoteorian ongelmia. Buddhalaisuus hylkää monet intialaisen filosofian ajatukset, jotka olivat kehittyneet jo Buddhan elinaikana. Hindulaisen filosofian näkökulmasta buddhalainen filosofia luetaan heterodoksisiin nastika-koulukuntiin, koska buddhalaisuus ei tunnusta Veda-kirjoja uskonnollisena auktoriteettina.

[muokkaa] Buddhalainen etiikka

Pääartikkeli: Buddhalainen etiikka

Buddhalaisuudessa pyritään vapautumaan kärsimyksestä ja etiikka on tässä yksi keino. Myös elämän kunnioitus, myötätunto ja rakkaus ovat tärkeitä arvoja buddhalaisuudessa.

Buddha opetti keskitien merkitystä. Hän eli itse elämänsä alkuosan ylellisyydessä palatsissa, jonka jälkeen vetäytyi askeesiin. Valaistuttuaan hän oivalsi, että täytyy välttää ääripäitä eli niin nautintoja elämänsisältönä kuin myös nihilismiä ja kielteisyyttä.

[muokkaa] Buddhalaisten juhlapäivät

  • Bodhin päivä -päivä jolloin Gautamasta tuli Buddha
  • Paranirvana -päivä jolloin Buddha siirtyi Nirvanaan.
  • Wesak -kolmipäiväinen juhla, jossa muistetaan Buddhan elämän tärkeimpiä vaiheita.
  • Dharmatšakran päivä -päivä jolloin Buddha opetti ensimmäistä kertaa.

[muokkaa] Buddhalaisten sijoittuminen valtioittain

Top 20 (luvut laskennollisia arvioita)
Sijoitus Maa Buddhalaisten määrä Buddhalaisten %-osuus Maa Buddhalaisten %-osuus Buddhalaisten määrä
1 Kiina 104 505 104 8% Thaimaa 94% 61 517 708
2 Japani 90 466 243 71% Kambodža 93% 12 654 574
3 Thaimaa 61 517 708 94% Mongolia 93% 2 595 882
4 Vietnam 41 767 788 50% Myanmar 90% 38 618 517
5 Myanmar 38 618 517 90% Bhutan 74% 1 651 895
6 Sri Lanka 14 045 343 70% Japani 71% 90 466 243
7 Kambodža 12 654 574 93% Sri Lanka 70% 14 045 343
8 Etelä-Korea 11 297 002 23,33% Laos 60% 3 730 284
9 Intia 7 561 850 0,7% Vietnam 50% 41 767 788
10 Taiwan 5 723 596 25% Singapore 42,5% 1 880 931
11 Malesia 4 599 002 19,2% Taiwan 25% 5 723 596
12 Laos 3 730 284 60% Etelä-Korea 23,33% 11 297 002
13 Nepal 3 044 420 11% Malesia 19,2% 4 599 002
14 Yhdysvallat 2 957 341 1% Brunei 13% 48 406
15 Mongolia 2 595 882 93% Nepal 11% 3 044 420
16 Indonesia 2 032 580 0,84% Kiina 8% 104 505 104
17 Singapore 1 880 931 42,5% Arabiemiirikunnat 2% 51 264
18 Bhutan 1 651 895 74% Australia 1,9% 381 718
19 Bangladesh 721 598 0,5% Pohjois-Korea 1,67% 382 633
20 Venäjä 717 101 0,5% Uusi Seelanti 1,08% 43 582

[muokkaa] Lumbini

Siddharta Gautama, Buddha, syntyi kuuluisassa Lumbinin puistossa, josta tuli pian pyhiinvaelluksien kohde. Yksi pyhiinvaeltajista oli intialainen keisari Asoka. Kohdetta kehitetään parhaillaan buddhalaiseksi pyhiinvaelluskeskukseksi, jossa keskeisen osan muodostavat Buddhan syntymään yhdistetyt arkeologiset jäännökset.

[muokkaa] Lähteet

  • Pauling, Chris: Mitä buddhalaisuus on. (Introducing buddhism, 2003.) 2. uudistettu painos. Helsinki: Länsimaisen buddhalaisen veljeskunnan ystävät, 2003. ISBN 951-96285-8-4. Teoksen verkkoversio (viitattu 12.3.2008).
  • Timo Muola: Buddhalaisuus Viitattu 22.5.2008.
  • Bhikkhu, Subhadra: Buddhismin Sanoma: Buddha – opi – veljeskunta. (Alkuteos: The Message of Buddhism: The Buddha: (The Doctrine: The Order), 1926.) Englannista suomentanut Mauno Nordberg. Turku: Aura, 1944.
  • Kulananda: Buddhalaisuuden periaatteet. Like, 2005. Englannista suomentanut Lauri Porceddu.
  • Tony Morris: Mihin uskovat buddhalaiset. Otava, 2008.
  • Sangharakshita: Opas Buddhan polulle. Like, 2000. Englannista suomentanut Lauri Porceddu.
  • Tony Morris: Mihin uskovat buddhalaiset. Otava, 2008.
  • John Snelling: Buddhalaisuus. Tammi, 1996. Englannista suomentanut Tuula Saarikoski.
  • Andrew Skilton: Buddhalaisuuden historia. Fwbo, 2003. Englannista suomentanut Tuula Saarikoski.

[muokkaa] Viitteet

  1. Barbara O'Brien: Life Is Suffering? What Does That Mean? About.com. Viitattu 1.11.2008. englanti
  2. Buddhan opin ydinkohdat Oph - etälukio Viitattu 1.11.2008.
  3. Kulananda: ”Jalo kahdeksanosainen polku”, Buddhalaisuuden periaatteet, s. 46. Like, 2005. ISBN 952-471-535-X.
  4. Sangharakshita: ”Kaksitoista rengasta”, Opas Buddhan polulle, s. 86. Like, 2000. ISBN 951-578-685-1.
  5. John Snelling: ”Kaiken keskinäinen riippuvuus”, Buddhalaisuus, s. 67. Tammi, 1996. ISBN 951-31-0669-1.
  6. Kulananda: ”Ehdonvaraisen olemassaolon kolme tunnusmerkkiä”, Buddhalaisuuden periaatteet, s. 48. Like, 2005. 952-471-535-X.
  7. Tony Morris: ”Kaikki muuttuu”, Mihin uskovat buddhalaiset, s. 43. Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21647-6.
  8. John Snelling: ”Dukha”, Buddhalaisuus, s. 61. Tammi, 1996. ISBN 951-31-0669-1.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta buddhalaisuus.

Henkilökohtaiset työkalut