Ufouskonto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Raëlilaisuus on entisen ranskalaisen urheilutoimittaja ja testiajaja Claude Vorilhonin perustama ufouskonto. Kuvassa eteläkorealaisia kannattajia.

Ufouskonto tai ufokultti on käsite uususkonnoille, jotka keskittyvät ufojen tai avaruusolentojen ympärille.

Uskontososiologi Emil Durkheimin mukaan uskonnoissa asiat jakautuvat kahteen perusominaisuuteen, maallisiin ja pyhiin. Ufokulteissa maallinen on kirjaimellisesti maanpäällä, mutta pyhä paikka on yliluonnollisen sijaan avaruus. Ufokulteilla on omat johtajansa, profeettansa ja messiaansa.[1]

Tunnettuja ufokultteja tai ufoja sivuavia kultteja ovat yhdysvaltalaiset raëlilaisuus, Heaven's Gate, Urantia-liike, Aetherius Society, Unarius Academy of Science, Vesmírní lidé, Lineamiento Universal Superior ja Dwight Yorkin nuwaubianismi.

Ufouskomukset ovat kuuluneet myös muiden muassa Fiat Lux - ja Chen Tao -nimisten apokalyptisten lahkojen oppeihin.

Jaakko Närvän väitöskirja ufoista uskonnollisena ilmiönä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalainen filosofian tohtori Jaakko Närvä arvioi vuonna 2008 Helsingin Yliopistossa tarkistetussa uskontotieteen väitöskirjassaan Ufologia ja ufokokemukset uskonnollisina ilmiöinä - Teoreettinen tutkimus[2] että ihmisten kokemukset ufoista ja ufologia eli ufojen tutkimus ovat suurimmaksi osaksi uskontoa ja vain pieneltä osalta jotain muuta. Närvän mukaan ufologia ja ufokokemukset voidaan uskontohistoriallisesti selittää länsimaisen esoterian, kristillisyyden ja kansanuskon jatkumona. Erityisesti ufokokemuksilla on paljon yhtäläisyyksiä kansanuskonnollisiin perinteisiin, kuten keijuperinteellisiin ja šamanistisiin aineistoihin.

Närvän mukaan ufohavaintoja voidaan selittää psykologisesti erilaisten virhetulkintakohteiden ja havaintopsykologisten tekijöiden yhteisvaikutuksilla. Voimakkaat ufokokemukset, kuten ufosieppaukset, selittyvät hallusinaatiolla, unihalvauksilla, fantasiointitaipumuksilla ja valemuistoilla. Tällaisiin tavanomaisiin selityksiin Närvä perustaa väitteensä, että suurimmaksi osaksi ufohavainnoista tehdyt spekulatiivisemmat tulkinnat ovat ufouskonnollisuutta ja niihin uskovat havaitsijat sekä ufologit ufouskovaisia. Lisäksi Närvän mukaan jo havaintokokemuskin on sen käsitteellistämisen osalta pääosin uskonnollinen prosessi. Uskonnon hän määrittelee tavanomaista laajemmin intuition vastaisina oletuksina.

Ryhmäkokemukset johtuvat Närvän väitöskirjan mukaan pienryhmäsuggestiosta, sosiaalisesta paineesta ja syyllisyydestä tarinan kuvitteellisuuden paljastamista kohtaan. Närvän mukaan ufouskonnollisuus on kansainvälinen, laaja ja merkittävä ilmiö, joka voi antaa viitteitä tulevaisuuden uskonnollisuudesta. Närvän mukaan suomalaisista 30 prosenttia uskoo ufoihin.[3]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Valtaoja, EskoKotona maailmankaikkeudessa, s. 223–229. Ursa, 2001. ISBN 978-952-5329-15-5.
  2. Jaakko Närvä: Ufologia ja ufokokemukset uskonnollisina ilmiöinä, Teoreettinen tutkimus, Helsingin Yliopisto/Uskontotieteen laitos, väitöskirja 2008. ISBN 9789521051609
  3. Kymen Sanomat 6.12.2008; Yllättävän moni uskoo ufoihin

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]