Vaishnavismi
|
Osa artikkelisarjaa |
|
Uskomukset ja tavat
Dharma · Artha · Kaama |
|
Suuntaukset
Shaivismi · Vaishnavismi |
|
Tekstit
Veda-kirjat · Upanishad |
|
Katso myös
Krishna-liike · Kastilaitos |
Vaishnavismi (joskus vishnulaisuus) eli Vishnun palvonta, on eräs hindulaisuuden pääsuuntauksista. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 70% hinduista olisi vaishnavia; tätä arviota on kuitenkin vaikea vahvistaa, sillä tarkkoja tilastoja ei ylläpidetä, ja lisäksi monet hindut ovat omistautuneet useille jumalille. Vaishnavismissa Vishnu ymmärretään korkeimmaksi, alkuperäiseksi jumaluudeksi, kaiken olevaisen alkulähteeksi ja tyyssijaksi.
[muokkaa]
Vaishnavismin neljä klassista sampradayaa eli opinsuuntausta ovat Ramanujan (1017-1137) pääasiassa etelä-Intiassa vaikuttava Lakshmi-Narayanalle omistautunut traditio, Madhvan (1199-1278) dualistinen Dvaita-perinne, Nimbarkan (n. 1100-) Radhaan ja Krishnaan keskittynyt traditio ja Vishnu-swamin (n. 700-) nykyisin Vallabha-perinteenä Acharya Vallabhan mukaan tunnettu opinsuunta. Näiden lisäksi vaishnavismiin lukeutuu muun muassa Sri Chaitanya Mahaprabhun Dvaita-perinteen juurille perustama Bengalissa sekä Vrajassa vaikuttava Gaudiya Vaishnava -traditio, Swami Haridasan samoilta ajoilta peräisin oleva liike, sekä Hit Harivamsan Radha-Vallabhi -traditio.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vaishnavismi Wikimedia Commonsissa
Sivulta puuttuu