Jooga

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Meditoivaa Shivaa esittävä patsas.

Jooga (Sanskrit: योग yoga) tarkoittaa Intiassa tuhansien vuosien aikana syntyneitä ihmisen ja kaikkeuden olemusta koskevia pohdiskeluja sekä etenkin niihin liittyviä käytännön harjoituksia.lähde? Sana yoga, suomalaistetussa muodossaan jooga, on johdettu yhdistymistä merkitsevästä sanskritin verbijuuresta yuj (युज्). Yleensä ajatellaankenen mukaan?, että joogan tavoite onkin juuri yhdistyminen, erityisesti mielen selkeytyminen ja yhdistyminen tiedostavaan olemukseen. Fyysisiä joogaharjoituksia tehdään terveyden ylläpitämiseksi. Suomessa sana jooga yhdistetään useimmiten varsinkin Hathajoogalle tyypillisiin āsanoihin, jotka ovat suosittuja liikunnallisena harjoituksena ja rentoutumisena.

Jooga voi viitata myös Rajajoogaan, joka on yksi hindulaisen filosofian koulukunnista.

Joogan alkuperäinen merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alun perin joogan päämääränä oli tuoda harjoittajansa lähemmäs jumalallista.lähde? Jotkut joogan harjoittajat kokevat, että paras keino harjoittaa itsehallintaa on mietiskellä jumalallisen olemusta, toiset palvelevat mieluummin köyhiä. Älyllisesti suuntautuneet ihmiset turvautuvat usein järkeen ja erittelyyn. Näihin tarpeisiin jooga vastaa tarjoamalla erilaisia tyylejä. Neljänä tärkeimpänä joogan haarana pidetäänkenen mukaan? Karmajoogaa (epäitsekkään työn jooga), Bhaktijoogaa (antaumuksen jooga), Jñānajoogaa (tiedon jooga) ja Rājajoogaa (henkisen ja fyysisen meditatiivisen harjoituksen jooga), mutta on olemassa myös lukuisia muita tyylejä harjoittaa joogaa. Jooga ei oman määritelmänsä mukaan ole uskonto, mutta toisinaan varsinkin muiden uskontojen edustajat luokittelevat sen kuuluvan intialaiseen uskonnollisuuteen eli hindulaisuuteen.

Joogaharjoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Patañjalin kokoama Joogasutra esittelee joogaharjoituksen kahdeksan osa-aluetta, eli aṅgaa (sananmukaisesti 'jäsen'). Tiivistetysti ne ovat:

  1. Yama - sosiaaliset käyttäytymisohjeet[1]
    1. Ahiṃsā - väkivallattomuus
    2. Satya - totuudellisuus
    3. Asteya - varastamattomuus
    4. Brahmacarya - elinvoiman säästäminen (sananmukaisesti "jumaluuden havaitseminen kaikessa")
    5. Aparigraha - kohtuullisuus (ahneudettomuus; sananmukaisesti "ei-ylellisyys")
  2. Niyama - yksilölliset harjoitusohjeet
    1. Śauca - sisäinen ja ulkoinen puhtaus
    2. Saṃtoṣa - pyrkimys mielen tyytyväisyyteen
    3. Tapas - itsekuriharjoitukset
    4. Svādhyāya - henkisen filosofian opiskelu
    5. Īśvarapraṇidhānā - korkeimman tietoisuuden tavoittelu
  3. Āsana - joogan fyysiset harjoitukset, jooga-asennot
  4. Prāṇāyāma - elinvoiman kontrolli - hengitysharjoitukset
  5. Pratyāhāra - aisteista vetäytyminen
  6. Dhāranā - keskittyminen
  7. Dhyāna - meditaatio
  8. Samādhi - ykseyden oivaltaminen, itseoivallus, vapautuminen

Miespuolista joogan harjoittajaa kutsutaan joogiksi, naista puolestaan jooginiksi.

Keskittyminen ja meditaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joogan eri suuntauksille yhteistä on keskittymisen (dharana) ja meditaation (dhyana) harjoittaminen. Keskittyminen tarkoittaa tietoisuuden keskittämistä yhteen pisteeseen. Tietoisuus keskitetään yhteen kohteeseen (kuten sisään ja uloshengitykseen, symboliin tai ajatukseen). Pitkäaikainen keskittymisen (dharana) yhteen pisteeseen väitetään joogan kannattajien mukaan johtavan vähitellen jatkuvaan meditaatioon (dhyana), jonka aikana sisäiset kyvyt voivat "laajentua" ja "yhdistyä äärettömään". Meditaation tuloksena voidaan sen kannattajien mukaan tuntea rauhaa, iloa ja ykseyttä. Meditaation keskittymiskohteena voi olla sydän, "kolmas silmä", rauhan tunne, tai joku persoonallinen jumalan muoto, kuten Shiva tai Krishna. Joidenkin koulukuntien mukaan meditaation kohteena tulisi olla absoluuttisin, jumaluus, vailla ominaisuuksia ja muotoja oleva kosminen tietoisuus.

Erilaisia länsimaissa tunnettuja joogasuuntauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tärkeät tekstit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joogan perustan muodostavat muinaiset hindulaiset tekstit, sūtrat. Merkittävin näistä on Patañjalin Yoga Sūtra. Muita tärkeitä kirjoja ovat mm. Bhagavad Gītā, Haṭha Yoga Pradīpīka, Gheraṇḍa Saṃhitā, Shiva Svarodya, Yoga Yājñavalkya ja Yoga Rahasya.

Joogaharjoituksen terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvalloissa vuonna 2008 tehdyn tutkimuskatsauksen mukaan sydän- ja verisuonitautitutkimuksissa havaittiin säännöllisten joogaharjoitusten aiheuttamia positiivisia muutoksia riskitekijöiden kuten insuliiniresistenssi ja kolesterolitasojen kohdalla, ja säännöllinen joogaharjoitus saattaa mahdollisesti vähentää sairastumisriskiä. Jooga ei näyttänyt auttavan epilepsiakohtauksiin tai menopausaalisiin oireisiin.

Joogalla saattaa tutkimuskatsauksen mukaan olla joitakin positiivisia vaikutuksia ADHD:n, selkävaivojen, rannekanava-syndrooman, masennuksen, MS-taudin, ärtyneen suolen ja reuman oireisiin. Astman kohdalla ei havaittu kliinisten tulosten parantumista, mutta osin tulokset viittasivat vähentyneeseen lääketarpeeseen.

Katsauksen mukaan jooga ei ollut merkittävä aerobista suorituskykyä kohottava liikuntamuoto.[2]

Iso-Britannialaisessa yliopiston työntekijöiden keskuudessa tehdyn tutkimuksen mukaan yhden viikottaisen joogatunnin sisältänyt joogakurssi kohotti sille osallistuneiden työntekijöiden mielialaa, keskittymistä ja paransi stressinsietokykyä verrattuna kontrolliryhmään.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hindulaisuus Uskonnot Suomessa
  2. Using yoga to treat disease: An evidence-based review, Lee Lipton, MA, PA-C, JAAPA, FEBRUARY 2008 21(2), http://www.jaapa.com/using-yoga-to-treat-disease-an-evidence-based-review/article/128909/
  3. Hartfiel N, Havenhand J, Khalsa SB, Clarke G, Krayer A. The effectiveness of yoga for the improvement of well-being and resilience to stress in the workplace. Scandinavian Journal of Work, Environment and Health. Online first -article 6 April 2010. abstract (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Broo, Måns (suom. & toim.): Joogan filosofia: Patanjalin Yogasutra. (Yoga-sūtra, noin 350 eaa.). Helsinki: Gaudeamus, 2010. ISBN 978-952-495-131-9.
  • I. K. Taimni: Joogan tiede. Teosofinen seura, 2002. ISBN 951-98631-4-1.
  • Annie BesantJooga. Biokustannus, 2006. ISBN 952-5132-87-0.
  • Herran laulu - Bhagavadgita. Gaudeamus, 1975. ISBN 951-662-125-2
  • T. K. V. Desikachar. The Heart of Yoga: Developing a Personal Practice. Madras: Krishnamacharya Yoga Mandiram, 1995.
  • B. K. S. Iyengar. Light on Yoga. 1. p.: London: George Allen & Unwin, 1966.
  • K. P. Jois. Yoga Mala. Englanninkielestä suomentanut Juha Javanainen. Helsinki: Astanga joogakoulu, 2002. Samanniminen kannadankielinen alkuteos ilmestyi 1962.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jooga.