Astangajooga

Astangajooga on urheilullinen ja dynaaminen joogalaji, joka eroaa muista joogalajeista sillä että se keskittyy samanlaisena toistuvien liikesarjojen suorittamiseen hengityksen tahdissa, ilman välirentoutuksia. Tunnetuin liikesarja lienee aurinkotervehdys.

Liikesarjojen lisäksi harjoittajien mukaan tärkeitä ovat hengitysharjoitukset. Liikesarjojen tarkoituksena on luoda ruumiiseen "energiaa", joka johtaa ruumiin puhdistumiseen lisääntyneen verenkierron ja hien ansiosta. Astangajooga kehittää joustavuutta, joka mahdollistaa yhä vaativampien liikkeiden harjoittamisen. Tavoitteena on kehon venyminen ja voimistuminen. Tietoisen hengityksen, harjoitusten, katseen meditatiivisen kohdentamisen ja keskittymisen avulla katsotaan kehitettävän kehon ja mielen hallintaa sekä "sisäistä tietoisuutta". Sen avulla pyritään myös terveellisempiin elämäntapoihin ja harmoniseen elämään.

Historia

Sri K. Pattabhi Joisia pidetään Astangajoogan kehittäjänä. Hän kehitti menetelmän pyhiin kirjoituksiin^lähde? ja omiin kokemuksiinsa perustuen, erityisesti notkeat nuoret mielessään. Liikkeet eivät kestä viittä hengitystä pitempään, lukuun ottamatta hartia- ja pääseisontaa, jotka ovat visuaalisia ja fyysisesti vaativia harjoituksia. Astangajooga saavutti suosiota myös vanhempien ihmisten keskuudessa sen esteettisen tyylin ansiosta.^lähde?

Harjoittelu

Astangajoogassa on paljon käytännön harjoitusta, joka koostuu asento- ja hengitysharjoituksista. Käytännön harjoitus on^{kenen mukaan?} tie puhdistaa kehoa ja mieltä, aktivoida fyysisiä, henkisiä ja mielen voimavaroja sekä saavuttaa sisäinen rauha ja onnellisuus.^lähde? Joogaharjoitus perustuu pitkälti hengitykseen: puhdas ilma puhdistaa kehoa ja mieltä.^lähde? Puhdistumisen kohteena ovat sisäelimet, lihakset, hermosto ja aistit, aivot ja mieli.^lähde? Sama liikesarja vaikuttaa eri tavalla vuosi vuodelta,- jonkun lihaksen rentouduttua, päästään syvemmälle kehoon.^lähde? Lihastietoisuutta^selvennä seuraa^{kenen mukaan?} tietoisuus hermostosta, sisäelimistä, verenkierrosta ja aineenvaihdunnasta.

Harjoitellessa tarkkaillaan liikkeiden vaikutusta kehoon, kuten mitkä lihakset jännittyvät. Jos ajatukset harhailevat liikkeiden aikana, keho jännittää lihaksia.^lähde? On tärkeää, että asentoja harjoitellaan oikeassa järjestyksessä ja täsmällisen hengityksen yhdistämisen mukaisesti. Näin keho, aistinelimet, mieli ja äly kehittyvät tasaisesti.^{kenen mukaan?}

Joogaharjoittelu aloitetaan siis liikesarjoista, kehon puhdistamisesta ja vahvistamisesta, joilla luodaan pohja henkiselle kehittymiselle.^lähde? Meditaatiota varten kehon ja mielen täytyy kyetä hiljentymään vaivatta.^{kenen mukaan?} Keho ei saa myöskään asettaa rajoituksia pitkäkestoiselle istumiselle eikä mieli saa takertua ulkoisiin kohteisiin.^{kenen mukaan?}

Rentoutuminen harjoituksen päätteeksi on tärkeä osa joogaa.

Kahdeksan haaraa

Joogapuu^selvennä on määritelty kahdeksan haaraiseksi.^lähde? Nämä haarat ovat:

1. yama (moraalisäännöt). Moraalisäännöt kertovat miten ihmisten tulisi toimia muiden ihmisten ja olentojen kanssa.
2. niyama (puhdistautuminen ja opiskelu). Puhdistautuminen tarkoittaa tyytyväisyyttä ja fyysistä puhdistautumista.
3. āsana (asennot). Asento tarkoittaa tiettyä asentoa tai istumistapaa. Astangajoogassa on kolmentyyppisiä liikesarjoja: perussarjoja, välisarjoja ja jatkosarjoja. Seuraavalla tasolle siirrytään vasta kun edellisen tason harjoitukset ovat hallinnassa.
4. prāṇayāma (hengityksen hallinta). Harjoittelemalla asentoja opitaan hengityksen "dynamiikka" eli se kuinka sisään- ja uloshengitys synkronoidaan, ja kuinka liikkeet tehdään hengityksen tahdissa eikä päinvastoin.
5. pratyāhāra (aistien hallinta). Mielen ollessa rauhallinen opitaan käyttämään aisteja hyväksi. Ajatuksia ei suljeta pois, niihin vain ei tartuta, esimerkiksi kipu havaitaan, se hyväksytään ja siitä päästään irti uloshengityksen avulla.
6. dhāraṇā (keskittyminen). Syvä keskittyminen voidaan saavuttaa kun mieli ei häiriinny ajatuksista, äänistä ja tuntemuksista.
7. dhyāna (mietiskely). Pyritään syvään mietiskelyn tilaan, jossa ei ole ajatustakaan.
8. samādhi (tajunnallinen valaistuminen, itsensä oivaltaminen). Päästäkseen tähän tilaan, on kaikki muut "askeleet" oltava hallinnassa.

Kirjallisuutta

• Scott, John; suom. Eija Tervonen: Astangajooga. Alkuteos: Ashtanga Yoga. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-17641-2.
• Maehle, Gregor; suom. Terhi Viljakainen, Nina Valtavirta: Astangajooga: harjoitukset & filosofia. Alkuteos: Asthanga yoga: practice and philosophy. Helsinki: Basam Books, 2010. ISBN 978-952-5734-44-7.

Aiheesta muualla

• Kirja Astangajoogasta
• Astangajoogan askeleet