Buddha
|
Osa artikkelisarjaa |
|
|---|---|
|
Perusteet |
|
|
Neljä jaloa totuutta |
|
|
Tärkeitä käsitteitä |
|
|
Kolme olemassaolon merkkiä: |
|
|
Harjoittaminen |
|
|
Koulukunnat |
|
|
|
|
Sanskritin ja pālin sana buddha (बुद्ध) tarkoittaa perusmerkityksenään 'hereillä olevaa'. Uskonnollisissa yhteyksissä sillä viitataan valaistumiseen, joka on buddhalaisen harjoituksen päämäärä.
Tiibetiksi buddha on sangye. Tiibetin sang merkitsee kaikista tahroista ja epäselvyyksistä täysin puhdistunutta ja gye merkitsee kaikkien ominaisuuksien ja viisauden täydellistä avautumista, esiintuloa tai heräämistä.
Sanalla "buddha" tarkoitetaan usein Siddhārtha Gautamaa eli buddhalaisuuden historiallista perustajaa. Varsinkin mahāyāna- ja vajrayāna-buddhalaisissa kirjoituksissa ja traditioissa tunnetaan suuri joukko buddhia. Esimerkiksi Bhadrakalpika-sutran mukaan tämän maailmankauden (kalpan) aikana nimittäin ilmestyy peräti tuhat buddhaa.
Kanonisessa buddhalaisessa kirjallisuudessa on paljon listoja buddhista. Varsin laajasti jaetun perinteen (theravāda, mahāyāna ja vajrayāna) mukaan tämän kalpan aikana on oleva yhteensä viisi buddhaa:
1. Krakucchanda-buddha (sanskrit) / Kakusandha-buddha (pāli) / Khorvadjig (tiib.) 2. Kanakamuni-buddha (sanskrit) / Konāgamana-buddha (pāli) / Serthub (tiib.) 3. Kāśyapa-buddha (sanskrit) / Kassapa-buddha (pāli) / Ösung Chenpo (tiib.) 4.Śākyamuni-buddha (sanskrit) / Gotama-buddha (pāli) / Shakya Thubpa (tiib.) 5.Maitreya-buddha / Metteyya-buddha (pāli) / Djampa (tiib.)
Tämä lista on kuitenkin vain yksi monien joukossa. Esimerkiksi pālinkieliseen kaanoniin kuuluvassa Mahāpadāna-suttassa kerrotaan ennen Śākyamuni-buddhaa olleen kuusi buddhaa (Vipaśyin, Śikhin, Visvabhū, Krakucchanda, Kanakamuni ja Kāśyapa) ja Buddhanāma-sūtra nimeää peräti 11 093 buddhaa.
Śākyamuni-buddhan ohella tietyt buddhat ovat nousseet eri perinteissä erityiseen asemaan, esimerkiksi Puhtaan maan buddhalaisuudessa keskeisessä asemassa on Amitābha-buddha.
Lisäksi mahāyāna-perinteessä termi "buddha" voi viitata paitsi varsinaisiin buddhiin, myös ns. buddhaluontoon, joka on kaikkissa olennoissa piilevä todellinen luonto. Vajrayāna-perinteessä puolestaan esiintyy liskäksi valaistuneen tajunnan eri aspekteja olennovia ns. meditaatiobuddhia (dhyānabuddha), joista tunnetummat ovat ns. viisi meditaatiobuddhaa (Akṣobhya, Amoghasiddhi, Vairocana, Ratnasaṃbhava ja Amitābha).
Taiteessa Buddhaa kunnioitettiin aluksi erilaisilla symboleilla, joista yleisimmät ovat bodhipuu, kerjuukuppi ja opinpyörä. 100-luvulla jaa. Buddhaa alettiin kuvata ihmishahmoisena. Lopullisen muotonsa Buddha-hahmo saavutti 300–400-luvuilla.
Katso myös [muokkaa]
Lähteitä [muokkaa]
Buddhalaisuuden zen-haarasta:
- Alan W. Watts: Zen
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Kun Buddha syntyi hanhen hahmoon: Valikoima buddhalaisia Jataka-tarinoita. Suomentanut Virpi Hämeen-Anttila. Helsinki: Basam Books, 1998. ISBN 952-9842-19-8.
- Strong, John S.: Buddha: Elämä ja teot. (The Buddha: A short biography, 2001.) Suomentanut Virpi Hämeen-Anttila. Helsinki: Art House, 2002. ISBN 951-884-354-6.
Sivulta puuttuu