Todellisuus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo todellisuuden käsitteestä. Albumista katso Todellisuus (albumi).
Vincent van Gogh, Tähtikirkas yö, 1889.

Todellisuus tarkoittaa kaikkea sitä, mikä on olemassa.[1]

Todellisuuskäsitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Todellisuuskäsitys eli maailmankuva on laajin mahdollisin käsitys todellisuudesta. Todellisuuskäsitys sisältää perustavat käsitykset todellisuuden luonteesta sekä tiedosta.[2]

Todellisuuskäsitys vaikuttaa ajatteluun, toimintaan ja yhteiskuntaan.[3] Ihmiskunnan historiassa todellisuuskäsitys on perustavasti muuttunut länsimaissa niin antiikin aikana kuin uuden ajan taitteessakin.[4]

Todellisuuden tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tieteen avulla ihminen on pyrkinyt muodostamaan yhä luotettavamman ja totuudenmukaisemman käsityksen todellisuudesta.[5] Nykyaikaisen käsityksen mukaan pelkän logiikan ja matematiikan avulla ei voida todistaa mitään tosiasioihin ja todellisuuteen liittyvää, vaan todellisuutta tulee tutkia kokemuksen kautta.[6]

Filosofi Ilkka Niiniluoto on sanonut, että vaikka tieteessä ei olekaan ehdottomia takeita totuudesta, on järkiperäisempää hyväksyä tieteen tulokset kuin sen kanssa ristiriidassa olevat käsitykset. Näin ei tule menetellä siksi, että ne välttämättä olisivat tosia, vaan siksi, että ne on saavutettu avoimen, kriittisen, havaintoihin perustuvan ja julkisesti valvottavissa olevan menetelmän avulla.[7]

Oletuksia todellisuuden rakenteesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Galakseja.

Tähtitieteilijä Viktor Ambartsumjan esitti, että aine pyrkii muodostamaan yhä uudenlaisia järjestelmiä, kun siirrytään pienemmistä järjestelmistä suurempiin. Ambarzumjanin mukaan voidaan kuvitella, että aine voi muodostaa äärettömän määrän erilaisia, sisäkkäisiä järjestelmiä, joista ihminen on toistaiseksi havainnut kvarkkien ja havaitun kaikkeuden väliset järjestelmät. Ambarzumjanin mukaan mikään ei estä ajattelemasta kaikkeutta äärettömäksi ja ikuiseksi. Ambartsumjanin mielestä havaittua osaa kaikkeudesta ei voida kutsua kaikkeudeksi, koska on mahdollista, että havaitsemamme osa kaikkeutta on vain osa suurempaa järjestelmää, joka voi puolestaan olla osa suurempaa järjestelmää ja niin edelleen. Ambartsumjan varoitti tekemästä lähiympäristöämme koskevista havainnoista liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä koko kaikkeuden suhteen. Havaitsemaamme kaikkeuden osaa Ambartsumjan kutsui metagalaksiksi. Voisi olla olemassa muita samanlaisia metagalakseja, jopa ääretön määrä.[8]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Todellisuus on se, joka ei häviä silloin, kun lakkaat uskomasta siihen.”

Philip K. Dick. [9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kallio-Tamminen, Tarja: Kvanttilainen todellisuus: Fysiikka ja filosofia maailmankuvan muokkaajina. Helsinki: Yliopistopaino, 2006. ISBN 951-570-625-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ”todellisuus: 1. se mikä on todellista, todella olemassa olevaa;” Kielitoimiston sanakirja. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. Kallio-Tamminen 2006, s. 205–206, luku Todellisuuskäsityksen luonne: ”Historiallisen ja tieteenfilosofisen aineiston pohjalta todellisuuskäsitys tai maailmankuva voidaan ymmärtää jonkinlaiseksi metateoriaksi, laajimmaksi kulttuurissa yleisesti vaikuttavaksi paradigmaksi, jonka kanssa tietyn aikakauden toiminta ja tieteelliset käsitykset ovat sopusoinnussa. Todellisuuskäsitys sisältää kulttuurissa vaikuttavat ontologiset ja epistemologiset perususkomukset sekä käsitykset niiden suhteesta. –– Jo varhaisessa kasvuiässä omaksutut todellisuuden luonnetta koskevat perusoletukset antavat kehyksen yksittäisen ihmisen olemassaololle, ja sen kautta hän jäsentää kohtaamansa ilmiöt.” ”Laajimpana kulttuurisena paradigmana todellisuuskäsitys läpäisee koko aikakauden kulttuurin ja jättää jälkensä sen eri osa-alueisiin”.
  3. Kallio-Tamminen 2006, s. 240.
  4. Kallio-Tamminen 2006, s. 232.
  5. Kallio-Tamminen, Tarja: Kvanttilainen todellisuus: Fysiikka ja filosofia maailmankuvan muokkaajina, s. 232. Helsinki: Yliopistopaino, 2006. ISBN 951-570-625-4.
  6. Hick, John: Uskonnonfilosofia, s. 75. (Philosophy of religion, 1963.) Suomentaneet Taisto Nieminen ja Heikki Kirjavainen. 2. painos (1. painos 1969). Helsinki: Kirjapaja, 1992. ISBN 951-625-167-6.
  7. Niiniluoto, Ilkka: Tiede, filosofia ja maailmankatsomus: Filosofisia esseitä tiedosta ja sen arvosta, s. 80–81. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-08016-4.
  8. Ambarzumjan, V. A. (Redakteur): Struktur und Formen der Materie: Dialektischer Materialismus und moderne Naturwissenschaft. Wissenschaftlicher Rat für philosophische Fragen der Naturwissenschaft beim Institut für Philosophie der Akademie der Wissenschaften der UdS. Berlin: VEB Deutscher Verlag der Wissenschaften, 1969. (saksaksi)
  9. ”Reality is that which, when you stop believing in it, doesn't go away.” Philip K. Dick: Do androids dream of electric sheep? (1968). Suom. Dick, Philip K.: Palkkionmetsästäjä. Suomentanut Kari Nenonen. Jalavan scifi-sarja 16. Helsinki: Jalava, 1989. ISBN 951-8954-13-5.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.