Kristadelfialaiset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kristadelfialaisten sali Bathissa.

Kristadelfialaiset (Christadelphians - Kristuksen veljet ja sisaret) ovat ei-kolminaisuusopillinen kristinuskon suuntaus, jonka tohtori John Thomas perusti 1800-luvulla Yhdysvalloissa. Riippumattomat arviot kristadelfialaisten määrästä ympäri maailman on n. 50,000.

Kristadelfialaisilla on jäseniä ja seurakuntia ympäri maailman, joita kutsutaan ekklesioiksi.[1][2]

Perususkonkäsitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raamattu on Jumalan henkeyttämä sana
  • Jeesus Kristus on Jumalan Poika; hän ei olemassa ennen syntymäänsä (Socinolaisuus)
  • Kristus tulee takaisin maanpäälle perustaakseen Jumalan valtakunnan
  • Kuolema on tiedoton tila – sielu ei ole kuolematon ja kuolemattomuus on riippuvainen Jumalasta
  • Helvetti merkitsee hautaa
  • Kaste on toteutetaan upottamalla aikuinen uskova täysin veden alle
  • Pyhä Henki on Jumalan voima, ei persoona
  • Saatana ei ole persoona, vaan symboloi ihmisen pahuutta[3]

Jumalanpalvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristadelfialaiset kokoontuvat säännöllisesti leivän murtamisen seremoniaan muistellakseen Jeesuksen kuolemaa. He pitävät myös kotikokouksia ja tapaavat pienissä saleissa. Heidän jumalanpalveluksensa ovat yksinkertaisia ja pyrkivät jäljentämään ensimmäisen vuosisadan kristillisyyttä. Kristadelfialaisilla ei ole keskushallintoa, vaan jokainen seurakunta (ekklesia) on autonominen. Yhteisö on tuottanut noin tuhat eri julkaisua [4].

Yhteiskunnassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristadelfialaisilla on pitkä historia aseistakieltäytyjinä. [5] [6] [7]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]