Malesia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Malesia
Malesian lippu Malesian vaakuna
lippu vaakuna

Malesian sijainti

Valtiomuoto perustuslaillinen monarkia

Hallitsija (Yang di-Pertuan Agong)
Pääministeri
Abdul Halim
Najib Tun Razak

Pääkaupunki Kuala Lumpur

Muita kaupunkeja Johor Bahru
Ipoh
Kota Kinabalu
George Town

Pinta-ala
– yhteensä 329 847[1] km² (sijalla 66)
– josta sisävesiä 0,3 %

Väkiluku (2014) 30 090 491[2] (sijalla 43)
– väestötiheys 78 / km²
– väestönkasvu 1,6[1] % (2010)

Viralliset kielet malaijin kieli

Valuutta ringgit (MYR)

BKT (2009) sijalla 30
– yhteensä 383,6 miljardia USD[1]
– per asukas 14 900 USD

HDI (2011) 0.761[3] (sijalla 61.)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 9,4[1] %
– teollisuus 40,9[1] %
– palvelut 49,7[1] %

Aikavyöhyke +8
– kesäaika ei käytössä

Itsenäisyys
 – Yhdistyneestä kuningaskunnasta

31. elokuuta 1957

Lyhenne MY

– lentokoneet: 9M

Kansainvälinen
suuntanumero
+60

Motto Bersekutu Bertambah Mutu (Yhtenäisyys on voimaa)

Kansallislaulu Negaraku

Malesia on valtio Kaakkois-Aasiassa. Sen pääkaupunki on Kuala Lumpur. Malesian väkiluku on noin 30 miljoonaa ja pinta-ala 329 847 neliökilometriä. Malesian naapurimaat ovat Thaimaa, Indonesia, Singapore ja Brunei. Maan virallinen kieli on malaiji.

Malesia muodostuu kahdesta toisistaan selvästi erillään sijaitsevasta alueesta. Länsi-Malesian muodostaa Malakan niemimaan eteläosa, entinen Malaija, kun taas Itä-Malesiaan kuuluu Borneon saaren pohjoisosa Bruneita lukuun ottamatta.

Malesian suurin väestöryhmä on malaijit, mutta kiinalaisvähemmistö on hallinnut maan taloutta. Lisäksi maassa on merkittävä intialaisvähemmistö.[4] Malesian pääuskonto on islam (60%). Muita uskontoja ovat mm. buddhalaisuus (19%), kristinusko (9%), hindulaisuus (6%), konfutselaisuus, taolaisuus, sikhiläisyys ja luonnonuskonnot.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Malesian maantiede

Fyysinen maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malesian kartta

Malesia muodostuu kahdesta osasta, jotka yhdistyivät Malesian liittovaltioksi vuonna 1963.[5] Maan pinta-ala on 329 847 km², josta 132 090 km² on maan mantereisella osalla Länsi-Malesiassa, Borneon saarella Malesialle kuuluvan alueen pinta-ala on 198 847 km².[6][7] Länsi-Malesia sijaitsee Malakan niemimaan eteläkärjessä, se ulottuu etelässä Johorensalmelle ja Singaporensalmelle, pohjoisessa sen rajanaapurina on Thaimaa. Länsi-Malesian itäpuolella on Etelä-Kiinan meri ja länsipuolella Malakansalmi ja Andamaanienmeri.[5][8]

Itä-Malesian muodostavat Sabahin ja Sarawakin osavaltiot Borneon saaren pohjoisosassa. Sarawakin osavaltion ja Etelä-Kiinan meren välissä on Brunei ja eteläpuolella Indonesialle kuuluva Kalimantan. Pohjois-Borneon pohjoispuolella on Etelä-Kiinan meri ja itäpuolella Sulunmeri ja Celebesinmeri. Itä- ja Länsi-Malesian välissä on enimmillään 2000 km ja lähimmillään noin 650 km Etelä-Kiinan merta. Itä-Malesian rannikkoseudulla on laajat mangroverantaiset tasangot. Rannikolta sisämaahan päin maasto on korkeaa kukkulamaastoa, joka muuttuu sisämaassa korkeaksi vuoristoksi.[5] Borneon vuorijonot kulkevat itä-länsi ja koillinen-luode suuntaisesti, ja ne muodostavat Malesian ja Indonesian rajan.[9]

Malesian korkein vuoristo on Banjaran Crocker Itä-Malesiassa Sabahin osavaltiossa. Vuoristossa sijaitsee maan korkein vuori, 4 095 m Kinabalu, sekä maan kolmanneksi korkein vuori Mount Tambuyukon. Sabahissa sijaitsee myös Malesian ainoa toimiva tulivuori, Bombalai, jonka arvellaan purkautuneen viimeksi noin 27 000 vuotta sitten.[10][11]

Malesian mantereen puoleisella niemimaan jakaa kahtia Banjaran Titiwangsan vuorijono, joka kulkee etelästä pohjoiseen, se on myös maan mantereisen osan suurin vuoristo.[5][8] Vuoret ovat geologisesti hyvin vanhoja ja eroosio on pyöristänyt niiden muotoja.[12] Vuorijono erottaa niemimaan kapean itäisen rannikkovyöhykkeen ja lännen hedelmälliset alluviaalitasangot.[5][8] Maan rannikkoalueilla virtaa monia pieniä jokia.[5]

Malesiaan kuuluu monia saaria, jotka ovat suosittuja turistikohteita. Tunnetuimmat saaret ovat Malakan niemimaan länsipuolella olevat Langkawi, Pulau Pinang ja Pangkor, sekä itäpuolella olevat Perhentian-saaret, Redang ja Tioman[13][14]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cameronin ylänkö, teeviljelmiä.
Tiheää viidakkoa Borneossa.

Malesia sijaitsee lähellä päiväntasaajaa, 1. ja 6. pohjoisen leveyspiirin välillä, joten maassa vallitsee päiväntasaajan trooppinen ilmasto, jossa lämpötilat ovat korkeat ja sateet yleisiä ympäri vuoden. Ilman suhteellinen kosteus on 90-95 prosenttia. Lämpötila on yleensä yli 30°C, eikä lämpötila laske koskaan alle 20°C:n.[12][15] Huhtikuusta syyskuuhun puhaltaa lounaismonsuuni, marraskuusta helmikuuhun koillismonsuuni.[15]

Ilmastossa on eroa myös maan itä ja länsiosan välillä, sillä lännessä puhaltavat välillä mantereiset tuulet, toisin kuin Borneolla vallitsevassa meri-ilmastossa. Paikallisia eroja on myös rannikkoseutujen ja sisämaan ylänköalueiden välillä. Ylängoillä on hieman viileämpää ja sateisempaa ja lämpötilojen vaihtelu on suurempaa.[9]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

75% maasta on metsien peitossa ja 60% siitä on luonnontilaista trooppista sademetsää tai mangrovemetsää.[16][17] Metsät ovat paikoin tuhoutuneet kun metsää on raivattu viljelysten tieltä 1960-luvulta lähtien.[9][18] Luonnontilaisten metsien lisäksi maan talousmetsissä kasvatetaan kumipuuta ja öljypalmua. Cameron Highlandsin alue on tunnettu teeviljelmistään.[14]

Malesian eliökunnan monimuotoisuus on yksi maailman monipuoisimmista. Metsien suuria eläinlajeja ovat muun muassa sumatransarvikuono, malaijikarhu, malakantiikeri, oranki ja nenäapina. Borneolla kasvaa maailman suurin kukka Rafflesia. Sen lisäksi Malesiassa tavataan ainakin 15 000 putkilokasvilajia.[17][19]

Malesiaan on alkuperäisen metsäluonnon ja eliöstön monimuotoisuuden suojelameiseksi perustettu useita kansallispuistoja. Ne ovat suosittuja matkailukohteita, kuten maan suurin Taman Negaran kansallispuisto, Bakon kansallispuisto Borneon rannikolla, Niahin kansallispuisto luolineen sekä Tanjung Datun kansallispuisto, jossa on sekä koralliriuttoja että luonnontilaista sademetsää.[17] Gunung Mulun kansallispuisto ja Kinabalun kansallispuisto ovat Unescon maailmanperintökohteita.[20][21]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaiset kuningaskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malesian valtaväestön muodostavat malaijit, jotka saapuivat Malakan niemimaalle 2000 vuotta sitten Etelä-Kiinasta ja Indokiinasta. Samoihin aikoihin Kaakkois-Aasiaan levisivät hindulaisuus ja buddhalaisuus Intiasta.[22]

Ensimmäiset kuningaskunnat syntyivät nykyisen Malesian alueelle noin 600-luvulla, kun nykyinen Länsi-Malesia ja osa Borneon saaresta olivat sumatralaisen Srivijayan kuningaskunnan alaisuudessa. Srivijayan valtakunta kukistui 1200-luvulla ja alue liitettiin jaavalaiseen Majapahitin kuningaskuntaan.[22] Majapahitien aikana alueelle saapui myös islam.[23] Majapahitin kuningaskunta alkoi rappeutua 1400-luvun lopulla ja valtakunnan osat alkoivat itsenäistyä; Malakan niemimaalle muodostui useita ruhtinaskuntia ja kaupunkivaltioita. Kaupunkivaltioiden vauraus perustui merenkulkuun ja kaupankäyntiin.[24][22]

Sulttaanikuntien aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1400-luvulla Malakan sulttaanikunta nousi alueen voimakkaimmaksi. Sen perustaja oli prinssi Paramesvara, joka oli Kiinan keisarin suojeluksessa. Malaka oli tärkeä kauppa- ja valtakeskus, ja Malakan kautta levitettiin arabialaisten kauppiaiden mukanaan tuomaa islamia Kaakkois-Aasiaan.[22]

Kolonialismin aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Portugalilaiset valtasivat Malakan vuonna 1511, mikä aloitti eurooppalaisen ylivallan ajan nykyisen Malesian alueella. Vuonna 1641 Alankomaat valtasi Malakan Portugalilta. Alue oli alankomaalaisten hallinnassa aina 1800-luvulle asti, jolloin alueella kasvoi brittien vaikutusvalta. Britit saivat Malakan haltuunsa vuonna 1824.[23]

Brittien hallitsemat Malaka, Singapore ja Penang yhdistettiin Salmisiirtokunniksi 1826. Näistä tukikohdista koko Malakan niemimaa alistettiin brittien valtaan 1900-luvun alkuun mennessä.[25]

Englantilainen James Brooke sai vuonna 1842 Brunein sulttaanilta haltuunsa Itä-Malesiassa sijaitsevan Kuchingin kaupunkia ympäröivän alueen ja perusti Sarawakin ruhtinaskunnan, joka laajeni vähitellen käsittämään nykyisen Sarawakin osavaltion alueen.[26] Pohjois-Borneon Sabah taas joutui 1881 brittiläisen Pohjois-Borneon kauppakomppanian haltuun ja 1888 siitä tehtiin Ison-Britannian protektoraatti.[27]

Britit hyödynsivät Malakan niemimaan luonnonvaroja, ja alueella tuotettiin mm. tinaa, luonnonkumia ja palmuöljyä. Britit rohkaisivat kiinalaisia siirtotyöläisiä ja kauppiaita siirtymään alueelle. Kiinalaisia muutti erityisesti kaupunkeihin, maataloustyötä taas tekivät pääasiassa malaijit. Kiinalaisväestön hallinnassa on edelleen pääosa Malesian elinkeinoelämästä.[22]

Toisessa maailmansodassa koko Malakan niemimaan eteläosa joutui Japanin miehittämäksi Malaijan taistelun seurauksena.[23] Japani piti aluetta hallinnassaan sodan loppuun asti. Sodan jälkeen Sarawakia hallinnut Brooken suku luopui vallasta ja Sarawak, samoin kuin Pohjois-Borneo, nykyinen Sabah, sekä Brunei ja Singapore muutettiin Ison-Britannian kruunusiirtomaaksi vuonna 1946. Malakan niemimaalla sijaitseviesta malaijivaltioista ja Penangin ja Melakan siirtokunnista muodostettiin Malaijan unioni. Malaijit vastustivat unionia, ja vuonna 1948 britit perustivat itsehallinnollisen Malaijan liittovaltion, johon liitettiin yhdeksän Malakan niemimaan sulttaanikuntaa.[22][23][24]

Pääasiassa kiinalaisväestön tukema Malaijan kommunistinen puolue oli käynyt Malakan niemimaalla sissisotaa japanilaismiehitystä vastaan ja aloitti uuden sodan brittejä ja heidän kanssaan liittoutuneita sulttaanikuntien johtajia vastaan 1948. Sissien takia julistettu poikkeustila kesti vuoteen 1960 (ja jotkut poikkeustilalait ovat edelleen voimassa), mutta pääosin kommunistit joutuivat vetäytymään jo 1950-luvun alussa tukikohtiinsa Thaimaahan. Lopullisesti konflikti loppui vasta 1989 sissien antautumissopimukseen.[23]

Itsenäisyyden aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malesian itsenäistymissopimus (1963)

Sissisota sai kuitenkin osaltaan britit myöntämään maalle itsenäisyyden, ja 31. elokuuta vuonna 1957 Malaijan liittovaltio, eli nykyinen Länsi-Malesia itsenäistyi. Vuonna 1963 Malaijan liittovaltio, Singapore, Sarawak ja Sabah yhdistettiin Malesiaksi.[28] Myös Bruneita suunniteltiin tuolloin siihen liitettäväksi, mutta se jättäytyi edelleen Ison-Britannian alaisuuteen, kunnes se itsenäistyi vuonna 1984.[29]

Indonesia ja osa Itä-Malesian väestöstä vastusti alkuun Sarawakin ja Sabahin liittämistä Malesiaan ja vuosina 1962–1966 alueella käytiin aseellisia yhteenottoja. Liittohallituksen tueksi lähetetyt brittiläiset joukot ja Sukarnon hallinnon kaatuminen Indonesiassa ratkaisivat kuitenkin tilanteen Malesian eduksi. Kiinalaisenemmistöinen Singapore itsenäistyi Malesiasta rauhanomaisesti vuonna 1965.[28]

Malaijien ja kiinalaisten vastakkainasettelu hallitsi vasta itsenäistyneen Malesian politiikkaa, ja etniset jännitteet kärjistyivät verisiksi mellakoiksi Kuala Lumpurissa 13. toukokuuta 1969. Mellakat johtivat uuden kaksivuotisen poikkeustilan julistamiseen. Mellakoiden seurauksena Malesian ensimmäinen pääministeri Tunku Abdul Rahman joutui eroamaan. Pysyvämpänä seurauksena oli kuitenkin siirtyminen malaijiväestöä suosivaan talous- ja sosiaalipolitiikkaan ja varmistaa kiinalaisväestön poliittiset oikeudet[30][22]

Vuonna 1981 pääministerin virkaan astui Mahathir Mohamad, jonka johdolla maan talous lähti nousuun. Hänen aikanaan korostettiin erityisesti maan riippumattomuutta länsimaista. 1990-luvun lopulla talouskasvu taittui ja Malesiaa ravisteli maata koko itsenäisyyden ajan hallinneen UMNO-puolueen repeämä. Pääministeri Mahathir Mohamadia vastaan kohdistunut oppositioliikehdintä kiihtyi, mutta hallitus kuitenkin lopulta sai liikehdinnän aisoihin. Myös varapääministeri, myöhemmin oppositiojohtajana toiminut Anwar Ibrahim oli pääministerin toimintaa vastaan. Hänet erotettiin ja vangittiin sopimattoman seksuaalisen toiminnan takia.[28][22]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Putrajaya on liittovaltion hallinnolle suunniteltu uusi pääkaupunki.

Perustuslaki määrittelee Malesiasta kuningaskunnan ja kuningas on myös maan korkein uskonnollinen johtaja. Kuningas valitaan viiden vuoden kaudeksi yhdeksän Malakan niemimaan perinnöllisen sulttaanin joukosta. Kuninkaan rooli on lähinnä edustuksellinen ja toimeenpanovalta on keskittynyt pääministerille. [23] Kiertävällä kuninkuudella haluttiin luoda vakautta, ilman että annettiin ylivaltaa yhdellekään liittovaltion hallitsijasuvuista.[22]

Malesian parlamentti on kaksikamarinen. Senaatin 70 jäsenestä kuningas nimittää 44 ja osavaltiot nimittävät kukin kaksi. Kansanneuvoston 222 jäsentä valitaan yleisillä vaaleilla vähintään viiden vuoden välein.[1] Kuningas voi hajottaa pääministerin pyynnöstä kansanneuvoston ja käytännössä vaalit on pidetty 3–5 vuoden välein.[23]

Malesiaa on itsenäistymisestä asti hallinnut United Malays National Organisation (UMNO) ja sen liittolaispuolueet, jotka muodostavat Barisan Nasional (Kansallinen rintama) -koalition. Tärkeimpiä UMNO:n liittolaisia ovat kiinalaisia edustava Malaysian Chinese Association (MCA) ja intialaisia edustava Malaysian Indian Congress (MIC). Tärkeimmät oppositiopuolueet, jotka muodostivat vuonna 1999 liiton nimeltä Barisan Alternatif (Vaihtoehtoinen rintama), ovat islamistinen PAS, paljolti kiinalaisia edustava Democratic Action Party (DAP) ja UMNO:sta erkaantunut National Justice Party (NJP).[23]

Vuoden 2008 vaaleissa Barisan Nasional säilytti yksinkertaisen enemmistön, mutta menetti kahden kolmasosan enemmistön, jonka se olisi tarvinnut perustuslakien muuttamiseen. Huonon vaalimenestyksen takia pääministeri Abdullah Ahmad Badawi väistyi virasta ja a pääministeriksi tuli hänen entinen varamiehensä Najib Tun Razak huhtikuussa 2009.[23]

Malesiassa on monipuoluejärjestelmä ja vaalit ovat suhteellisen rehellisiä, mutta oppositio on syyttänyt hallitusta muun muassa itsenäisen median tukahduttamisesta ja poliittisten vastustajien vangitsemisesta. Yleinen äänioikeus koskee 21 vuotta täyttäneitä.[1]

Malesian osavaltiot ja territoriot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malesia on liittovaltio, joka on jakautunut 13:een osavaltioon (Negeri) ja kolmeen liittovaltion territorioon (Wilayah Persekutuan). Osavaltiot ovat jakautuneet kahdelle alueelle; Länsi-Malesiassa sijaitsee 11 osavaltiota, sekä kaksi territoriota, Itä-Malesiassa sijaitsee kaksi osavaltiota ja yksi territorio.[5]


Osavaltio Pääkaupunki Väkiluku[31] Pinta-ala(km²)[32]
Flag of Johor.svg Johor Johor Bahru 3 233 434 19 210
Flag of Kedah.svg Kedah Alor Setar 1 890 098 9 500
Flag of Kelantan.svg Kelantan Kota Bharu 1 459 994 15 099
Flag of Kuala Lumpur Malaysia.svg Kuala Lumpur * - 1 627 172 243
Flag of Labuan.svg Labuan * Victoria 85 272 91
Flag of Malacca.svg Malakka Malakka 788 706 1 664
Flag of Negeri Sembilan.svg Negeri Sembilan Seremban 997 071 6 686
Flag of Pahang.svg Pahang Kuantan 1 443 365 36 137
Flag of Penang (Malaysia).svg Penang George Town 1 520 143 1 048
Flag of Perak.svg Perak Ipoh 2 258 428 21 035
Flag of Perlis.svg Perlis Kangar 227 025 821
Flag of Putrajaya.svg Putrajaya * - 67 964 49
Flag of Sabah.svg Sabah Kota Kinabalu 3 120 040 73 631
Flag of Sarawak.svg Sarawak Kuching 2 420 009 124 450
Flag of Selangor.svg Selangor Shah Alam 5 411 324 8 104
Flag of Terengganu.svg Terengganu Kuala Terengganu 1 015 776 13 035
Malesian osavaltiot ja territoriot.

Suurimmat kaupungit ja metropolialueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malesian suurin kaupunkimainen tiheä asutuskeskus on Klangin laakso, joka käsittää Kuala Lumpurin suurkaupunkialueen. Alueeseen luetaan kuuluvaksi Selangorin osavaltiossa sijaitsevat Kuala Lumpuria lähinnä olevat piirikunnat. Alueen suurimmat kaupungit ovat Petalingin piirikunnassa sijaitsevat Shah Alam, Petaling Jaya ja Subang Jaya, sekä Klangin piirikunnassa sijaitseva Klang. Klangin laakson väkiluku on noin 6,1 miljoonaa. Pelkästään Kuala Lumpurin suurkaupunkialueen väkiluku on noin 1,6 miljoonaa.[33][34]

Toiseksi suurin asutuskeskus on suur-Penangin alue, joka käsittää Penangin osavaltion ja osia Kedahin osavaltiosta. Suurin kaupunki alueella on George Town Penangin saarella. Yhteensä suur-Penangin alueen asukasluku on noin 2,3 miljoonaa. Muita suuria asutuskeskittymiä ovat Malakan niemimaan eteläkärjessä sijaitseva Johor Bahrun alue, jonka väkiluku on noin 1,3 miljoonaa, sekä Itä-Malesian suurin väestökeskittymä Kuchingin kaupunki esikaupunkialueineen.[33][34]

Malesian suurimmat kaupungit ovat Kuala Lumpur, Johor Bahru ja Ipoh.[35]


Malesian suurimmat kaupungit[35]

KL at night.jpg
Kuala Lumpur

Johor Bahru City.jpg
Johor Bahru

# Kaupunki Osavaltio Väkiluku

Ipoh, Perak.jpg
Ipoh
Shah Alam Lake Gardens, Selangor.jpg
Shah Alam

1 Kuala Lumpur Flag of Kuala Lumpur Malaysia.svg Kuala Lumpur (liittovaltion territorio) 1,475,337
2 Johor Bahru Flag of Johor.svg Johor 916,409
3 Ipoh Flag of Perak.svg Perak 704,572
4 Shah Alam Flag of Selangor.svg Selangor 671,282
5 Petaling Jaya Flag of Selangor.svg Selangor 638,516
6 Kuching Flag of Sarawak.svg Sarawak 617,887
7 Kota Kinabalu Flag of Sabah.svg Sabah 462,963
8 Kuala Terengganu Flag of Terengganu.svg Terengganu 343,284
9 Malakka Flag of Malacca.svg Malakka 331,790
10 Alor Setar Flag of Kedah.svg Kedah 295,624
11 Miri Flag of Sarawak.svg Sarawak 280,518
12 George Town Flag of Penang (Malaysia).svg Penang 227,972

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuala Lumpurin maamerkki Petronasin kaksoistorni oli valmistuttuaan vuonna 1998 maailman korkein rakennus.

Itsenäistymisestään asti Malesia on ollut yksi Aasian taloudellisesti menestyneimmistä valtioista. Nykyisin se on yksi maailman suurimmista puolijohdekomponenttien, elektroniikan ja tietotekniikan viejistä.[23]

Vuonna 2009 Malesian varmistuneet öljyvarat olivat neljä miljardia barrelia. Lähes kaikki öljyntuotanto on maan merialueilla, jossa on kolme kenttää: Malaisin, Sarawakin ja Sabahin öljykentät. Kansallinen öljy-yhtiö Petronas dominoi koko öljysektoria. Maassa toimii kuusi jalostamoa. Öljy ja maakaasu ovat merkittäviä vientituotteita.[36][22]

Malesia on luonnonvaroiltaan rikas maa. Merkittävimpiä luonnonvaroja ovat mm. tina, öljy, puu, kupari, maakaasu ja rautamalmi. Malesia on maailman suurin luonnonkumin, palmuöljyn ja tinan ja trooppisen puun tuottaja, lisäksi maatalous tuottaa mm.kaakaota, riisiä, trooppisia hedelmiä, kalaa ja kookospähkinää.[23][5]

1970-luvulta lähtien maassa on pyritty vähentämään maan riippuvuutta maatalouden raaka-aineviennistä, ja käynnistetty teollistamisohjelma. Elektroniikkateollisuus onkin nykyään yksi maan tärkeimmistä vientituotteista, Malesia on maailman suurin tietokoneiden kovalevyjen valmistaja. Myös raskas teollisuus on kasvanut, Malesialaisvalmisteinen auto Proton on myös tärkeä vientituote. Merkittävimmät vientituotteet Malesiassa ovat öljy, koneet, elektroniikka ja tina.[22][5][1]

Maan talous oli ennätyksellisen nousujohteinen 1980-luvulta 1990-luvulle. Ennen vuosituhannen vaihdetta maassa koettiin talouden taantuma, mikä aiheutti Malesian valuutan ringgitin arvon laskemisen ja talouskasvun hidastumisen. Talouden taantuma aiheutti myös pääministeri Mahathir Mohamadin vastaista liikehdintää, tämän tartuttua valuuttakeinotteluun ja pääomaliikkeiden säätelyyn.[22][5]

Malesia on esimerkillinen maa siinä suhteessa, että taloudelliset ja sosiaaliset ristiriidat erilaisten etnisten taustojen omaavien kansalaisten välillä on pystytty ratkomaan rauhanomaisesti. Koulutus- ja sosiaalipolitiikassa on suosittu köyhempää malaijienemmistöä, ja julkisissa tehtävissä on etniset kiintiöt. Tämä on johtanut köyhyyden vähenemiseen ja talouskasvun hedelmien jakaantumisen tasaisemmin kansalaisten kesken. Malesian nopeaa talouskasvua kuvaa vuonna 1998 valmistunut Petronas Towers, joka oli valmistuttuaan maailman korkein rakennus.[22][5]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malesian uskonnollinen jakauma

Malaijit muodostavat 53 % väestöstä. Kiinalaisia on 26 %, alueen alkuperäisasukkaita 11,8 % ja intialaisperäisiä (pääasiassa tamileja) 7,7 % väestöstä.[23]

Virallisen malaijin kielen lisäksi englanti on yleisessä käytössä muun muassa mediassa. Lisäksi maassa puhutaan useita eri kiinan kielen murteita, intialaisista kielistä tamilia, telugua, malajalamia, punjabia, sekä thain kieltä. Maan itäosan etniset vähemmistöt puhuvat useita paikalliskieliä, joista suurimmat ovat iban ja kadazan.[1]

Uskonnollisesti malaijit ovat muslimeja, kiinalaisten keskuudessa on taolaisia, buddhalaisia ja kungfutselaisia ja intialaiset ovat pääosin hinduja. Maassa on myös jonkin verran kristittyjä. Maan perustuslakiin on kirjattu malaijien uskonnoksi islam. Heitä koskee šari'a-laki.[37] Islamista poiskääntyminen edellyttää lupaa šari'a-oikeudelta, eikä sitä käytännössä myönnetä. Ihmiset, jotka ovat virallisesti muslimeiksi luokiteltuja, eivät myöskään saa harjoittaa muuta uskontoa. Tämä on aiheuttanut uskonnollisia konflikteja. Maassa on käyty oikeutta siitä, saavatko muut kuin muslimit käyttää sanaa Allah.[38] Alkuvuodesta 2011 Malesiassa oli levottomuuksia muslimien ja kristittyjen välillä, jolloin 11 kirkkoa tuhopoltettiin.[39]

Vuonna 2001 puhkesi etnisiä levottomuuksia Kuala Lumpurin hökkelikylissä malaijien ja köyhien etnisten intialaisten välillä. Levottomuudet olivat pahimmat vuoden 1969 jälkeen. Kuusi ihmistä sai surmansa, kymmeniä loukkaantui ja lähes kaksisataa pidätettiin.[40]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erityispiirteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moskeija Kuchingissa.
Kiinalainen temppeli George Townissa.

Malesian alue on ollut varhaisista ajoista Kiinan ja Intian välisen kaupan tärkeä keskus. Meriteiden risteyksessä olevan sijaintinsa ansiosta maa on saanut vaikutteita intialaisesta- ja kiinalaisesta kulttuurista, sekä myöhemmin arabialaisesta ja eurooppalaisesta kultturista.[22] Malesialainen kulttuuri on hyvin monimuotoista ja vaihtelee väestöryhmän ja alueiden mukaan. Kansallinen kulttuuri on vasta muodostumassa, toistaiseksi maassa on erillinen malaijikulttuuri, kiinalaisten kulttuuri, intialainen kulttuuri ja eurooppalainen kulttuuri sekä alueen alkuperäisten asukkaiden kulttuurit.[8] Vuonna 1971 maan kulttuuriministeriö määritteli kansallisen kulttuuripolitiikan perusperiaatteet:[41]

  • kansallisen kulttuurin tulee pohjautua alueen alkuperäiskansojen kulttuuriin
  • kansalliseen kulttuuriin voidaan sisällyttää muualta tuoduista kulttuureista sellaisia elementtejä, jotka arvioidaan sopiviksi ja järkeviksi
  • islam on tärkeä osa kansallista kulttuuria

Intialais- ja kiinalaistaustaiset malesialaiset ovat kokeneet nämä periaatteet omaa kulttuuriaan syrjiviksi.[41]

Virallisten kansallisten symbolien valitseminen ilman, että joku väestönosa tuntisi itsensä ulkopuoliseksi on ollut vaikeaa. Kenties siksi näitä symboleita haetaan luonnosta: merikilpikonnat, kiinanruusu ja oranki. Moderneja kansallisen ylpeyden aiheita ovat kotimainen Proton-auto ja Petronas-tornit.[8]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malesian kirjallinen perinne alkaa alkuperäisväestön suullisesta perinteestä: kansansaduista, kansanrunoista ja sananlaskuista. Perinne on saanut vaikutteita suurista intialaisista eepoksista. Kirjoittaminen aloitettiin islamin tulon myötä. Malaijisulttaanit palkkasivat 1400- ja 1500-luvuilla kirjurit kirjoittamaan muistiin historiallisia tapahtumia, ja näitä kirjoituksia sitten kopioitiin laajalti. Kiinalaiset ja intialaiset toivat oman kirjallisen traditionsa mukanaan, mutta alkoivat tuottaa paikallista kirjallisuutta vasta 1800-luvulla.[42]

1800-luvun alussa unshi Abdullah bin Abdul Kadir julkaisi ensimmäisiä perinteestä poikkeavia teoksiaan, mutta vasta 1920-luvulla alkoi ilmestyä laajemmin romaaneita ja novellikokoelmia. Varsinainen kotimaisen kirjallisuuden kultakausi alkoi 1990-luvulla.[43] Shahnon Ahmad tunnetaan satiireistaan.[44] Khadijah Hashim kirjoittaa romaaneita ja lastenkirjoja. Monia hänen teoksistaan on sovitettu televisioon.

Perinteisiä kansantaiteen muotoja ovat varjonukketeatteri ja leijojen lennättäminen.[45]

Ruoka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malesian monien kansojen joukossa on edustettuina maailman suuria keittiöitä, ja malesialaisessa ruokavaliossa on niiden ominaispiirteitä tallella. Sekä riisiä että nuudeleita syödään paljon, usein mausteisen kastikkeen kanssa. Merkittäviä ruokalajeja ovat mm. Laksa ja Nasi lemak. Trooppisia hedelmiä on paljon, niistä omaleimaisin on voimakkaasti haiseva durian.[8]

Media[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiollinen yleisradioyhtiö tuottaa kahta televisiokanavaa ja suuren osan radio-ohjelmista. Kaupallisia televisiokanavia on kolme. Mediaa säännöstellään tarkasti, ja esimerkiksi suutelu- ja kiroilukohtaukset poistetaan.[4]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malesia on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1964. Se on saanut yhteensä kuusi mitalia, kolme hopeaa ja kolme pronssia. Mitaleista viisi on sulkapallosta ja yksi uimahypystä.[46]

Malesian jalkapallomaajoukkue ei ole kertaakaan osallistunut MM-kisoihin. Aasian kisoissa se on jäänyt kolme kertaa ensimmäiselle kierrokselle vuosina 1976, 1980 ja 2007. Maassa on 110 jalkapalloseuraa ja niissä yhteensä 9 930 rekisteröityä pelaajaa.[47]

Malesiassa ajetaan vuosittain Formula 1 -sarjan osakilpailu Malesian Grand Prix Sepang International Circuitin moottoriradalla.[48]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j The World Factbook: Malaysia CIA. (englanniksi)
  2. Malaysia Population Clock 20.6.2014 11:20. Department of Statistics. Viitattu 20.6.2014.
  3. Human Development Report 2011 United Nations. Viitattu 29.12.2012.
  4. a b Malaysia country profile BBC News
  5. a b c d e f g h i j k Könemann: Geographica. Australia: Random House Australia Pty ltd, 2006. ISBN 978-3-89731-916-5. (suomeksi)
  6. Maritime Claims CIA The World Factbook. Viitattu 29.8.2014. (englanniksi)
  7. Saw, Swee-Hock: The population of Peninsular Malaysia, s. 1-2. WSOY, 2007. ISBN 978-981-230-730-9. Julkaisupaikka = Saksa Teoksen verkkoversio (viitattu 29.8.2014).
  8. a b c d e f Countries and Their Cultures, Malaysia everyculture.com. Viitattu 29.8.2014. (englanniksi)
  9. a b c Marshall Cavendish Corporation, World and Its Peoples: Malaysia, Philippines, Singapore, and Brunei
  10. Bombalai Smithsonian Insititution. Viitattu 30.8.2014. (englanniksi)
  11. Bombalai volcano Volcano Live. Viitattu 30.8.2014. (englanniksi)
  12. a b Maailmalla Aasia, WSOY
  13. Islands of Malaysia wonderfulmalaysia.com. Viitattu 31.8.2014. (englanniksi)
  14. a b Lehtipuu, Markus: Malesia, Singapore, Bali, s. 284-288. Keuruu: Otava, 2006. ISBN 952-9715-16-1.
  15. a b BBC Weather, country guide Malaysia bbc.com. Viitattu 29.8.2014. (englanniksi)
  16. Tropical Forest Mapping and Monitoring in Malaysia (pdf) Global Observation of Forest Cover Workshop. Viitattu 3.2.2014. (englanniksi)
  17. a b c National parks Tourism Malaysia. Viitattu 29.8.2014. (englanniksi)
  18. The Malaysian Rainforest WWF. Viitattu 30.8.2014. (englanniksi)
  19. Alexander, James: Malaysia Brunei & Singapore, s. 46-50. Saksa: New Holland Publishers, 2006. 1-86011-309-5. Teoksen verkkoversio (viitattu 31.8.2014).
  20. Properties inscribed on the World Heritage List Unesco. Viitattu 29.8.2014. (englanniksi)
  21. Malaysia, Singapore & Brunei. Lonely Planet. Teoksen verkkoversio.
  22. a b c d e f g h i j k l m n Kiljunen, Kimmo: MMM Valtiot ja liput, s. 405-408. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-18177-7. (suomeksi)
  23. a b c d e f g h i j k l Background Note: Malaysia US Department of State
  24. a b Heikkilä-Horn, Marja-Leena: Kaakkois-Aasia eilen ja tänään. Helsinki: Yliopistopaino, 1991. ISBN 951-570-084-1. (suomeksi)
  25. Straits Settlements British Empire
  26. The Brooke Era Borneo Project
  27. How Brunei lost its northern province Brunei Times 2008
  28. a b c Malaysia Timeline BBC News
  29. Timeline: Brunei BBC News
  30. Chinese diaspora: Malaysia BBC News 2005
  31. Laporan Kiraan Permulaan 2010 Jabatan Perangkaan Malaysia. Viitattu 24.1.2011.
  32. Laporan Kiraan Permulaan 2010 Jabatan Perangkaan Malaysia. Viitattu 24.1.2011.
  33. a b Population Distribution and Basic Demographic Characteristics, 2010 Department of Statistics, Malaysia. Viitattu 19.4.2012. (englanniksi)
  34. a b Key Summary Statistics For Local Authority Areas, Malaysia 2010 Department of Statistics, Malaysia. Viitattu 19.4.2012. (englanniksi)
  35. a b List of cities, Malaysia (2010) (PDF) Department of Statistics, Malaysia. Viitattu 28.11.2013. (englanniksi)
  36. Malaysia Oil US Energy Information Administration
  37. Minority Muslims defend the constitution against Sharia Asian News 2006
  38. Can Christians Say 'Allah'? In Malaysia, Muslims Say No Time 8.1.2010
  39. http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/05/malesian_kristittyja_syytetaan_salaliitosta_2576608.html
  40. Malaysia clampdown after ethnic unrest BBC 13.3.2001
  41. a b Badaruddin Mohamed: Formulation of National Cultural Policy Universiti Sains Malaysia, Penang, Malaysia
  42. Mohd Taib Osman Literary Heritage Malaysian Encyclopedia
  43. Modern Literature Malaysian Encyclopedia
  44. Shahnon Ahmad Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen. Kuusankosken kaupunginkirjasto 2008
  45. Sports in Malaysia Asia Rooms
  46. Malaysia in Olympics Sport Reference
  47. Association: Malaysia FIFA
  48. F1 Malaysian Grand Prix Asia Web (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Malesia.