Malesia

Malaysia 马来西亚 மலேசியா
lippu vaakuna
Valtiomuoto	perustuslaillinen monarkia
Hallitsija (Yang di-Pertuan Agong) Pääministeri	Abdul Halim Najib Tun Razak
Pääkaupunki	Kuala Lumpur
Muita kaupunkeja	Ipoh
Pinta-ala
– yhteensä	329 847 km² (sijalla 66)
– josta sisävesiä	0,3 %
Väkiluku (2012)	29 179 952 (sijalla 43)
– väestötiheys	78 / km²
– väestönkasvu	1,6 % (2010)
Viralliset kielet	malaijin kieli
Valuutta	ringgit (MYR)
BKT (2009)	sijalla 30
– yhteensä	383,6 miljardia USD
– per asukas	14 900 USD
HDI (2011)	0.761 (sijalla 61.)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	9,4 %
– teollisuus	40,9 %
– palvelut	49,7 %
Aikavyöhyke	+8
– kesäaika	ei käytössä
Itsenäisyys  – Yhdistyneestä kuningaskunnasta	31. elokuuta 1957
Lyhenne	MY
– lentokoneet:	9M
Kansainvälinen suuntanumero	+60
Motto	Bersekutu Bertambah Mutu (Yhtenäisyys on voimaa)
Kansallislaulu	Negaraku

Malesian itsenäistymissopimus (1963)

Malesia on valtio Aasiassa. Sen pääkaupunki on Kuala Lumpur. Malesian väkiluku on noin 29 miljoonaa ja pinta-ala 329 847 neliökilometriä. Malesian naapurimaat ovat Thaimaa, Indonesia, Singapore ja Brunei. Maan virallinen kieli on malaiji.

Malesia muodostuu kahdesta toisistaan selvästi erillään sijaitsevasta alueesta. Länsi-Malesian muodostaa Malakan niemimaan eteläosa, entinen Malaija, kun taas Itä-Malesiaan kuuluu Borneon saaren pohjoisosa Bruneita lukuun ottamatta.

Malesian suurin väestöryhmä on malaijit, mutta kiinalaisvähemmistö on hallinnut maan taloutta. Lisäksi maassa on merkittävä intialaisvähemmistö. Malesian pääuskontoja ovat islam, konfutselaisuus, buddhalaisuus, taolaisuus, kristinusko, hindulaisuus, sikhiläisyys ja luonnonuskonnot.

Historia

Malakan niemimaa on ollut varhaisista ajoista Kiinan ja Intian välisen kaupan tärkeä keskus. Ensimmäiset malaijikuningaskunnat syntyivät 900-luvulla ja islam saapui alueelle 1300-luvulla. 1400-luvulla Malakan sulttaanikunta nousi alueen voimakkaimmaksi, mutta Portugali valtasi Malakan vuonna 1511 aloittaen eurooppalaisen ylivallan ajan. Alankomaat valtasivat Malakan Portugalilta vuonna 1641 ja menettivät sen vuorostaan Yhdistyneelle kuningaskunnalle vuonna 1824.

Brittien hallitsemat Malaka, Singapore ja Penang yhdistettiin Salmisiirtokunniksi 1826. Näistä tukikohdista koko Malakan niemimaa alistettiin brittien valtaan 1900-luvun alkuun mennessä.

Englantilainen James Brooke sai vuonna 1842 Brunein sulttaanilta haltuunsa Itä-Malesiassa sijaitsevan Kuchingin kaupunkia ympäröivän alueen ja perusti Sarawakin ruhtinaskunnan, joka laajeni vähitellen käsittämään nykyisen Sarawakin osavaltion alueen. Pohjois-Borneon Sabah taas joutui 1881 brittiläisen Pohjois-Borneon kauppakomppanian haltuun ja 1888 siitä tehtiin Ison-Britannian protektoraatti.

Toisessa maailmansodassa koko Malesia joutui Japanin miehittämäksi (katso myös Malaijan taistelu). Sodan jälkeen Sarawakia hallinnut Brooken suku luopui vallasta ja Sarawak, samoin kuin Sabah (tuolloin nimeltään Pohjois-Borneo) muutettiin Ison-Britannian kruunusiirtomaaksi vuonna 1946. Pääasiassa kiinalaisväestön tukema Malaijan kommunistinen puolue oli käynyt Malakan niemimaalla sissisotaa japanilaismiehitystä vastaan ja aloitti uuden sodan brittejä vastaan 1948. Sissien takia julistettu poikkeustila kesti vuoteen 1960 (ja jotkut poikkeustilalait ovat edelleen voimassa), mutta pääosin kommunistit joutuivat vetäytymään jo 1950-luvun alussa tukikohtiinsa Thaimaahan. Lopullisesti konflikti loppui vasta 1989 sissien antautumissopimukseen.

Sissisota sai kuitenkin osaltaan britit myöntämään maalle itsenäisyyden, ja 31. elokuuta vuonna 1957 Malaijan liittovaltio eli nykyinen Länsi-Malesia itsenäistyi. Vuonna 1963 Malaijan liittovaltio, Singapore, Sarawak ja Sabah yhdistettiin Malesiaksi. Myös Bruneita suunniteltiin tuolloin siihen liitettäväksi, mutta se jäi edelleen Ison-Britannian alaisuuteen, kunnes se itsenäistyi vuonna 1984.

Indonesia ja osa Itä-Malesian väestöstä vastusti alkuun Sarawakin ja Sabahin liittämistä Malesiaan ja vuosina 1962–1966 alueella käytiin aseellisia yhteenottoja. Liittohallituksen tueksi lähetetyt brittiläiset joukot ja Sukarnon hallinnon kaatuminen Indonesiassa ratkaisivat kuitenkin tilanteen Malesian eduksi. Kiinalaisenemmistöinen Singapore itsenäistyi Malesiasta rauhanomaisesti vuonna 1965.

Malaijien ja kiinalaisten etniset jännitteet kärjistyivät verisiksi mellakoiksi Kuala Lumpurissa 13. toukokuuta vuonna 1969 ja johtivat uuden kaksivuotisen poikkeustilan julistamiseen. Pysyvämpänä seurauksena oli kuitenkin siirtyminen malaijiväestöä suosivaan talous- ja sosiaalipolitiikkaan.

1990-luvun lopulla Malesiaa ravisteli maata koko itsenäisyyden ajan hallinneen UMNO-puolueen repeämä ja pääministeri Mahathir bin Mohamadia vastaan kohdistunut oppositioliikehdintä, jonka hallitus kuitenkin lopulta sai aisoihin. Silloinen pääministerin kakkosmies, myöhemmin oppositiojohtaja Anwar Ibrahim on pidätetty useita kertoja syytettynä sopimattomasta seksuaalisesta toiminnasta.

Vuonna 2001 puhkesi etnisiä levottomuuksia Kuala Lumpurin hökkelikylissä malaijien ja köyhien etnisten intialaisten välillä. Levottomuudet olivat pahimmat vuoden 1969 jälkeen. Kuusi ihmistä sai surmansa, kymmeniä loukkaantui ja lähes kaksisataa pidätettiin.

Joulukuussa 2006 ja vuoden 2007 alussa jouduttiin evakuoimaan kymmeniätuhansia ihmisiä tulvien takia. Alkuvuodesta 2011 Malesiassa oli levottomuuksia muslimien ja kristittyjen välillä, jolloin 11 kirkkoa tuhopoltettiin.

Politiikka

Putrajaya on liittovaltion hallinnolle suunniteltu uusi pääkaupunki.

Kuala Lumpurin maamerkki on Petronasin kaksoistorni.

Tiheää viidakkoa Borneossa

Cameronin ylänkö, teeviljelmiä.

Perustuslaki määrittelee Malesiasta kuningaskunnan, ja kuningas on myös maan korkein uskonnollinen johtaja. Kuningas valitaan viiden vuoden kaudeksi yhdeksän Malakan niemimaan sulttaanin joukosta. Toimeenpanovalta on kuitenkin keskittynyt pääministerille.

Malesian parlamentti on kaksikamarinen. Senaatin 70 jäsenestä kuningas nimittää 44 ja osavaltiot nimittävät kaksi kukin. Kansanneuvoston 222 jäsentä valitaan yleisillä vaaleilla vähintään viiden vuoden välein. Kuningas voi hajottaa pääministerin pyynnöstä kansanneuvoston ja käytännössä vaalit on pidetty 3–5 vuoden välein.

Malesiaa on itsenäistymisestä asti hallinnut United Malays National Organisation (UMNO) ja sen liittolaispuolueet, jotka muodostavat Barisan Nasional (Kansallinen rintama)-koalition. Tärkeimpiä UMNO:n liittolaisia ovat kiinalaisia edustava Malaysian Chinese Association (MCA) ja intialaisia edustava Malaysian Indian Congress (MIC). Tärkeimmät oppositiopuolueet, jotka 1999 muodostivat liiton nimellä Barisan Alternatif (Vaihtoehtoinen rintama), ovat islamistinen PAS, paljolti kiinalaisia edustava Democratic Action Party (DAP) ja UMNO:sta erkaantunut National Justice Party (NJP).

Vuoden 2008 vaaleissa Barisan Nasional säilytti yksinkertaisen enemmistön, mutta menetti kahden kolmasosan enemmistön, jonka se olisi tarvinnut perustuslakien muuttamiseen. Huonon vaalimenestyksen takia pääministeri Abdullah Ahmad Badawi luovutti vallan entiselle varamiehelleen Najib Tun Razakille huhtikuussa 2009.

Malesiassa on monipuoluejärjestelmä ja vaalit ovat suhteellisen rehellisiä, mutta oppositio on syyttänyt hallitusta mm. itsenäisen median tukahduttamisesta ja poliittisten vastustajien vangitsemisesta. Yleinen äänioikeus koskee 21 vuotta täyttäneitä.

Maantiede

Malesian kartta

Malesia muodostuu kahdesta osasta, jotka yhdistyivät vasta 1963. Länsiosa on Malajin niemimaan eteläkärjessä, ja ulottuu etelässä Singaporen saarelle ja pohjoisessa Thaimaan rajalle asti. Sen jakaa kahtia Banjaran Titiwangsan vuorijono, joka kulkee etelästä pohjoiseen. Itäosan muodostavat Sabakin ja Sarawakin territoriot Borneon saaren pohjoisosassa. Niitä erottaa Brunei.

Malesia sijaitsee 1. ja 6. pohjoisen leveyspiirin välillä, joten maassa vallitsee päiväntasaajan trooppinen ilmasto, jossa lämpötilat ovat korkeat ja sateet yleisiä ympäri vuoden. Huhtikuusta syyskuuhun puhaltaa lounaismonsuuni, marraskuusta helmikuuhun koillismonsuuni.

Malesiassa kasvaa sademetsiä ja mangrovemetsiä. 75 % maasta on metsien peitossa, ja 60 % siitä on luonnontilaista sademetsää. Metsien suuriin eläinlajeihin kuuluvat sumatransarvikuono, malaijikarhu, malakantiikeri, oranki ja nenäapina. Kaikkiaan maassa elää 286 nisäkäslajia. Borneolla kasvaa maailman suurin kukka Rafflesia. Sen lisäksi Malesiassa tavataan ainakin 15 000 putkilokasvilajia.

Malesian kansallispuistot ovat suosittuja matkailukohteita. Niihin kuuluvat maan suurin Taman Negaran kansallispuisto, Bakon kansallispuisto Borneon rannikolla, Niahin kansallispuisto luolineen sekä Tanjung Datun kansallispuisto, jossa on sekä koralliriuttoja että luonnontilaista sademetsää.

Gunung Mulun kansallispuisto ja Kinabalun kansallispuisto ovat Unescon maailmanperintökohteita.

Aluejako ja suurimmat kaupungit

Malesia on jakautunut neljääntoista hallinnolliseen osaan: kolmeentoista osavaltioon (negen) ja kolmeen liittovaltion territorioon (wilayah persekutuan), joilla yhdessä on osavaltioasema. Liittovaltion territoriot ovat: Kuala Lumpur, Labuan ja Putrajaya.

Suurimmat kaupungit ovat Kuala Lumpur, Johor Bahru, Klang ja Ipoh.

Malesian osavaltiot

Provinssi	Pääkaupunki	Pinta-ala (km2)	Väkiluku (1.7.2009)
Johor	Johor Bahru	19 210	3,4 milj.
Kedah	Alor Setar	9 500	2 milj.
Kelantan	Kota Bharu	15 099	1,6 milj.
Malakka	Melaka	1 664	769 000
Negeri Sembilan	Seremban	6 686	1 milj.
Pahang	Kuantan	36 137	1,5 milj.
Perak	Ipoh	21 035	2,4 milj.
Perlis	Kangar	821	240 000
Penang	George Town	1 048	1,6 milj
Sabah	Kota Kinabalu	73 631	3,2 milj.
Sarawak	Kuching	124 450	2,5 milj.
Selangor	Shah Alam	8 154	5,2 milj.
Terengganu	Kuala Terengganu	13 035	1,1 milj.

Helmikuinen Malesia satelliittikuvassa.

Talous

Itsenäistymisestään asti Malesia on ollut yksi Aasian taloudellisesti menestyneimmistä valtioista. Nykyisin se on yksi maailman suurimmista puolijohdekomponenttien, elektroniikan ja tietotekniikan viejistä.

Vuonna 2009 Malesian varmistuneet öjyvarat olivat neljä miljardia barrelia. Lähes kaikki öljyntuotanto on maan merialueilla, jossa on kolme kenttää: Malaisin, Sarawakin ja Sabahin öljykentät. Kansallinen öljy-yhtiö Petronas dominoi koko öljysektoria. Maassa toimii kuusi jalostamoa.

Maatalous tuottaa palmuöljyä, kumia, puutavaraa, kaakaota, riisiä, trooppisia hedelmiä, kalaa ja kookospähkinöitä.

Taulukossa on merkittävimmät luonnonvarat ja vientituotteet.

Merkittävimmät luonnonvarat tina öljy puu kupari maakaasu rautamalmi

Merkittävimmät vientituotteet öljyt koneet elektroniikka tina

Väestö

Malaijit muodostavat 53 % väestöstä. Kiinalaisia on 26 %, alueen alkuperäisasukkaita 11,8 % ja intialaisperäisiä (pääasiassa tamileja) 7,7 % väestöstä.

Virallisen malaijin kielen lisäksi englanti on yleisessä käytössä mm. mediassa. Lisäksi maassa puhutaan useita eri kiinan kielen murteita, intialaisia kieliä (tamil, telugu, malajalam, punjab) ja thain kieltä. Maan itäosan etniset vähemmistöt puhuvat useita paikalliskieliä, joista suurimmat ovat iban ja kadazan.

Uskonnollisesti malaijit ovat muslimeja, kiinalaisten keskuudessa on taolaisia, buddhalaisia ja kungfutselaisia ja intialaiset ovat pääosin hinduja. Maassa on myös jonkin verran kristittyjä. Maan perustuslakiin on kirjattu malaijien uskonnoksi islam. Heitä koskee šari'a-laki. Islamista poiskääntyminen edellyttää lupaa šari'a-oikeudelta, eikä sitä käytännössä myönnetä. Ihmiset, jotka ovat virallisesti muslimeiksi luokiteltuja, eivät myöskään saa harjoittaa muuta uskontoa. Tämä on aiheuttanut uskonnollisia konflikteja. Maassa on käyty oikeutta siitä, saavatko muut kuin muslimit käyttää sanaa Allah.

Malesian uskonnollinen jakauma

Kulttuuri

Moskeija Kuchingissa.

Kiinalainen temppeli Georgetownissa.

Malesialainen kulttuuri on hyvin monimuotoista ja vaihtelee väestöryhmän ja alueiden mukaan. Kansallinen kulttuuri on vasta muodostumassa, toistaiseksi maassa on erillinen malaijikulttuuri, kiinalaisten kulttuuri, intialainen kulttuuri ja eurooppalainen kulttuuri sekä alueen alkuperäisten asukkaiden kulttuurit. Vuonna 1971 maan kulttuuriministeriö määritteli kansallisen kulttuuripolitiikan perusperiaatteet:

• kansallisen kulttuurin tulee pohjautua alueen alkuperäiskansojen kulttuuriin
• kansalliseen kulttuuriin voidaan sisällyttää muualta tuoduista kulttuureista sellaisia elementtejä, jotka arvioidaan sopiviksi ja järkeviksi
• islam on tärkeä osa kansallista kulttuuria

Intialais- ja kiinalaistaustaiset malesialaiset ovat kokeneet nämä periaatteet omaa kulttuuriaan syrjiviksi.

Virallisten kansallisten symbolien valitseminen ilman, että joku väestönosa tuntisi itsensä ulkopuoliseksi on ollut vaikeaa. Kenties siksi näitä symboleita haetaan luonnosta: merikilpikonnat, kiinanruusu ja oranki. Moderneja kansallisen ylpeyden aiheita ovat kotimainen Proton-auto ja Petronas-tornit.

Malesian kirjallinen perinne alkaa alkuperäisväestön suullisesta perinteestä: kansansaduista, kansanrunoista ja sananlaskuista. Perinne on saanut vaikutteita suurista intialaisista eepoksista. Kirjoittaminen aloitettiin islamin tulon myötä. Malaijisulttaanit palkkasivat 1400- ja 1500-luvuilla kirjurit kirjoittamaan muistiin historiallisia tapahtumia, ja näitä kirjoituksia sitten kopioitiin laajalti. Kiinalaiset ja intialaiset toivat oman kirjallisen traditionsa mukanaan, mutta alkoivat tuottaa paikallista kirjallisuutta vasta 1800-luvulla.

1800-luvun alussa unshi Abdullah bin Abdul Kadir julkaisi ensimmäisiä perinteestä poikkeavia teoksiaan, mutta vasta 1920-luvulla alkoi ilmestyä laajemmin romaaneita ja novellikokoelmia. Varsinainen kotimaisen kirjallisuuden kultakausi alkoi 1990-luvulla. Shahnon Ahmad tunnetaan satiireistaan. Khadijah Hashim kirjoittaa romaaneita ja lastenkirjoja. Monia hänen teoksistaan on sovitettu televisioon.

Perinteisiä kansantaiteen muotoja ovat varjonukketeatteri ja leijojen lennättäminen.

Malesian monien kansojen joukossa on edustettuina maailman suuria keittiöitä, ja malesialaisessa ruokavaliossa on niiden ominaispiirteitä tallella. Sekä riisiä että nuudeleita syödään paljon, usein mausteisen kastikkeen kanssa. Trooppisia hedelmiä on paljon. Niistä omaleimaisin on durian.

Valtiollinen yleisradioyhtiö tuottaa kahta televisiokanavaa ja suuren osan radio-ohjelmista. Kaupallisia televisiokanavia on kolme. Mediaa säännöstellään tarkasti, ja esimerkiksi suutelu- ja kiroilukohtaukset poistetaan.

Urheilu

Malesia on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1964. Se on saanut yhteensä kuusi mitalia, kolme hopeaa ja kolme pronssia. Mitaleista viisi on sulkapallosta ja yksi uimahypystä.

Malesian jalkapallomaajoukkue ei ole kertaakaan osallistunut MM-kisoihin. Aasian kisoissa se on jäänyt kolme kertaa ensimmäiselle kierrokselle vuosina 1976, 1980 ja 2007. Joukkue on marraskuussa 2011 FIFAn rankingissa sijalla 155. Maassa on 110 jalkapalloseuraa ja niissä yhteensä 9 930 rekisteröityä pelaajaa.

Malesiassa ajetaan vuosittain Formula 1 -sarjan osakilpailu Malesian Grand Prix Sepang International Circuitin moottoriradalla.

Aiheesta muualla

• Matkaopas aiheesta Malaysia Wikivoyagessa (englanniksi)
• Globalis.fi – Malesian maaprofiili (suomeksi)

Aasian valtiot

Malesia

Osavaltiot (negen): Johor | Kedah | Kelantan | Malakka | Negeri Sembilan | Pahang | Perak | Perlis | Penang | Sabah | Sarawak | Selangor | Terengganu

Liittovaltion territoriot (wilayah persekutuan): Kuala Lumpur | Labuan | Putrajaya

Kansainyhteisö

Islamilaisen yhteistyöjärjestön jäsenvaltiot

Eurooppa: Turkki · Albania Lähi-itä: Syyria · Libanon · Palestiina · Irak · Kuwait · Bahrain · Qatar · Jordania · Jemen · Saudi-Arabia · Yhdistyneet arabiemiirikunnat Aasia: Iran · Malesia · Indonesia · Tadžikistan · Bangladesh · Pakistan · Malediivit · Brunei · Afganistan · Uzbekistan · Kazakstan · Kirgisia · Azerbaidžan Afrikka: Marokko · Algeria · Tunisia · Libya · Egypti · Sudan · Komorit · Tšad · Niger · Mali · Mauritania · Senegal · Gambia · Guinea-Bissau · Guinea · Sierra Leone · Norsunluurannikko · Benin · Togo · Nigeria · Gabon · Kamerun · Uganda · Mosambik · Somalia · Djibouti Etelä-Amerikka: Guyana · Suriname Ehdokasmaat: Intia · Filippiinit Liitännäis- ja tarkkailijavaltiot: Bosnia ja Hertsegovina · Keski-Afrikan tasavalta · Thaimaa · Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta · Venäjä