Lesotho

Wikipedia

Mmuso wa Lesotho Lesothon kuningaskunta
lippu vaakuna
Valtiomuoto	perustuslaillinen monarkia
Kuningas Pääministeri	Letsie III Pakalitha Mosisili
Pääkaupunki	Maseru
Muita kaupunkeja
Pinta-ala  – josta sisävesiä	30 355 km² (sijalla 137) ei merkittävästi
Väkiluku (?)  – väestötiheys  – väestönkasvu	2 143 141 (sijalla 143) 70,6 / km² ? % (?)
Viralliset kielet	sesotho, englanti
Valuutta	maloti (LSL)
BKT (?)  – yhteensä  – per asukas	sijalla ? ? USD ? USD
HDI (2002)	0,493 (sijalla 145)
Elinkeinorakenne	maatalous ? %, palvelut ? %, teollisuus ? % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+2 ei käytössä
Itsenäisyys – Isosta-Britanniasta	4. lokakuuta 1966
Lyhenne Maatunnus	LS ajoneuvot: ? lentokoneet: ?
Kansainvälinen suuntanumero	+266
Motto	Khotso, Pula, Nala (rauha, sade, vauraus)
Kansallislaulu	Lesotho Fatse La Bontat'a Rona

Lesothon kuningaskunta eli Lesotho on vuoristoinen sisämaavaltio eteläisessä Afrikassa. Maa on kokonaan Etelä-Afrikan ympäröimä enklaavi. Lesothosta kaakkoon ovat Lohikäärmevuoret.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Politiikka 3 Hallinnollinen jako 4 Maantiede 5 Talous 6 Väestö 7 Merkittävimmät luonnonvarat 8 Merkittävimmät vientituotteet 9 Aiheesta muualla 10 Lähteet

[muokkaa] Historia

1500-luvulle asti Lesotho oli sanien (bushmannien) asuttamaa aluetta. Lesothon kuningaskunta syntyi zulu-kuningas Shaka Zulun valloitusten aiheuttaman mfecaneliikkeen seurauksena. Shakan aikalainen Moshoeshoe perusti eteläiselle Highveldille voimakkaan sothokuningaskunnan 1820- ja 1830-luvuilla. Hän linnoitti vahvasti Thaba Bosiun ylängön ja käyttäen tätä tukikohtanaan rakensi suuren kuningaskunnan. Moshoeshoen kuningaskunta veti puoleensa ympäröivien aluiden nälänhädän ja sotien vaivaamia ihmisiä, jotka integroituivat yhteiskuntaan ja joiden tämän jälkeen katsottiin olevan sothoja. Moshoeshoe vahvisti valtakuntaansa myös sotilaallisesti hankkien aseita ja hevosia Kapmaasta. Moshoeshoe säilytti diplomatian keinoin ystävälliset välit naapurikuningaskuntiin ja ajoittain maksoi Shakalle suojelurahaa välttääkseen sotaa. 1830-luvun puoleen väliin mennessä valtion väkiluku oli kasvanut 30 000 ihmiseen ja se oli eteläisen Highveldtin suurin kuningaskunta.^[1] Moshoeshoen menetettyä suuren osan kuningaskuntansa alueesta buureille, maasta tuli Britannian protektoraatti 1868.

Vuonna 1959 maa sai ensimmäisen valitun lainsäädäntöelimensä ja 1965 järjestettiin ensimmäiset yleiseen äänioikeuteen pohjautuvat parlamenttivaalit. Suurimmaksi puolueeksi nousi Basutomaan kansallinen puolue (BNP) ja maa itsenäistyi 4. lokakuuta 1966 perustuslaillisena monarkiana.

Ensimmäisissä itsenäisyyden jälkeisissä vaaleissa 1970 BNP kilpailija Basutomaan Kongressipuolue (BCP) näytti nousevan valtaan, mutta BNP:n hallitus mitätöi vaalitulokset ja julisti poikkeustilan. Vuonna 1973 nimitettiin väliaikainen parlamentti, joka oli käytännössä BNP:n johtajan Leabua Jonathanin käsikassara. Sisäisen tyytymättömyyden lisäksi Etelä-Afrikan hallitus alkoi painostaa hallitusta saadakseen ANC:n läsnäolon maassa lopetettua. Tammikuussa 1986 sotilaskaappaus lopetti Lesbua Jonathanin valtakauden siirtäen valtaa kuninkaalle ja Justin Lekhanyan sotilashallinnolle. Lekhanya poisti kuninkaan valtaoikeudet 1990, mutta joutui seuraavan vuonna uuden sotilaskapinan syrjäyttämäksi.

Vuoden 1993 parlamenttivaleissa BCP sai maanvyöryvoiton vallaten kaikki parlamentin 65 paikkaa ja Ntsu Mokhehle nousi pääministeriksi. Sisäiset levottomuudet jatkuivat kuitenkin 1994 kuninkaan lyhytaikaisella kaappauksella ja poliisivoimien kapinalla 1997. BCP:n enemmistön perustaman uuden Lesothon Demokratian Kongressin (LCD) voitettua vaalit 1998 opposition väkivaltaiset mielenosoitukset ja sotilaskapina elo-syyskuussa 1998 johtivat Etelä-Afrikan ja Botswanan joukkojen väliintuloon hallituksen tueksi.

Sittemmin maan tilanne on rauhoittunut ja LCD uudisti vaalivoittonsa toukokuussa 2002 yleisesti rehellisenä pidetyissä vaaleissa.

[muokkaa] Politiikka

Lesotho on edelleen perustuslaillinen monarkia, jonka kuninkaalla on lähinnä seremonallinen merkitys, ja toimeenpanovalta keskittyy pääministerin käsiin.

[muokkaa] Hallinnollinen jako

Lesotho on jaettu kymmeneen alueeseen (district) :

Berea Butha-Buthe Leribe Mafeteng Maseru Mohale's Hoek Mokhotlong Qacha's Nek Quthing Thaba-Tseka

[muokkaa] Maantiede

Lesotho sijaitsee kokonaan varsin korkealla ylänköalueella, yli kilometrin korkeudessa.

[muokkaa] Talous

Lesothon talouden pohjana on veden ja sähkön vienti Etelä-Afrikkaan, teollisuus, maatalous (etenkin karjanhoito) ja jossain määrin Etelä-Afrikassa työskentelevien siirtotyöläisten kotiin lähettämät palkat. Vientituotteita ovat myös timantit, villa ja mohair.

[muokkaa] Väestö

Yli 99% Lesothon väestöstä on etnisesti basothoja. 80% on uskonnoltaan kristittyjä. Viralliset kielet ovat sesotho ja englanti; vähemmistökielinä ovat mm. zulu ja xhosa.

Lesothon väestöstä 29% on HIV:n tai AIDSin kantajia; luku on maailman suurimpia. YK arvioi luvun nousevan 36 %:iin seuraavan 15 vuoden aikana.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

• vesivoima

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

• karjataloustuotteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Matkaopas aiheesta Lesotho Wikitravelissa (englanniksi)

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Rita M. Byrnes (ed.): South Africa - a country study:Shaka and the Rise of the Zulu State. Federal Research Division, Library of Congress, 1996.