Zulun kieli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Zulu
Oma nimi isiZulu
Tiedot
Alue Etelä-Afrikan tasavalta, Malawi, Mosambik, Swazimaa
Virallinen kieli Etelä-Afrikan lippu Etelä-Afrikka
Puhujia 9 000 000
Sija 87.
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta nigeriläiskongolaiset kielet
Kieliryhmä bantukielet
Kielikoodit
ISO 639-1 zu
ISO 639-2 zul
ISO 639-3 zul

Zulu eli isiZulu on Etelä-Afrikan tasavallan puhutuin kieli ja yksi virallisista kielistä. Sitä puhuu äidinkielenään noin 10 000 000 ihmistä, pääosin zulu-kansan jäsentä. Noin puolet eteläafrikkalaisista ymmärtää zulua. Yli 95 % zulun puhujista elää Etelä-Afrikan tasavallassa. Loput asuvat pääasiassa Malawissa, Mosambikissa sekä Swazimaassa.

Zulu on eräs suurimmista bantukielistä. Se kuuluu ngunikielten alaryhmään, johon kuuluvat myös xhosa, ndebele ja swati. Kieltä kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla.

Zulun kieleen on otettu lukuisia englannin- ja afrikaansinkielisiä lainasanoja. Seuraavassa Sowetosta tallennetussa zulunkielisessä näytteessä afrikaansperäiset sanat on lihavoitu ja englanninkieliset merkitty kursiivilla:[1]

»I-Chiefs isidle nge-referee's optional time, otherwise ngabe ihambe sleg. Maar why benga stopi this system ye-injury time


Kielioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Persoonapronominit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zulun persoonapronominit ovat:

  • mina = minä
  • wena = sinä
  • yena = hän
  • thina = me
  • nina = te
  • bona = he

Etuliitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muiden bantukielien tapaan zulussa käytetään etuliitteitä muokkaamaan sanojen merkitystä. Yksiköille ja monikoille on eri etuliitteet.

Luokka Etuliite Esimerkki
1 umu- umuntu (ihminen)
2 aba- abantu (ihmiset)
3 umu- umuthi (puu)
4 imi- imithi (puut)
5 i-, ili- izulu (taivas)
6 ama- amazulu (taivaat)
7 isi- isibani (lamppu)
8 izi- izibani (lamput)
9 n-, in- indlovu (norsu)
10 izin- izindlovu (norsut)
11 u-, ulu- ulimi (kieli)
14 ubu- ubuntu (ihmisyys)
15 uku- ukudla (syödä)

Zulunkielisiä fraaseja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • "Sawubona" ("Päivää" yhdelle henkilölle)
  • "Sanibonani" ("Päivää" useammalle henkilölle)
  • "Unjani" ("Kuinka voit/mitä kuuluu?" yhdelle))
  • "Ninjani" ("Kuinka voit/mitä kuuluu?" useammalle)
  • "Ngiyaphila" ("Hyvin/hyvää", vastaus edellisiin)
  • "Ngiyabonga" ("Kiitän sinua")
  • "Siyabonga" ("Kiitämme sinua")
  • "Isikhathi sithini?" ("Paljonko kello on?")
  • "Mina funani wena." ("Minä rakastan sinua.")
  • Amandla! ("Valta!")

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikipedia
Zulunkielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The languages of South Africa International Marketing Council of South Africa.. Viitattu 15.8. 2007. (englanniksi)