Zulun kieli
Sivulta puuttuu | Zulu | |
|---|---|
| Oma nimi | isiZulu |
| Tiedot | |
| Alue | Etelä-Afrikan tasavalta, Malawi, Mosambik, Swazimaa |
| Virallinen kieli |  Etelä-Afrikka |
| Puhujia | 9 000 000 |
| Sija | 87. |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | nigeriläiskongolaiset kielet |
| Kieliryhmä | bantukielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | zu |
| ISO 639-2 | zul |
| ISO 639-3 | zul |
Zulu eli isiZulu on Etelä-Afrikan tasavallan puhutuin kieli ja yksi virallisista kielistä. Sitä puhuu äidinkielenään noin 10 000 000 ihmistä, pääosin zulu-kansan jäsentä. Noin puolet eteläafrikkalaisista ymmärtää zulua. Yli 95 % zulun puhujista elää Etelä-Afrikan tasavallassa. Loput asuvat pääasiassa Malawissa, Mosambikissa sekä Swazimaassa.
Zulu on eräs suurimmista bantukielistä. Se kuuluu ngunikielten alaryhmään, johon kuuluvat myös xhosa, ndebele ja swati. Kieltä kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla.
Zulun kieleen on otettu lukuisia englannin- ja afrikaansinkielisiä lainasanoja. Seuraavassa Sowetosta tallennetussa zulunkielisessä näytteessä afrikaansperäiset sanat on lihavoitu ja englanninkieliset merkitty kursiivilla:[1]
»I-Chiefs isidle nge-referee's optional time, otherwise ngabe ihambe sleg. Maar why benga stopi this system ye-injury time?»
Sisällysluettelo |
Kielioppi [muokkaa]
Persoonapronominit [muokkaa]
Zulun persoonapronominit ovat:
- mina = minä
- wena = sinä
- yena = hän
- thina = me
- nina = te
- bona = he
Etuliitteet [muokkaa]
Muiden bantukielien tapaan zulussa käytetään etuliitteitä muokkaamaan sanojen merkitystä. Yksiköille ja monikoille on eri etuliitteet.
| Luokka | Etuliite | Esimerkki |
|---|---|---|
| 1 | umu- | umuntu (ihminen) |
| 2 | aba- | abantu (ihmiset) |
| 3 | umu- | umuthi (puu) |
| 4 | imi- | imithi (puut) |
| 5 | i-, ili- | izulu (taivas) |
| 6 | ama- | amazulu (taivaat) |
| 7 | isi- | isibani (lamppu) |
| 8 | izi- | izibani (lamput) |
| 9 | n-, in- | indlovu (norsu) |
| 10 | izin- | izindlovu (norsut) |
| 11 | u-, ulu- | ulimi (kieli) |
| 14 | ubu- | ubuntu (ihmisyys) |
| 15 | uku- | ukudla (syödä) |
Zulunkielisiä fraaseja [muokkaa]
- "Sawubona" ("Päivää" yhdelle henkilölle)
- "Sanibonani" ("Päivää" useammalle henkilölle)
- "Unjani" ("Kuinka voit/mitä kuuluu?" yhdelle))
- "Ninjani" ("Kuinka voit/mitä kuuluu?" useammalle)
- "Ngiyaphila" ("Hyvin/hyvää", vastaus edellisiin)
- "Ngiyabonga" ("Kiitän sinua")
- "Siyabonga" ("Kiitämme sinua")
- "Isikhathi sithini?" ("Paljonko kello on?")
- "Mina funani wena." ("Minä rakastan sinua.")
- Amandla! ("Valta!")
Aiheesta muualla [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ The languages of South Africa International Marketing Council of South Africa.. Viitattu 15.8. 2007. (englanniksi)
