Ruandan kieli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruanda
Oma nimi kinyarwanda
Tiedot
Alue Ruandan lippu Ruanda
Ugandan lippu Uganda
Kongon demokraattisen tasavallan lippu Kongon dem. tasavalta
Tansanian lippu Tansania
Virallinen kieli Ruandan lippu Ruanda
Puhujia noin 20 miljoonaa
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta nigeriläiskongolaiset kielet
Kieliryhmä bantukielet
Kielikoodit
ISO 639-1 rw
ISO 639-2 kin
ISO 639-3 kin

Ruandan kieli on yksi suurimmista Afrikan bantukielistä.

Ruanda on virallinen kieli Ruandassa, jossa sitä käytetään kaikilla elämänaloilla hallinnosta ja koulutuksesta kaupankäyntiin. Se on lähes kaikkien ruandalaisten, sekä tutsien että hutujen äidinkieli. Lisäksi ruandan puhujia asuu Kongon demokraattisessa tasavallassa erityisesti Pohjois- ja Etelä-Kivun maakunnissa, Ugandan eteläosassa ja Tansaniassa Kigomen seudulla.

Ruandan puhujat jakaantuvat valtioiden kesken seuraavasti:

  • Ruanda: 99 % väestöstä eli noin 9 miljoonaa ihmistä
  • Kongon demokraattinen tasavalta: 10 % väestöstä eli noin 9 miljoonaa ihmistä
  • Uganda: 6 % väestöstä eli noin 2 miljoonaa ihmistä
  • Tansania: 1 % väestöstä eli noin puoli miljoonaa ihmistä

Kaikkiaan ruandan puhujia on yli 20 miljoonaa, mikä tekee siitä suurimman äidinkielenä puhutun bantukielen. Jos mukaan lasketaan myös rundin puhujat, ruandaa ymmärtää yhteensä yli 26 miljoonaa ihmistä.

Kielisukulaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruandan läheisimpiä sukulaiskieliä ovat Burundissa puhuttu rundi, Tansaniassa puhuttu ikiha ja Kongossa Kivun maakunnassa puhuttu mashi. Nämä kielet ovat ainakin jossakin määrin keskenään ymmärrettäviä. Ruandaa ja rundia voidaan jopa pitää saman kielen eri murteina.

Kielioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kieliopilliset luokat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruandassa on 16 kieliopillista luokkaa.

Luokka Substantiivi Adjektiivi Pronomini Demonstratiivi Genetiivi
1 u-mu- -mu- -mu- u- u-
2 a-ba- ba- -ba- ba- ba-
3 u-mu- mu- -wu- u- u-
4 i-mi- mi- -yi- i- i-
5 i-ri- ri- -ri- ri- ri-
6 a-ma- ma- -ya- a- a-
7 i-ki- ki- -ki- ki- ki-
8 i-bi- bi- -bi- bi- bi-
9 i-n- n- -yi- i- i-
10 i-n- n- -zi- zi- zi-
11 u-ru ru- -ru- ru- ru-
12 a-ka- ka- -ka- ka- ka-
13 u-tu- tu- -tu- tu- tu-
14 u-bu- bu- -bu- bu- bu-
15 u-ku- ku- -ku- ku- ku-
16 a-ha- ha- -ha- ha- ha-

Kieliopilliset luokat ilmenevät substantiivien, adjektiivien ja verbien etuliitteinä. Substantiivi määrää etuliitteen ja adjektiivit sekä verbit taipuvat sen mukaan. Vertaa esimerkiksi seuraavia lauseita keskenään: (1) Umwana mukisoma igitabo. = Lapsi lukee kirjaa. (2) Abaana babisoma ibitabo. = Lapset lukevat kirjoja.

Sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alla on joitakin ruandan sanoja, jotka ovat yhteisiä rundin kanssa. Substantiiviluokan etuliite on kursivoitu selkeyden vuoksi.

  • amaboko = käsi
  • amaraso = veri
  • icayi = tee
  • ifoto = kuva, valokuva
  • igufa = luu
  • igitabo = kirja
  • ikibabi = lehti
  • umwana = lapsi
  • urupapuro = sivu, paperi

Lähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]