Ruanda

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruandan tasavalta
Repubulika y'u Rwanda
République Rwandaise
Republic of Rwanda
Ruandan lippu Ruandan vaakuna
lippu vaakuna

Ruandan sijainti

Valtiomuoto tasavalta

Presidentti
Pääministeri
Paul Kagame
Bernard Makuza

Pääkaupunki Kigali
1°56′38″S, 30°03′34″E

Pinta-ala
– yhteensä 26 338 km² (sijalla 144)
– josta sisävesiä 5,3 %

Väkiluku (2013) 12 012 589[1] (sijalla 72)
– väestötiheys 320 / km²
– väestönkasvu 2,7[1] % (2013)

Viralliset kielet ruandan kieli, englannin kieli, ranskan kieli

Valuutta Ruandan frangi (RWF)

BKT (2012) sijalla 139
– yhteensä 15,74 miljardia USD[1]
– per asukas 1 500 USD

HDI (2012) 0.434[2] (sijalla 167)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 33,3 %
– teollisuus 13,9 %
– palvelut 53,9 %

Aikavyöhyke +2
– kesäaika ei käytössä

Itsenäisyys
 – Belgiasta

1. heinäkuuta 1962

Lyhenne RW, RWA

– ajoneuvot: RWA
– lentokoneet: 9XR

Kansainvälinen
suuntanumero
+250

Motto Ubumwe, Umurimo, Gukunda Igihugu (Yhtenäisyys, työ, isänmaallisuus)

Kansallislaulu Rwanda Nziza

Ruandan tasavalta eli Ruanda on keskiafrikkalainen sisämaavaltio. Sen rajanaapureita ovat lännessä Kongon demokraattinen tasavalta, pohjoisessa Uganda, etelässä Burundi ja idässä Tansania. Sen pinta-ala on noin 26 000 neliökilometriä ja asukkaita on noin 12 miljoonaa. Ruanda on brittiläisen kansainyhteisön 54. jäsen (vuodesta 2009), vaikka sillä on historiallisia siteitä pikemminkin ranskankieliseen maailmaan Belgian entisenä siirtomaana.[3]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruanda sijaitsee lähes Afrikan keskuksessa, vain muutaman asteen päiväntasaajasta etelään. Maalla ei ole meriyhteyttä. Sen rajana Kongon demokraattiseen tasavaltaan toimii Kivu-järvi ja Ruzizin jokilaakso. Muita rajanaapureita ovat pohjoisessa Uganda, idässä Tansania ja etelässä Burundi.[1]

Vuonna 2010 arvioitiiin, että maassa oli neljä yli sadantuhannen asukkaan kaupunkia: Kigali (noin 1,029 miljoonaa asukasta), Ruhengeri (117 000), Gisenyi (113 000) ja Butare (107 000).[4]

Ruanda on pääasiassa ruohotasankoa ja maasto on kumpuilevaa. Lukuisten mäkien ja kumpujen vuoksi maa tunnetaan myös nimellä tuhansien mäkien maa (Pays des mille collines).[5] Pohjoisessa on korkeampaa vuoristoa ja maan luoteisosassa tulivuoria. Kongo-joen ja Niilin vesistöjen raja kulkee pohjoisesta etelään läntisen Ruandan poikki noin 2 700 metrin korkeudessa.

Gorillaemo poikasineen Parc des Volcansin kansallispuistossa

Maan tärkeimmät kansallispuistot ovat Akageran kansallispuisto Tansanian rajalla, Nyungwen kansallispuisto maan kaakkoisosan kukkuloilla ja vuorigorilloistaan tunnettu Parc des Volcans maan koillisosan vuorilla.[6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhainen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Ruandan alueella ovat pisimpään asuneet twat. Hutut tulivat alueelle noin vuodesta 1000 alkaen. Twat väistyivät heidän tieltään asteittain.[7]

Tutsit muuttivat nykyisen Ruandaan alueelle 1300-luvulla.[8] Perimätiedon mukaan tutsit tulivat Afrikan sarven alueelta ja vähitellen alistivat hutut valtaansa. He perustivat alueelle kuningaskunnan ja feodaalijärjestelmän tutsiaateliston ja läänitysten kera. Joillakin alueilla hutut jatkoivat elämäänsä omissa yhteisöissään ja joillakin alueilla oli rauhallista yhteiseloa nimellisesti tutsikuninkaan alaisuudessa. Kuningaskunnassa hutut alistuivat maaorjuuteen eli sitoutuivat työskentelemään tutsien hyväksi vastikkeena karjan ja laidunten vuokrasta.[9]

Siirtomaa-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruandan alue julistettiin Berliinin sopimuksessa 1885 Saksan siirtomaa-alueeksi. Alueelle perustettu Saksan siirtomaahallinto nojasi paljolti maata ennestäänkin hallinneisiin tutseihin. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen nykyisen Ruanda ja Burundin alue luovutettiin Kansainliiton mandaattialueena Belgialle nimellä Ruanda-Urundi. Vuonna 1946 alueesta tuli Yhdistyneiden kansakuntien huoltohallintoalue, jota Belgia edelleen hallinnoi. Belgian hallinnassa maa oli vuoteen 1962.[8]

Belgian rotuerotteluun perustunut hallinto nojasi alkuun korkea-arvoisemmaksi ryhmäksi määriteltyihin tutseihin, mutta 1950-luvulla belgialaisten politiikka kääntyi suosimaan aikaisemmin pakkotyöhön alistettua hutuenemmistöä, jonka tasa-arvovaateet alkoivat käydä äänekkäämmiksi ja saada yhä enemmän ymmärrystä. Käännekohdaksi muodostui hutujen kapina vuonna 1959, jossa vanhaa tutsimonarkiaa edustanut kuningas, Kigeli V, menetti asemansa. Kuninkaallinen perhe ja kymmeniä tuhansia sen kannattajia lähti maanpakoon.[10]

Itsenäisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruanda itsenäistyi 1. heinäkuuta 1962 ja sen johtoon nousivat nyt hutupoliitikot. Hutujen ja tutsien jännitteet kytivät kuitenkin pinnan alla ja räjähtivät lopulta 1990-luvun alussa.

Kansanmurha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ruandan kansanmurha
Kansanmurhassa surmattujen pääkalloja Muramben muistomerkillä

Muun muassa kolonialismin aikana syntyneet etniset jännitteet käynnistivät huhtikuussa 1994, presidentti Juvénal Habyarimanan lentokoneen alasampumisen jälkeen, hallituksen organisoiman massiivisen kansanmurhan, joka jatkui noin 100 päivää. Alasampujien taustasta ja motiiveista on esitetty erilaisia käsityksiä. Ruandan joukkomurhaa on pidetty kansanmurhana, johon ulkopuoliset, muun muassa YK eivät puuttuneet tarpeeksi voimallisesti. Tutsijohtoinen kapinallisryhmittymä Ruandan Isänmaallinen Rintama (RPF) löi lopulta hutujoukot ja keskeytti kansanmurhan heinäkuussa 1994. Yli kaksi miljoonaa kostotoimia pelännyttä hutua pakeni maasta, monet heistä Kongoon. Hutujen ja tutsien väliset levottomuudet ovat jatkuneet Kongon puolella.[11]

Kansanmurhan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1997-2002 ruandalaiset joukot puuttuivat hutujen ja tutsien välisiin levottomuuksiin naapurimaassa, jonka nimi oli aluksi Zaire, myöhemmin Kongon demokraattinen tasavalta.[8]

Vuosina 2003, 2005 ja 2007 vapautettiin joukkoarmahduksilla monia kansanmurhan aikaisista teoista vangittuja vankeja. Osasyynä on ollut vankiloiden täyttyminen.[8]

Vuonna 2006 tehdyn aluehallinnon uusjaon yhtenä tavoitteena oli luoda monikulttuurisia hallintoalueita ja näin vähentää vastakkainasettelua.[8]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruanda on parlamentaarinen tasavalta, jossa on presidentti. Presidentin toimikausi on seitsemän vuotta. Ruandasta tuli parlamenttivaaleissa 15. tammikuuta 2008 maailman ensimmäinen maa, jossa naiset saivat enemmistön parlamenttiin.[12][13] Syyskuun 2013 vaaleissa Kagemen puolue Rwandan Patriotic Front , RPF sai murskavoiton: 76 prosenttia äänistä ja 40 paikkaa 53:sta.[14]

9. elokuuta 2010 Ruandassa järjestettiin toinen kansanmurhan jälkeinen presidentinvaali, ja maa kärsi lukuisista levottomuuksista vaalien alla. Ehdokkaita oli istuvan presidentti Paul Kagamen lisäksi kolmesta hallitusta myötäilevästä pienestä oppositiopuolueesta. Todellisuudessa Kagame oli ainoa ehdokas, ja hänen ennustettiin jo etukäteen saavan murskavoiton.[15] Lopullisessa laskennassa Kagamen osuus oli 93 prosenttia äänistä.[16]

Aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rw-map fi.png

Vuodesta 2006 alkaen Ruanda on jaettu neljään maakuntaan, Pohjoinen, Etelä, Itä ja Länsi. Lisäksi pääkaupunki Kigali muodostaa oman hallintoalueensa.[1]


Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestötiedot
vuonna 2010[1]
Ikärakenne 0–14-vuotiaita 43 %
15–64-vuotiaita 54,6 %
yli 64-vuotiaita 2,4 %
Mediaani-ikä 18,6 vuotta
Väestönkasvu 2,8 %
Syntyvyys 37,3 / 1 000 henkilöä
Kuolleisuus 10,19 / 1 000 henkilöä
Lapsikuolleisuus 65,6 / 1 000 syntymää
Nettomaahanmuutto 1,1 / 1 000 henkilöä
Eliniänodote keskiarvo: 57,5 vuotta
miehet: 56 vuotta
naiset: 59 vuotta
HIV:n levinneisyys
aikuisväestössä
2,8 %
Lukutaitoisia 70,4 % väestöstä

Alkuperäisväestö koostuu kolmesta etnisestä ryhmästä: Suurin ryhmä, hutut, ovat maanviljelyä harjoittavia bantuja. Tutsit, jotka olivat vuoteen 1959 asti noudatetun feodaalisen karjanpitoon perustuvan järjestelmän johtava kasti, ovat lähinnä karjankasvattajia. Twa-pygmien uskotaan olevan alueen vanhin, ennen bantujen kansanvaellusta alueella asunut, ryhmä.

Melkein kaikki ruandalaiset puhuvat ruandaa äidinkielenään. Muut viralliset kielet opitaan yleensä vieraina kielinä. Ranskaa osaa 8 prosenttia ja englantia 3 prosenttia ruandalaisista.[17]

Kristinusko on Ruandan valtauskonto. Vuonna 2001 roomalaiskatolisia oli 56.5%, protestantteja 26%, adventisteja 11.1%, ja muslimeja 4.6%.[1]

YK:n vuosituhattavoitteista monia on saavutettu maan aiemmasta sekasorrosta huolimatta. Vuonna 2008 ala-asteikäisistä lapsista 97% kävi koulua. Sukupuolten tasa-arvon edistaminen eteni hyvin, naisten osuus parlamentissa oli maailman suurimpia. Malarian ja HIVin esiintyminen oli vähentynyt. Puhtaan juomaveden saatavuus oli kasvanut merkittävästi vuodesta 2000, ja siihenkin liittyvä tavoite arvioitiin saavutettavan vuoteen 2015 mennessä. Sen sijaan lapsi- ja äitiyskuolleisuuteen sekä köyhyyteen liittyvät tavoitteet tuottavat suuria vaikeuksia.[13]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruanda on Afrikan tiheimmin asuttu valtio.[1] Sillä on vain vähän luonnonvaroja ja teollisuutta. Ruandan merkittävimpiä luonnonvaroja ovat kulta, maakaasu ja vesivoima ja vientituotteita kahvi ja tee. Turismi, varsinkin luontomatkailu, on myös merkittävä tulonlähde. Matkailijaa houkuttavat kansallispuistot gorilloineen sekä Kivujärven hienot rannat.[7]

Noin 90 prosenttia asukkaista saa toimeentulonsa maanviljelystä.[1] Keskimääräinen perheviljelmän koko on puolitoista hehtaaria. Kahvin ja teen lisäksi maassa kasvatetaan myyntiin myös pyretriiniä, kasviperäistä hyönteismyrkkyä.[9]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruandassa on yhdeksän lentokenttää, joista neljän kiitotiet on päällystetty. Kivujärvellä on vesireittejä aluksille, joilla ei ole suuri syväys.[1]

Maantie Kigalista Butaren kautta Bujumburaan on hyvässä kunnossa, ja se on pääasiallinen reitti Burundista Ruandaan. Myös Cyangugusta pääsee Bujumburaan, mutta tie on huonompi. Tansanian Mwanzaan pääsee Rusumon rajakaupungin kautta. Ugandan Kampalaan kuljetaan Kabalen kautta. Kongon puolelle tehdään päiväretkiä Kivujärven yli Gomon alueelle. Eteläinen reitti kulkee Ruandan Cyangugusta Kongon Bukavuun, mutta seudulla on ollut levotonta.[7]

Joukkoliikennettä hoitavat minibussit. Naapurimaihin verrattuna tiet ovat hyvässä kunnossa ja minibussilla matkustaminen miellyttävää, sillä niiden lasketaan olevan täynnä kun jokaisella istumapaikalla on yksi matkustaja.[7]

Kulttuuri, media, koulutus ja urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Intore-tanssijoita
Igiseke-kori

Musiikki ja tanssi ovat tärkeä osa Ruandan kansallista perinnettä. Kansanlauluja säestetään tyypillisesti kahdeksankielisellä harppua muistuttavalla soittimella. Tansseja säestää rumpuorkesteri, johon kuuluu seitsemästä yhdeksään soittajaa. Uudempaa musiikkiperinnettä ovat uskonnolliset kuorolaulut, joit akuulee maan monissa kirkoissa. Kuuluisin tanssilaji on intore, jota aikoinaan esitettiin ainoastaan kuninkaallisille hovitanssina, mutta nykyisin myös julkisissa näytöksissä.[18]

Tyypillisnen käsityötuote on sisalista punottu kartiokantinen kori, igiseke eli agaseke. Näillä koreilla on myös symbolista merkitystä, ja nuoret naiset punovat sellaisen kapioitaan varten.[19]

Ruandan seuratuin joukkotiedotusväline on valtion ylläpitämä Ruandan radio. Televisiota katsotaan lähinnä kaupunkialueilla. Maassa ilmestyy kolme englanninkielistä ja yksi ruandankielinen sanomalehti, mutta niiden lukijakunta on pieni. Lehdistön sanotaan harjoittavan itsesensuuria.[20]

Maan suurin ja vanhin yliopisto, Ruandan kansallinen yliopisto, perustettiin vuonna 1963 Quebecin kanadalaisten dominikaanien tuella. Vuodesta 1995 alkaen siellä on saanut opetusta ranskan lisäksi myös englannin kielellä. Vuonna 2013 siellä oli noin 11 256 opiskelijaa.[21] Murambin teknillisestä opistosta tehtiin kansanmurhan jälkeen muistomerkki.

Ruandan jalkapallomaajoukkue osallistui Africa Cupiin vuonna 2004. Silloin se tuli lohkossaan kolmanneksi[22] Muina vuosina se on karsiutunut tai jättänyt osallistumatta. Vuoden 2011 jalkapallon alle 17-vuotiaiden Afrikan mestaruuskisat pelataan Ruandassa.[23] Maa on osallistunut olympialaisiin seitsemän kertaa, mutta ei ole koskaan saanut mitalia.[24]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j The World Factbook: Rwanda CIA. (englanniksi)
  2. 2013 Human Development Report (arabiaksi, kiinaksi, englanniksi, espanjaksi, ranskaksi, venäjäksi, portugaliksi, saksaksi)
  3. Josh Kron: Rwanda Joins British Commonwealth 28.11.2009. New York Times. Viitattu 29.11.2009.
  4. Rwanda: Largest cities World Gazetteer
  5. Rwanda Online
  6. National Parks Rwanda Tourism
  7. a b c d Rwanda Lonely Planet
  8. a b c d e Timeline: Rwanda BBC News
  9. a b Background Note (arkisto) US Dept. of State. Viitattu 20.10.2013.
  10. Rwanda's former king eyes return 17.8 2007. BBC News. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  11. Rwanda: How the genocide happened 2008. BBC news. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  12. YLE teksti-TV 17.8.2008
  13. a b MDGs Progress and Challenges in Rwanda, 2008 UNDP Rwanda
  14. Rwanda election: RPF wins parliamentary landslide 17.9.2013. Viitattu 20.10.2013.
  15. Ruandan presidentinvaaleja varjostaa huoli maan demokratian tilasta 9.8.2010. Ulkoasiainministeriö. Viitattu 10.8.2010.
  16. Kagame Ruandan presidentiksi 93 prosentin äänisaaliilla 12.8.2010. YLE.
  17. L'essor de la langue anglaise au Rwanda 24.10.2008. Cyberpresse, Kanada. Viitattu 3.5.2010. (ranskaksi)
  18. Rwanda Culture Rwanda tourism
  19. Sisal baskets Rwanda Art
  20. Rwanda Country profile BBC News
  21. http://www.nur.ac.rw/spip.php?article808
  22. Past Tournaments: 2004 African Cup / CAF
  23. Journey to Rwanda 2011 begin CAF 4.8.2011
  24. Rwanda Olympic Sports Sport Reference

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ruanda.