Juvénal Habyarimana
| Juvénal Habyarimana | |
|---|---|
.jpg) 1980 |
|
| Ruandan presidentti | |
|
5. heinäkuuta 1973 – 6. huhtikuuta 1994
|
|
| Edeltäjä | Grégoire Kayibanda |
| Seuraaja | Théodore Sindikubwabo |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. maaliskuuta 1937 |
| Kuollut | 6. huhtikuuta 1994 (57 vuotta) |
| Puoliso | Agathe Kanziga |
| Lapset | 8 |
| Tiedot | |
| Puolue | MRND |
| Uskonto | kristitty |
| Etnisyys | hutu |
| Sotilaspalvelus | |
| Lempinimi | Kinani |
| Puolustushaara | maavoimat |
| Palvelusvuodet | 1961–1965 |
| Sotilasarvo | kenraalimajuri |
Juvénal Habyarimana (8. maaliskuuta 1937 – 6. huhtikuuta 1994) oli Ruandan presidentti vuonna 1973 tapahtuneen sotilasvallankaappauksen jälkeen aina vuoteen 1994 asti,[1] jolloin hän kuoli lentokoneen maahansyöksyssä, joka laukaisi Ruandan kansanmurhan.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Habyarimana syntyi yläluokkaiseen hutuperheeseen. Hän opiskeli lääketiedettä ennen kuin lähti sotilasuralle. Hän valmistui kadettikoulusta 1961, ylennettiin maavoimien päälliköksi 1963 ja hallitukseen puolustusministeriksi 1965.[2]
5. heinäkuuta 1973 Ruandan armeija kaappasi vallan ja nimitti maahan sotilashallituksen, jonka johtoon tuolloin maan puolustusministerinä toiminut kenraali Juvénal Habyarimana nousi. Sotilastuomioistuin tuomitsi Habyarimanan serkun, presidentti Grégoire Kayibandan ja seitsemän hallituksen ministeriä kuolemaan. Habyarimanasta tuli Ruandan uusi presidentti. Vallankaappauksen toisena vuosipäivänä Habyarimana ilmoitti, että maahan oli perustettu uusi puolue, johon jokaisen ruandalaisen tuli liittyä: Kansallinen vallankumousliike kehityksen puolesta (MRND). Puolueen tarkoituksena oli "alueellisen ja etnisen vihamielisyyden poistaminen sekä maaseudun kehitys".
Kahdenkymmenen hallintovuotensa aikana Habyarimana suosi voimakkaasti omaa etnistä ryhmäänsä hutuja ja erityisesti Ruandan pohjoisosan merkittäviä hutujohtajia. Hänen valtansa takuumiehinä olivat Pohjois-Ruandan hutusukujen mahtimiehet, osaksi Habyarimanan vaimon Agathe Kazingan kautta, joka oli yhden merkittävimmän suvun jäsen. Tätä pohjoisruandalaisten mahtimiesten joukkoa kutsuttiin Akazuksi, eli "pieneksi huoneeksi".[3]
6. huhtikuuta 1994 Habyarimanan Dassault Falcon 50 -lentokone oli laskeutumassa Kigalin lentokentälle hänen palatessaan Tansaniasta kokouksesta, johon oli osallistunut joukko naapurimaiden päämiehiä, kun tuntemattomasta paikasta ammuttu ranskalainen MILAN-ohjus osui presidentin koneeseen. Seuranneessa räjähdyksessä kone tuhoutui täydellisesti ja kaikki matkustajat kuolivat, mukaan lukien Burundin hutu-presidentti Cyprien Ntaryamira. Ruandan yleisradion Radio Rwanda ja yksityinen Radio Télévision Libre des Mille Collines syytti presidentin salamurhasta seuraavana aamuna Ruandan isänmaallista rintamaa ja YK:n UNAMIR-rauhanturvaaja joukkoja. Akazu ja hutujärjestöt aloittivat pitkään suunnitellun järjestelmällisen kansanmurhan toteutuksen.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Juvénal Habyarimana Encyclopedia Britannica. Viitattu 19.4.2015.
- ↑ Juvenal Habyarimana, 57, Ruled Rwanda for 21 Years 1994. NY Times. Viitattu 19.4.2015.
- ↑ Former Akazu member arrested for crimes against humanity UN ICTR. Viitattu 19.4.2015.
| ||||||||||||||||||
