Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut
Sivulta puuttuu
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Tarkennus: johdannossa ja historiassa ei yhtään lähdettä |
| Laji | Jalkapallo |
| Maa(t) | Kansainvälinen |
| Perustettu | 1930 |
| Joukkueita | 32 |
| Hallitseva mestari |  Espanja |
| Eniten mestaruuksia |  Brasilia (5) |
Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut on Kansainvälisen jalkapalloliitto FIFA:n järjestämä turnaus, joka kerää maailman parhaat jalkapallomaajoukkueet taistelemaan maailmanmestaruudesta joka neljäs vuosi. Se on maailman seuratuin urheilutapahtuma kesäolympialaisten ohella. Turnaus on järjestetty 19 kertaa vuodesta 1930.
Turnaukseen karsii noin 200 maata, joista 32 pelaa itse lopputurnauksessa. Lopputurnaukseen osallistuvien maiden määrä on ollut 32 Ranskan MM-kisoista 1998 lähtien. Vuosina 1982-1994 lopputurnauksessa pelasi 24 joukkuetta. Aikaisemmissa lopputurnauksissa pelasi 16 maata, lukuun ottamatta vuosien 1930 (13 maata), 1938 (15 maata) ja 1950 (13 maata) MM-kisoja. Ensimmäisissä MM-kisoissa vuonna 1930 oli alkulohkot, välierät ja loppuottelu ja seuraavissa Italian ja Ranskan kisoissa pelattiin alusta loppuun cup-muotoisena. Brasilian kisoissa 1950 oli poikkeuksellisesti neljän maan loppusarja eikä lainkaan loppuottelua, vaikkakin mestaruuden ratkaissut loppusarjan viimeisen kierroksen ottelu Uruguayn ja Brasilian välillä tavataan laskea MM-finaalien joukkoon. Vuosien 1974-1982 kisoissa oli kaksi lohkovaihetta, ja cup-muotoisesti kisat käytiin vasta joko välierä- (1982) tai finaalivaiheesta (1974-1978) alkaen. Vuosien 1986-1994 MM-kisoissa neljä parasta lohkokolmosta pääsi alkulohkosta jatkoon, jotta ensimmäiselle pudotuspelikierrokselle saatiin 16 joukkuetta. Vuodesta 1998 pelatun nykymuotoisen 32 maan lopputurnauksessa jokaisen lohkon kaksi parasta etenevät neljännesvälieriin.
Menestynein maa on ollut Brasilia, joka on osallistunut jokaiseen lopputurnaukseen ja saavuttanut niissä viisi mestaruutta, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia. Toiseksi menestynein on Italia (4, 2, 1). Eniten mitaleita on silti saavuttanut Saksa, jolla niitä on yhteensä yksitoista (3, 4, 4). Eurooppalaiset ovat saavuttaneet kymmenen maailmanmestaruutta ja eteläamerikkalaiset yhdeksän. Mitalisti on aina ollut Euroopan, Etelä-Amerikan tai CONCACAF-lajiliitosta.
Turnaukseen pääsee nykyisin automaattisesti vain järjestävä maa. Aikaisemmin myös hallitseva mestari pääsi mukaan turnaukseen karsimatta, mutta kiistat maanosien välisistä paikkakiintiöistä ovat saaneet FIFA:n luopumaan tästä käytännöstä. Puolustavan mestarin on myös haluttu pelaavan karsintapelejä, sillä pelkkien ystävyysotteluiden pelaaminen ei yhtä hyvin valmista joukkuetta MM-turnaukseen. Euroopalla oli vuoden 2010 turnauksessa 13 paikkaa, Afrikalla 5, Etelä-Amerikalla 4½, Aasialla 4½, Pohjois- ja Keski-Amerikalla sekä Karibialla 3½ ja Oseanialla ½ paikkaa. Järjestäjämaana Etelä-Afrikka pääsi turnaukseen 6. afrikkalaisena maana.
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Olympialaisiin jalkapallo oli otettu näytöslajiksi vuonna 1900 ja se sai jo vuoden 1912 Tukholman olympialaisista alkaen suuren suosion. Kansainvälinen jalkapalloliitto (FIFA) perustettiin Pariisissa vuonna 1904. Jo perustavassa kokouksessa mainittiin, että liitolla olisi yksinoikeus jalkapallon MM-kisojen järjestämiseen. Ensimmäinen maailmansota lykkäsi kuitenkin MM-kisasuunnitelmia kauas eteenpäin, varsinkin kun Englanti erosi muutaman muun lajiliiton kanssa FIFA:sta vastalauseena Saksan mukanaololle. Jules Rimet'n tultua FIFA:n johtoon 1921 ja lajin menestyttyä erinomaisesti Pariisin olympialaisissa, sai FIFA uskottavuutensa takaisin. Englantikin palasi liittoon hetkiseksi vain erotakseen uudestaan vastalauseena lajin kaupallistamiselle.
1920-luvulla jalkapallo oli jo olympialaisten suosituin laji, mutta olympiajalkapalloa rajoittivat olympialaisten silloiset amatööripykälät: monissa maissa parhaat jalkapalloilijat olivat jo ammattilaisia, eivätkä ne voineet osallistua olympialaisiin parhailla joukkueillaan. Niinpä vuonna 1928 tehtiin periaatepäätös sekä ammattilaisille että amatööreille avoimien kisojen järjestämisestä. Kisojen pitäjäksi oli ehdolla viisi maata: Italia, Alankomaat, Espanja, Ruotsi ja Uruguay. Uruguay, joka oli voittanut jo kaksi olympiakultaa, sai lopulta isännyyden sen presidentin luvattua maan maksavan kaikkien joukkueiden matka- ja majoituskustannukset - silti kolmen viikon höyrylaivamatka oli useimmille eurooppalaisjoukkueille liikaa, ja Euroopasta osallistui vain neljä joukkuetta. Ensimmäiset MM-kisat pidettiin Uruguayssa vuonna 1930.
Jos Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikka lasketaan yhdeksi mantereeksi, Brasilia ja Espanja ovat ainoat joukkueet, jotka ovat voittaneet maailmanmestaruuden vieraalla mantereella. Brasilia pystyi tähän vuonna 1958 Ruotsissa ja vuonna 2002 Etelä-Koreassa ja Japanissa järjestetyissä kisoissa. Espanja puolestaan ylsi tähän saavutukseen 2010 Etelä-Afrikassa. Etelä-Afrikka on puolestaan ainoa isäntämaa, joka on pudonnut MM-kisoista jo ensimmäisellä kierroksella.
Saksa, Argentiina ja Espanja ovat ainoat joukkueet jotka ovat voittaneet maailmanmestaruuden häviämällä kisoissa alkulohkossa. Saksalle tämä tapahtui Sveitsin kisoissa 1954 ja kotikisoissa 1974. Argentiina hävisi alkulohkon ottelun kotisoissa 1978, ja Espanja Etelä-Afrikassa 2010.
Medianäkyvyys [muokkaa]
Jalkapallon MM-kisat televisioitiin ensi kerran vuonna 1954, ja nykyisin se on kesäolympialaisten ohella katsotuin urheilutapahtuma maailmassa. Vuoden 2002 kisojen yhteenlaskettu kaikkien otteluiden arvioitu katsojamäärä oli 28,8 miljardia.lähde? Loppuottelua katseli 1,1 miljardia ihmistä.lähde?
Voittajat [muokkaa]
.svg){kind=small}
Mitalitaulukko [muokkaa]
| Nro | Maa | Mestaruus | Hopeaa | Pronssia |
|---|---|---|---|---|
| 1 | Brasilia |
5 | 2 | 2 |
| 2 |  Italia |
4 | 2 | 1 |
| 3 |  Saksa |
3 | 4 | 4 |
| 4 |  Argentiina |
2 | 2 | 0 |
| 5 |  Uruguay |
2 | 0 | 0 |
| 6 |  Ranska |
1 | 1 | 2 |
| 7 |  Englanti |
1 | 0 | 0 |
| 7 | Espanja |
1 | 0 | 0 |
| 9 |  Alankomaat |
0 | 3 | 0 |
| 10 |  Tšekkoslovakia |
0 | 2 | 0 |
| 10 |  Unkari |
0 | 2 | 0 |
| 12 |  Ruotsi |
0 | 1 | 2 |
| 13 |  Puola |
0 | 0 | 2 |
| 14 |  Chile |
0 | 0 | 1 |
| 14 |  Itävalta |
0 | 0 | 1 |
| 14 |  Kroatia |
0 | 0 | 1 |
| 14 |  Portugali |
0 | 0 | 1 |
| 14 |  Turkki |
0 | 0 | 1 |
| 14 |  Yhdysvallat |
0 | 0 | 1 |
(*) pronssiottelua 1930 ei pelattu, koska Jugoslavia luovutti.
Loppuottelut [muokkaa]
| Vuosi | Kaupunki | Mestari | Hopeaa | Tulos |
|---|---|---|---|---|
| 1930 | Montevideo | Uruguay |
Argentiina |
4-2 |
| 1934 | Rooma | Italia |
Tšekkoslovakia |
2-1 (1-1 varsinaisella peliajalla) |
| 1938 | Pariisi | Italia |
Unkari |
4-2 |
| 1950 | Rio de Janeiro | Uruguay |
Brasilia |
2-1[2] |
| 1954 | Bern | Saksa |
Unkari |
3-2 |
| 1958 | Tukholma | Brasilia |
Ruotsi |
5-2 |
| 1962 | Santiago | Brasilia |
Tšekkoslovakia |
3-1 |
| 1966 | Lontoo | Englanti |
Saksa |
4-2 (2-2 varsinaisella peliajalla) |
| 1970 | México | Brasilia |
Italia |
4-1 |
| 1974 | München | Saksa |
Alankomaat |
2-1 |
| 1978 | Buenos Aires | Argentiina |
Alankomaat |
3-1 (1-1 varsinaisella peliajalla) |
| 1982 | Madrid | Italia |
Saksa |
3-1 |
| 1986 | México | Argentiina |
Saksa |
3-2 |
| 1990 | Rooma | Saksa |
Argentiina |
1-0 |
| 1994 | Los Angeles | Brasilia |
Italia |
0-0 (3-2 rangaistuspotkukilpailun jälkeen) |
| 1998 | Pariisi | Ranska |
Brasilia |
3-0 |
| 2002 | Jokohama | Brasilia |
Saksa |
2-0 |
| 2006 | Berliini | Italia |
Ranska |
1-1 (5-3 rangaistuspotkukilpailun jälkeen) |
| 2010 | Johannesburg | Espanja |
Alankomaat |
1-0 (0-0 varsinaisella peliajalla) |
| 2014 | Rio de Janeiro |
Parhaat maalintekijät kautta aikojen [muokkaa]
Tämä lista on maalimäärien osalta koottu englanninkielisestä Wikipediasta, ottelumäärien osalta taas otteluraporteista, joista osa on saatavilla Wikipediasta ja osa FIFAn sivuilta.
Siinä tapauksessa, että useammalla pelaajalla on sama määrä maaleja, on ylemmäksi listattu se pelaaja, joka on saanut tuon maalimäärän tehtyä ensimmäiseksi.
| Värit | |
|---|---|
| Paras maalintekijä kyseisessä turnauksessa |
Parhaat maalintekijät tehokkuuden mukaan järjestettyinä [muokkaa]
Tähän luetteloon on otettu mukaan ne pelaajat, jotka ovat tehneet MM-kisoissa vähintään kahdeksan maalia. Mikäli useammalla kuin yhdellä pelaajalla maalimäärä per ottelu on sama, on enemmän maaleja tehnyt sijoitettu ylemmäksi.
Eniten maaleja samoissa kisoissa [muokkaa]
| Pelaaja | Maalit | Ottelut | Maaleja per ottelu | MM-kisat | Pelasi kisoja yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Just Fontaine |
13 | 6 | 2,167 | 1958 Ruotsi | 1 |
| 2 | Sándor Kocsis |
11 | 5 | 2,200 | 1954 Sveitsi | 1 |
| 3 | Gerd Müller |
10 | 6 | 1,667 | 1970 Meksiko | 2 |
| 4 | Ademir[3] |
9 | 6 | 1,500 | 1950 Brasilia | 1 |
| = | Eusébio |
9 | 6 | 1,500 | 1966 Englanti | 1 |
| 6 | Guillermo Stábile |
8 | 4 | 2,000 | 1930 Uruguay | 1 |
| = | Ronaldo |
8 | 7 | 1,143 | 2002 Korea/Japani | 3 |
| 8 | Leônidas[5] |
7 | 4 | 1,750 | 1938 Ranska | 2 |
| = | Jairzinho |
7 | 6 | 1,167 | 1970 Meksiko | 3 |
| = | Grzegorz Lato |
7 | 7 | 1,000 | 1974 Saksa | 3 |
Maailmanmestaruuskilpailuista suljetut joukkueet [muokkaa]
Saksa - erotettiin Fifasta 1945. Saksan liittotasavalta hyväksyttiin uudelleen jäseneksi MM-kisojen 1950 jälkeen.
Etelä-Afrikka – suljettiin vuosien 1958, 1962, 1966, 1970, 1974, 1978. 1982, 1986 ja 1990 kisoista maan apartheid-politiikan takia
Iran – suljettiin vuoden 1986 kisoista kieltäydyttyään pelaamasta karsintojen kotiotteluitaan Iranin ulkopuolella Irakin–Iranin sodan aikana
Meksiko – suljettiin vuoden 1990 kisoista peluutettuaan edeltäneissä olympiakarsinnoissa yli-ikäisiä pelaajia
Chile – suljettiin vuosien 1990 ja 1994 kisoista Roberto Rojasin teeskenneltyä loukkaantumista saadakseen karsintaottelun keskeytettyä
Jugoslavia – suljettiin vuoden 1994 kisoista Jugoslavian hajoamissotien seurauksena
Guinea suljettiin kesken karsintojen vuoden 2002 kisoista poliittisen väliintulon takia.
Myanmar suljettiin vuoden 2006 kisoista.
Etiopia suljettiin vuoden 2010 kisoista kesken karsintojen.
Virallinen kisapallo [muokkaa]
Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuissa on ollut pelivälineenä Adidaksen valmistama virallinen pallo vuodesta 1970 lähtien. Yhtiö kehittää uuden pallon jokaista turnausta varten. Ennen vuotta 1970 saatettiin samassa turnauksessa pelata useilla erilaisilla palloilla, jotka olivat yleensä paikallisten valmistajien tekemiä. [7]
- 1970 Meksiko: Telstar
- 1974 Länsi-Saksa: Telstar Duraplast/Chile Duraplast
- 1978 Argentiina: Tango
- 1982 Espanja: Tango España
- 1986 Meksiko: Azteca
- 1990 Italia: Etrusco
- 1994 Yhdysvallat: Questra
- 1998 Ranska: Tricolore
- 2002 Etelä-Korea/Japani: Fevernova
- 2006 Saksa: Teamgeist
- 2010 Etelä-Afrikka: Jabulani
Katso myös [muokkaa]
- Jules Rimet -pokaali
- FIFA World Cup -pokaali
- Mundialito
- Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen maratontaulukko
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Pronssiottelua Yhdysvallat - Jugoslavia ei pelattu, koska Jugoslavia luovutti.
- ↑ Vuoden 1950 kilpailuissa ei ollut varsinaista finaalia, sillä voittaja ratkaistiin neljän joukkueen loppusarjassa. Sarjan voitot menivät kuitenkin niin, että Brasilian ja Uruguayn ottelu (Uruguay voitti 2-1) oli ratkaiseva.
- ↑ a b c Brasilian kisoissa 1950 loppusarjan ottelussa Brasilia–Espanja Brasilian toinen maali oli alunperin merkitty Espanjan Parran omaksi maaliksi ja viides maali Brasilian Jairille. FIFA on kuitenkin korjannut tämän ottelun tilastoja siten, että nämä molemmat maalit on merkitty Ademirille. Alkuperäisten tilastojen mukaan Ademir ei siis ollut tehnyt tässä ottelussa yhtään maalia, kun nykyisten tilastojen mukaan hänelle on merkitty kaksi maalia. 1950 FIFA World Cup Brazil, otteluraportti, Brasilia–Espanja Näin ollen Ademirin maalisaldo kohoaa yhteensä yhdeksään. Hän oli joka tapauksessa kisojen paras maalintekijä.
- ↑ Vavá oli 1962 Chilen kisojen paras maalintekijä neljällä maalilla, mutta viisi muuta pelaajaa jakoi tämän kunnian hänen kanssaan.
- ↑ a b c FIFAn tilastojen mukaan Leônidas teki vuoden vuoden 1938 turnauksessa seitsemän, ei kahdeksan maalia, sillä ensimmäisen kierroksen Brasilia–Puola –ottelussa (6–5 j.a.) hänelle oli merkitty yksi maali liikaa. FIFA korjasi tilastojaan tältä osin marraskuussa 2006. 1938 FIFA World Cup Uruguay, otteluraportti, Brasilia–Puola Hänelle on joskus merkitty myös kaksi maalia puolivälierien uusintaottelussa Tšekkoslovakiaa vastaan, kun nykyisten tilastojen mukaan hän osui tuossa ottelussa vain kerran. 1938 FIFA World Cup Uruguay, otteluraportti, Brasilia–Tšekkoslovakia Kun mukaan luetaan hänen yksi maalinsa vuoden 1934 Italian turnauksessa, on hänen maalimääränsä kaikkiaan kahdeksan.
- ↑ David Villa 2010 Etelä-Afrikan kisojen paras maalintekijä viidellä maalilla, mutta kolme muuta pelaajaa jakoi tämän kunnian hänen kanssaan, ja FIFAn Kultaisen kengän sai maalisyöttöjen perusteella Thomas Müller.
- ↑ The History of the Official World Cup Match Balls
| FIFA: Maailmanmestaruuskilpailut (Alle: 20 • 17) • Maanosaliittojen cup • Olympialaiset • Naisten maailmanmestaruuskilpailut • (Alle: 20 • 17) • Seurajoukkueiden maailmanmestaruuskilpailut |
|---|
|
 |
Uruguay 1930 | Italia 1934 | Ranska 1938 | Brasilia 1950 | Sveitsi 1954 | Ruotsi 1958 | Chile 1962 | Englanti 1966 | Meksiko 1970 | Länsi‑Saksa 1974 | Argentiina 1978 | Espanja 1982 | Meksiko 1986 | Italia 1990 | Yhdysvallat 1994 | Ranska 1998 | Japani ja Etelä-Korea 2002 | Saksa 2006 | Etelä-Afrikka 2010 | Brasilia 2014 | Venäjä 2018 | Qatar 2022
