Saksan jalkapallomaajoukkue

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Saksa
Saksan jalkapallomaajoukkueen logo.png
Lempinimi Nationalelf, DFB-Elf, DFB-Auswahl, Deutsche Elf, Die Adler, Die Mannschaft
Liitto Saksan jalkapalloliitto (Deutscher Fußball-Bund)
Maanosaliitto UEFA (Eurooppa)
Valmentaja Joachim Löw
Kapteeni Bastian Schweinsteiger
Eniten otteluita Lothar Matthäus (150)
Eniten maaleja Miroslav Klose (71)
FIFA-ranking 1 [1]
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Kotipeliasu
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Vieraspeliasu
Ensimmäinen ottelu
Flag of Switzerland.svg Sveitsi 5 - 3 Flag of Germany.svg Saksa
(Basel, Sveitsi; 5. huhtikuuta 1908)
Suurinumeroisin voitto
Flag of Germany.svg Saksa 16 - 0 Flag of Russia.svg Venäjä
(Tukholma, Ruotsi; 1. heinäkuuta 1912)
Suurinumeroisin tappio
Flag of England.svg Englanti 9 - 0 Flag of Germany.svg Saksa
(Oxford, Englanti; 16. maaliskuuta 1909)
MM-kilpailut
Esiintymiset 16 (ensimmäiset 1934)
Paras sijoitus 4 mestaruutta (1954, 1974, 1990, 2014))
EM-kilpailut
Esiintymiset 9 (ensimmäiset 1972)
Paras sijoitus 3 mestaruutta (1972, 1980 ja 1996)
Mitalit
Maa: Saksan lippu Saksa
Miesten jalkapallo
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Sveitsi 1954
Kultaa Kultaa Saksan liittotasavalta 1974
Kultaa Kultaa Italia 1990
Kultaa Kultaa Brasilia 2014
Hopeaa Hopeaa Englanti 1966
Hopeaa Hopeaa Espanja 1982
Hopeaa Hopeaa Meksiko 1986
Hopeaa Hopeaa Japani/Etelä-Korea 2002
Pronssia Pronssia Italia 1934
Pronssia Pronssia Meksiko 1970
Pronssia Pronssia Saksa 2006
Pronssia Pronssia Etelä-Afrikka 2010
Kultaa Kultaa {{{1}}} {{{2}}}|- bgcolor=#cccccc align=center EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Belgia 1972
Kultaa Kultaa Italia 1980
Kultaa Kultaa Englanti 1996
Hopeaa Hopeaa Jugoslavia 1976
Hopeaa Hopeaa Ruotsi 1992
Hopeaa Hopeaa Itävalta/Sveitsi 2008
   Välierissä Saksan liittotasavalta 1988


   Välierissä Puola/Ukraina 2012


Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia Pronssia Etelä-Korea 1988
Maanosaliittojen cup
Pronssia Pronssia Saksa 2005

Saksan jalkapallomaajoukkue (saks. Die deutsche Fußballnationalmannschaft) on joukkue, joka edustaa Saksaa jalkapallon kansainvälisissä otteluissa. Se toimii Saksan jalkapalloliiton alaisuudessa. Joukkue on voittanut neljästi maailmanmestaruuden sekä kolmesti Euroopan mestaruuden. Se on ainoa maajoukkue joka on saavuttanut mitalin neljissä peräkkäisissä maailmanmestaruuskilpailuissa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka Saksan maajoukkue pelasikin ensimmäisen virallisen ottelunsa 5. huhtikuuta 1908 Baselissa Sveitsiä vastaan, oli epävirallisia otteluita järjestetty jo 1898 Pariisissa. Saksa voitti paikallisen joukkueen 12. joulukuuta 7-0 ja seuraavana päivänä toisen joukkueen 2-1. Vuotta myöhemmin 1899 eri saksalaiskokoonpanot pelasivat kahden vuoden aikana vastaavia englantilaisjoukkueita vastaan viisi ottelua. Näistä nykyään esimaaotteluina tunnetuista kohtaamisista ensimmäinen pelattiin Berliinissä 23. marraskuuta 1899 ja päättyi Englannin 2-13 vierasvoittoon. Myös muut käydyistä otteluista päättyivät englantilaisten selviin voittoihin.

Saksan jalkapalloliitto perustettiin vuonna 1900 Leipzigissa 86 seurajoukkueen edustajien välisessä kokouksessa. Ensimmäisinä vuosina virallisia maaotteluita ei kuitenkaan järjestetty, johtuen suurelta osin saksalaisen jalkapallon tuolloisesta voimakkaasta alueellisesta jakautumisesta. Maaottelutoiminta aktivoitui vasta mainitussa ottelussa Sveitsiä vastaan vuonna 1908, ja Sveitsistä muodostuikin saksalaiselle maaottelutoiminnalle perinteinen avausvastustaja - myös molempien maailmansotien ja toisaalta yhdistymisen jälkeiset ensimmäiset ottelut pelattiin juuri Sveitsiä vastaan.

Maajoukkueen ensimmäinen varsinainen arvoturnaus olivat Tukholman vuoden 1912 kesäolympialaiset, joissa joukkue saavutti yhä edelleen suurinumeroisimman voittonsa 16-0 Venäjää vastaan. Ottelussa Saksan Gottfried Fuchs teki kaikkiaan kymmenen maalia, joka sekin on edelleen voimassa oleva Saksan ennätys. Joukkue kantoi jo tuolloin Preussin mustavalkoisia värejä, myöskään ne eivät ole poliittisista muutoksista huolimatta kadonneet.

Vuoteen 1923 joukkue pelasi ilman valmentajaa (alkuaikojen epävirallisia joukkueita kasasi Walter Bensemann ja myöhemmin valintakomiteat), tuolloin valmentajan tehtävän otti ensimmäisenä vastaan mannheimilainen kansakoulunopettaja Otto Nerz, jonka johdolla Saksa otti osaa myös ensimmäisiin MM-kisoihinsa vuonna 1934 Italiassa ja sijoittui kolmanneksi. Kaksi vuotta myöhemmin Berliinin olympialaisissa joukkue putosi jo puolivälierissä hävittyään Norjalle 0-2. Tämä on edelleen Norjan ainoa voitto Saksasta.

Kehitystä ennen sotia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Berliinin kisojen jälkeen uudeksi valmentajaksi nousi entinen maajoukkuepelaaja Sepp Herberger, joka lunastikin odotukset murskaamalla seuraavana vuonna ystävyysottelussa Tanskan lukemin 8-0, ja joukkue saikin ottelun pelipaikan mukaan lempinimekseen Breslauer-Elf. Breslaun joukkue pelasi vuoden aikana 11 ottelua, voittaen niistä kymmenen. Joukkuetta pidettiinkin yhtenä ennakkosuosikeista vuoden 1938 kisojen maailmanmestariksi, kun karsinnassa Saksa voitti Ruotsinkin 5-0. Keväällä 1938 ennen MM-kisoja marssivat Saksan sotajoukot Itävaltaan, ja uusi jalkapallomaajoukkue määrättiin muodostettavaksi valiten tasapuolisesti saksalaisia ja itävaltalaisia pelaajia. Ranskaan matkustikin epäyhtenäinen joukkue, joka putosi Sveitsiä vastaan jo ensimmäisellä kierroksella. Tämä on ainoa kerta kun Saksan maajoukkue ei MM-kisoissa ole selviytynyt vähintään puolivälierään (til. 2006). Sotavuosina Saksa pelasi noin 30 maaottelua 1939-42 Euroopan maita vastaan kunnes ne Stalingradin tappion myötä lopetettiin. Viimeisen kerran sodan aikana Saksan maajoukkue oli koolla 1943 jolloin se voitti harjoitusottelussa Hessenin 4-0. Saksan toiseksi suurin maaotteluvoitto tuli sekin sodan aikana 1. syyskuuta 1940 Leipzigissa Suomea vastaan 13-0. Saksa oli merkittävin ehdokas vuoden 1942 MM-kisojen isäntämaaksi, mutta sodan vuoksi niitä ei pelattu. Saksan jalkapalloliitto DFB oli alistettu 1933-38 Saksan valtakunnan urheiluliiton osastoksi (DRL) ja 1938-45 (NSRL).

Paluu sotien jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan jälkeen marraskuussa 1945 suljettiin Saksa kansainvälisestä jalkapallosta, eikä sen sallittu osallistua ensimmäisiin sodanjälkeisiin arvoturnauksiin. Saksan jalkapallokomitea (DFA) perustettiin 1948 ja jalkapalloliitto uudelleen 1950 ja syksyllä se hyväksyttiin uudelleen FIFAn jäseneksi.

Paluu MM-kisoihin tapahtui Sveitsissä vuoden 1954 maailmanmestaruuskilpailuissa, joissa maa hävisi alkulohkossa kansainvälistä jalkapalloa tuolloin hallinneelle Unkarille 8-3, ja tarvitsi uusintaottelun tasapisteisiin yltänyttä Turkkia vastaan päästäkseen jatkoon. Alkulohkon jälkeen maa selvitti kuitenkin tiensä loppuotteluun raivaten tieltään Jugoslavian ja Itävallan. Loppuottelussa vastaan asettui alkulohkossa ylivoimaiseksi vastukseksi osoittautunut Unkari, ja ottelu alkoikin odotetuissa merkeissä Unkarin siirtyessä kahdeksassa minuutissa 2-0 johtoon. Saksa onnistui kuitenkin kaventamaan välittömästi, ja vain yhdeksän minuuttia myöhemmin oli peli tasan. Siitä eteenpäin muodostui ottelu kiivastahtiseksi kamppailuksi, ja ratkaisu syntyi vasta 84. peliminuutilla Helmut Rahnin toisen osuman myötä. Maalin jälkeen keskittyi Unkari pelkästään hyökkäämään, ja onnistuikin maalinteossa melkein heti Saksan maalin jälkeen. Osuma kuitenkin hylättiin paitsiona ja Saksa voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa. Niin ottelusta itsestään kuin erityisesti sitä seuranneesta voitosta muodostui Saksassa suuri kansanjuhla, ja voitto koettiin yleisesti uuden aikakauden aluksi ja kansallistunnon palauttajaksi toisen maailmansodan kauheuksien jälkeen. Mestaruuskautensa aikana Saksan maaottelutilasto oli negatiivinen, mutta siitäkin huolimatta Saksa voitti Ruotsin kisoissa alkulohkonsa ja oli lopulta neljäs. Chilen kisoissa 1962 Saksa voitti alkulohkon, jossa oli isäntämaa Chile ja Italia, mutta putosi yllättäen puolivälierässä Jugoslavialle.

Vuonna 1964 Saksa voitti olympiajalkapallossa pronssimitalit. Kyseessä oli sillä kertaa DDR:n maajoukkue, joka kisoissa kuitenkin edusti Saksan yhteistä joukkuetta.

Menestystä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavaa arvokisamenestystä saatiin odottaa vuoden 1966 maailmanmestaruuskilpailuihin asti, jolloin Saksa selviytyi vaikeasta alkulohkosta tappioitta jatkoon, ja kaatoi jatkopeleissä Uruguayn ja Neuvostoliiton kohdaten isäntämaa Englannin loppuottelussa. Tasainen ottelu päätyi lopulta jatkoajalle, jolloin oli Saksan vuoro joutua kyseenalaisen maalitulkinnan uhriksi Englannin Geoff Hurstin toimitettua pallon maaliviivalle. Englanti voitti lopulta 4-2, Hurstin viimeisteltyä loppulukemat toisella kyseenalaisella maalilla jatkoajan viimeisellä minuutilla yleisön rynnätessä jo kentälle.

Vuoden 1970 maailmanmestaruuskilpailuissa Meksikossa joukkue sijoittui lopulta kolmanneksi hävittyään välierissä dramaattisesti Italialle ottelussa, joka muistetaan Saksassa nimellä Jahrhundertspiel - vuosisadan ottelu. Italia oli siirtynyt ottelussa johtoon jo ensimmäisten peliminuuttien aikana, ja johto kestikin aina lisäajalle saakka, jolloin Karl-Heinz Schellinger teki mittavan maajoukkueuransa ainoan maalin vieden ottelun jatkoajalle. Jatkoajasta, jonka Saksa pelasi käytännössä alivoimalla avainpelaajiin lukeutuneen Franz Beckenbauerin taistellessa loukkaantuneena, muodostui poikkeuksellisen runsasmaalinen. Molemmat joukkueet ehtivät jo vuorollaan johtaa ottelua, kunnes Italian Gianni Rivera viimeisteli viimein 112. minuutilla lopullisiksi jääneet 4-3 numerot.

Saksa sai pitkän odottelun jälkeen lopulta MM-kisat 1974, sillä 1942 sota oli esteenä ja 1966 kisat menivät Englannille, jonka liitto oli juuri täyttänyt 100 vuotta. Kuten Münchenin olympiakisoissa, niin nytkin myös DDR:n maajoukkue selviytyi lopputurnaukseen (Suomen lohkosta). Saksa oli hallitseva Euroopanmestari ja Brasilian ohella suurin mestariehdokas, johon kisojen aikana nousivat myös olympiavoittaja Puola sekä Hollanti. Saksa voitti kotimaailmanmestaruuden Münchenin olympiastadionilla Hollantia vastaan 2-1, pelissä jossa Saksan suurimman seurajoukkueen FC Bayern Münchenin pelaajia oli peräti kuusi eli maalivahti Sepp Maier, puolustaja Georg Schwarzenbeck, libero ja kapteeni Franz Beckenbauer, Paul Breitner, joka teki rangaistuspotkusta tasoitusmaalin, Uli Hoeneß sekä voittomaalin tehnyt Gerd Müller (Der Bomber, pommittaja), joka nousi MM-kisojen kaikkien aikojen kuninkaaksi 14 osumallaan, koska 15. maali hylättiin paitsiona väärin perustein. (Vuoden 2006 kisoissa Brasilian Ronaldo teki 15. maalinsa ja ohitti Müllerin). DDR:n maajoukkue voitti Saksan 1-0 historian ainoassa kohtaamisessa Hampurissa ja DDR oli lopulta kuudes.

Argentiinan MM-kisoissa 1978 Saksa oli kuudes, mutta Espanjassa 1982 sekä Meksikossa 1986 molemmissa hopealla. Saksa selviytyi Italian 1990 kisoissa kolmannen kerran peräkkäin loppuotteluun ja voitti Argentiinan 1-0 ottaen samalla kolmannen maailmanmestaruuden. Samana vuonna DDR:n maajoukkue ja jalkapalloliitto (DFV) lakkautettiin ja ne liitettiin Saksan jalkapalloliittoon.

1990-luvulta 2000-luvulle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltojen 1994 ja Ranskan 1998 MM-kisoissa Saksa oli puolivälierissä, mutta Korea/Japanin 2002 kisoissa Saksa selviytyi loppuotteluun, jossa se hävisi historiallisessa pelissä Brasilialle 0-2. Vaikka maat olivat tuolloin MM-historian kaksi ylivoimaisesti menestyksekkäintä maata, niin vasta nyt ne kohtasivat ensi kertaa MM-lopputurnauksessa.

MM-kotikisat 2006 & EM-hopeaa 2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisissa kotikisoissaan 2006 Saksa lähti haastajan asemasta. Se kuitenkin pelasi aiemmista kisoista poikkeavasti, erittäin hyökkäävää peliä, mikä tuotti tulosta. Saksa voitti alkulohkonsa ja sen jälkeen se voitti pudotuspeleissä ensin Ruotsin ja sitten Argentiinan. Saksa hävisi välierässä mestari Italialle jatkoajalla 0-2, mutta voitti pronssiottelussa Portugalin 3-1. Saksan pronssiottelun hahmoja olivat keskikenttäpelaaja Bastian Schweinsteiger, joka teki 1–0- ja 3–0-maalit sekä laukoi 2–0-maalia edeltäneen laukauksen, jonka Portugalin Petit ohjasi omaan maaliin, sekä maalivahti Oliver Kahn, joka pelasi ottelussa viimeisen maaottelunsa.

Vuoden 2008 EM-kisoissa, Itävallassa ja Sveitsissä, Saksalla oli viimeistä kertaa mukana niin kutsuttu "kultainen sukupolvi", sillä kokeneista pelaajista Michael Ballack, Christoph Metzelder, Oliver Neuville ja Jens Lehmann pelasivat tuolloin viimeisen arvoturnauksensa. Saksa avasi kisat 2–0-voitolla Puolasta mutta hävisi sitten Kroatialle 2–1. Jatkopaikka varmistui, kun Saksa voitti Itävallan Michael Ballackin vapaapotkumaalilla 1–0. Saksa voitti ensimmäisellä pudotuspelikierroksella Portugalin 3–2 ja välierässä Turkin tasaisen ja intensiivisen ottelun jälkeen 3–2. EM-finaalissa Saksa hävisi Espanjalle 1–0 Fernando Torresin tehtyä ottelun ainoan maalin.

Saksan maajoukkue uudistuu, MM-pronssia 2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Afrikan MM-kisoissa 2010 Saksalla oli uudistunut joukkue. Uusia pelaajia MM-joukkueessa olivat muun muassa Manuel Neuer, Jerome Boateng, Thomas Müller, Mesut Özil, Sami Khedira, Stefan Kießling, Toni Kroos, Marko Marin ja Cacau. Saksa voitti alkulohkonsa ensimmäisessä ottelussa Australian 4–0, minkä jälkeen se hävisi Serbialle Lukas Podolskin epäonnistuttua rangaistuspotkussa ja voitti Ghanan. Saksa voitti ensimmäisellä pudotuspelikierroksella Englannin 4–1 ja pudotti puolivälierissä Argentiinan 4–0. Näin Saksa eteni jälleen välierään, jossa tuleva mestari Espanja voitti sen maalein 1–0 Carles Puyolin puskumaalilla. Pronssiottelussa Saksa voitti Uruguayn 3–2 ja saavutti MM-pronssia. Pronssiottelu oli Saksan 99. lopputurnausottelu.

Saksa EM-kisoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan mestaruuskisoihin Saksa ei osallistunut vuonna 1960 eikä vuonna 1964, mutta karsiutui yllättäen vuoden 1968 kisoista, kun varamiehinen joukkue jäi Albaniaa vastaan 0-0 tasapeliin. Seuraavissa kolmissa kisoissa Saksa oli loppuottelussa. Belgiassa 1972 mestaruus, Jugoslaviassa 1976 tappio rangaistuspotkuilla ja Italiassa 1980 mestaruus.

Ranskan kisoissa 1984 Saksa oli viides ja kotikisoissaan 1988 kolmas (tappio välierässä mestari Hollannille). Yhdistymisensä jälkeen Saksa otti EM-hopeaa Ruotsin 1992 kisoissa ja voitti taas mestaruuden Englannin 1996 kisoissa. Hollanti/Belgia 2000 kisoissa sekä Portugalin 2004 EM-kisoissa Saksa jäi alkulohkoihin. 2008 EM-kisoissa Saksa otti taas hopeaa.

Vuoden 2012 EM-kisoihin Saksa lähti kisojen yhtenä suurimmista suosikeista, vaikka joukkueen keski-ikä oli turnauksen joukkueista nuorin.[2] Kisojen avausottelussaan Saksa kaatoi jännittävien vaiheiden jälkeen Portugalin 1–0, Mario Gómezin puskettua ottelun ainoa maali 72 minuutin pelin jälkeen.[3] Lohkon toisessa ottelussaan Saksa kukisti kisoissa pahasti alisuorittaneen Hollannin 2–1, Gomezin vastatessa jälleen Saksan maaleista.[4] Saksa jatkoi voittojen tiellä myös lohkon päätösottelussaan, kun se voitti Lukas Podolskin ja Lars Benderin maaleilla Tanskan 2–1.[5] Puolivälierissä Saksa kohtasi A-lohkossa toiseksi sijoittuneen Kreikan, joka jäi Saksan jyrän alle 4–2-luvuin.[6] Maalinteossa Saksalta onnistuivat joukkueen kapteeni Philipp Lahm, Sami Khedira, Miroslav Klose ja Marco Reus. Täten Saksa eteni neljänsissä arvokisoissa peräkkäin välieriin, jossa se kohtasi Italian. Loppuottelupaikka jäi haaveeksi, kun tiukasti puolustanut Italia eteni Mario Balotellin kahden maalin myötä jatkoon. Saksan ainoasta maalista vastasi Mesut Özil, joka onnistui lisäajalla rangaistuspotkussa.[7]

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivämäärä Pelipaikka Vastustaja Kilpailu Tulos Maalintekijät Yleisö
5. maaliskuuta 2014 Mercedes-Benz Arena, Stuttgart, Saksa Flag of Chile.svg Chile Ystävyysottelu 1–0 Mario Götze 54,449
13. toukokuuta 2014 Imtech Arena, Hampuri, Saksa Flag of Poland.svg Puola Ystävyysottelu 0–0 37,569
1. kesäkuuta 2014 Borussia-Park, Mönchengladbach, Saksa Flag of Cameroon.svg Kamerun Ystävyysottelu 2–2 Thomas Müller, Andre Schürrle 41,250
6. kesäkuuta 2014 Coface Arena, Mainz, Saksa Flag of Armenia.svg Armenia Ystävyysottelu 6–1 Andre Schürrle, Lukas Podolski, Benedikt Höwedes, Miroslav Klose, Mario Götze (2) 27,000
16. kesäkuuta 2014 Arena Fonte Nova, Salvador, Brasilia Flag of Portugal.svg Portugali Maailmanmestaruuskilpailut 2014 4–0 Thomas Müller (3), Mats Hummels 51,081
21. kesäkuuta 2014 Estádio Castelão, Fortaleza, Brasilia Flag of Ghana.svg Ghana Maailmanmestaruuskilpailut 2014 2–2 Mario Götze, Miroslav Klose 59,621
26. kesäkuuta 2014 Arena Pernambuco, Recife, Brasilia Flag of the United States.svg Yhdysvallat Maailmanmestaruuskilpailut 2014 0–1 Thomas Müller 41,876
30. kesäkuuta 2014 Estádio Beira-Rio, Porto Alegre, Brasilia Flag of Algeria.svg Algeria Maailmanmestaruuskilpailut 2014 2–1 (ja) Andre Schürrle, Mesut Özil 43,063
4. heinäkuuta 2014 Maracanã, Rio de Janeiro, Brasilia Flag of France.svg Ranska Maailmanmestaruuskilpailut 2014 0–1 Mats Hummels 74,240
8. heinäkuuta 2014 Estádio Mineirão, Belo Horizonte, Brasilia Brasilian lippu Brasilia Maailmanmestaruuskilpailut 2014 1–7 Thomas Müller, Miroslav Klose, Toni Kroos (2), Sami Khedira, Andre Schürrle (2) 58,141
13. heinäkuuta 2014 Maracanã, Rio de Janeiro, Brasilia Flag of Argentina.svg Argentiina Maailmanmestaruuskilpailut 2014 1–0 (ja) Mario Götze 74,738
3. syyskuuta 2014 Esprit-arena, Düsseldorf, Saksa Flag of Argentina.svg Argentiina Ystävyysottelu 2–4 Andre Schürrle, Mario Götze 51,132
7. syyskuuta 2014 Signal Iduna Park, Dortmund, Saksa Flag of Scotland.svg Skotlanti Euroopan-mestaruuskilpailuiden 2016 karsinnat 2–1 Thomas Müller (2) 60,209
11. lokakuuta 2014 Varsovan kansallisstadion, Varsova, Puola Flag of Poland.svg Puola Euroopan-mestaruuskilpailuiden 2016 karsinnat 2–0
14. lokakuuta 2014 Veltins-Arena, Gelsenkirchen, Saksa Flag of Ireland.svg Irlannin tasavalta Euroopan-mestaruuskilpailuiden 2016 karsinnat 1–1 Toni Kroos 52,000
14. marraskuuta 2014 Weserstadion, Bremen, Saksa Flag of Gibraltar.svg Gibraltar Euroopan-mestaruuskilpailuiden 2016 karsinnat
18. marraskuuta 2014 Balaídos, Vigo, Espanja Flag of Spain.svg Espanja Ystävyysottelu
  Voitto
  Tasapeli
  Häviö

Sijotukset arvokilpailuissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmanmestaruuskilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmanmestaruuskilpailut Maailmanmestaruuskilpailuiden karsinnat
Vuosi Kierros Sija O V T H TM PM O V T H TM PM
Uruguayn lippu 1930 Ei osallistunut
Italian vuosina 1861–1946 käytössä ollut lippu. 1934 Pronssia 3. 4 3 0 1 11 8 1 1 0 0 9 1
Ranskan lippu 1938 1. kierros 10. 2 0 1 1 3 5 3 3 0 0 11 1
Brasilian lippu 1950 Osallistuminen kiellettiin
Sveitsin lippu 1954 Mestari 1. 6 5 0 1 25 14 4 3 1 0 12 3
Ruotsin lippu 1958 Neljäs sija 4. 6 2 2 2 12 14 Ei osallistunut mestaruuden vuoksi
Chilen lippu 1962 Puolivälierät 7. 4 2 1 1 4 2 4 4 0 0 11 5
Englannin lippu 1966 Hopeaa 2. 6 4 1 1 15 6 4 3 1 0 14 2
Meksikon lippu 1970 Pronssia 3. 6 5 0 1 17 10 6 5 1 0 20 3
Saksan lippu 1974 Mestari 1. 7 6 0 1 13 4 Valittu isäntämaaksi
Argentiinan lippu 1978 2. lohkovaihe 6. 6 1 4 1 10 5 Ei osallistunut mestaruuden vuoksi
Espanjan lippu 1982 Hopeaa 2. 7 3 2 2 12 10 8 8 0 0 33 3
Meksikon lippu 1986 Hopeaa 2. 7 3 2 2 8 7 8 5 2 1 22 9
Italian lippu 1990 Mestari 1. 7 5 2 0 15 5 6 3 3 0 13 3
Yhdysvaltain lippu 1994 Puolivälierät 5. 5 3 1 1 9 7 Ei osallistunut mestaruuden vuoksi
Ranskan lippu 1998 Puolivälierät 7. 5 3 1 1 8 6 10 6 4 0 23 9
Etelä-Korean lippu Japanin lippu 2002 Hopeaa 2. 7 5 1 1 14 3 10 6 3 1 19 12
Saksan lippu 2006 Pronssia 3. 7 5 1 1 14 6 Valittu isäntämaaksi
Etelä-Afrikan lippu 2010 Pronssia 3. 7 5 0 2 16 5 10 8 2 0 26 5
Brasilian lippu 2014 Mestari 1. 7 6 1 0 18 4 10 9 1 0 36 10
Venäjän lippu 2018 Päätetään myöhemmin
Qatarin lippu 2022
Yhteensä 18/20 105 65 20 20 223 121 84 64 18 2 249 66

Maanosaliittojen cup[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanosaliittojen cup
Saudi-Arabian lippu 1992 Ei selviytynyt karsinnoista
Saudi-Arabian lippu 1995
Saudi-Arabian lippu 1997 Ei osallistunut
Meksikon lippu 1999 Lohkovaihe 5. 3 1 0 2 2 6
Etelä-Korean lippu Japanin lippu 2001 Ei selviytynyt karsinnoista
Ranskan lippu 2003 Ei osallistunut
Saksan lippu 2005 Pronssia 3. 5 3 1 1 15 11
Etelä-Afrikan lippu 2009 Ei selviytynyt karsinnoista
Brasilian lippu 2013
Venäjän lippu 2017 Päätetään myöhemmin
Qatarin lippu 2021
Yhteensä 2/9 8 4 1 3 17 17


Euroopan-mestaruuskilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan-mestaruuskilpailut Euroopan-mestaruuskilpailuiden karsinnat
Vuosi Kierros Sija O V T H TM PM O V T H TM PM
Ranskan lippu 1960 Ei osallistunut
Espanjan vuosina 1945–1977 käytössä ollut lippu. 1964
Italian lippu 1968 Ei selviytynyt karsinnoista 4 2 1 1 9 2
Belgian lippu 1972 Mestari 1. 2 2 0 0 5 1 8 5 3 0 13 3
Jugoslavian lippu 1976 Hopeaa 2. 2 1 1 0 6 4 8 4 4 0 17 5
Italian lippu 1980 Mestari 1. 4 3 1 0 6 3 6 4 2 0 17 1
Ranskan lippu 1984 Lohkovaihe 5. 3 1 1 1 2 2 8 5 1 2 15 5
Länsi-Saksan lippu 1988 Pronssia 3. 4 2 1 1 6 3 Valittu isäntämaaksi
Ruotsin lippu 1992 Hopeaa 2. 5 2 1 2 7 8 6 5 0 1 13 4
Englannin lippu 1996 Kultaa 1. 6 4 2 0 10 3 10 8 1 1 27 10
Belgian lippu Alankomaiden lippu 2000 Lohkovaihe 14. 3 0 1 2 1 5 8 6 1 1 20 4
Portugalin lippu 2004 Lohkovaihe 12. 3 0 2 1 2 3 8 5 3 0 13 4
Itävallan lippu Sveitsin lippu 2008 Hopeaa 2. 6 4 0 2 10 7 12 8 3 1 35 7
Puolan lippu Ukrainan lippu 2012 Välierät 3. 5 4 0 1 10 6 10 10 0 0 34 7
Ranskan lippu 2016 Päätetään myöhemmin 2 1 0 1 2 3
Euroopan unionin lippu 2020
Yhteensä 11/14 43 23 10 10 65 45 90 63 19 8 215 55

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmanmestaruuskilpailut
Euroopan-mestaruuskilpailut
Maanosaliittojen cup
US Cup
Kesäolympialaiset
Kilpailu Gold medal blank.svg Silver medal blank.svg Bronze medal blank.svg Yhteensä
Maailmanmestaruuskilpailut 4 4 4 12
Euroopan-mestaruuskilpailut 3 3 2 8
Maanosaliittojen cup 0 0 1 1
Kesäolympialaiset 1 1 3 5
Yhteensä 9 8 10 27

Henkilöstö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen henkilöstö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Löw ja Flick vuonna 2006
Tehtävä Nimi
Päävalmentaja Saksan lippu Joachim Löw
Apuvalmentaja Saksan lippu Thomas Schneider
Maalivahtivalmentaja Saksan lippu Andreas Köpke
Kuntovalmentaja Yhdysvaltain lippu Shad Forsythe
Saksan lippu Yann-Benjamin Kugel
Henkinen valmentaja Saksan lippu Dr. Hans-Dieter Hermann
Joukkueenjohtaja Saksan lippu Oliver Bierhoff
Urheiluohjaaja Saksan lippu Hans-Dieter Flick

Pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen joukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat pelaajat on valittu Euroopan-mestaruuskilpailuiden 2016 karsintoihin Puolaa vastaan 11. lokakuuta 2014 ja Irlannin tasavaltaa vastaan 14. lokakuuta 2014.
Ottelut ja maalit on päivitetty 14. lokakuuta 2014 Irlannin tasavaltaa vastaan pelatun ottelun jälkeen.

# Paikka Pelaaja Syntymäaika Maaottelut Maalit Seura
1 M Manuel Neuer 27. maaliskuuta 1986 (ikä 28) 56 0 Saksan lippu Bayern München
12 M Ron-Robert Zieler 12. helmikuuta 1989 (ikä 25) 3 0 Saksan lippu Hannover 96
22 M Roman Weidenfeller 6. elokuuta 1980 (ikä 34) 4 0 Saksan lippu Borussia Dortmund
2 P Shkodran Mustafi 17. huhtikuuta 1992 (ikä 22) 4 0 Espanjan lippu Valencia
3 P Matthias Ginter 19. tammikuuta 1994 (ikä 20) 5 0 Saksan lippu Borussia Dortmund
5 P Mats Hummels 16. joulukuuta 1988 (ikä 25) 38 4 Saksan lippu Borussia Dortmund
7 P Sebastian Rudy 28. helmikuuta 1990 (ikä 24) 4 0 Saksan lippu 1899 Hoffenheim
15 P Erik Durm 12. toukokuuta 1992 (ikä 22) 5 0 Saksan lippu Borussia Dortmund
16 P Antonio Rüdiger 3. maaliskuuta 1993 (ikä 21) 4 0 Saksan lippu VfB Stuttgart
17 P Jérôme Boateng 3. syyskuuta 1988 (ikä 26) 49 0 Saksan lippu Bayern München
10 KK Lukas Podolski 4. kesäkuuta 1985 (ikä 29) 120 47 Englannin lippu Arsenal
11 KK Karim Bellarabi 8. huhtikuuta 1990 (ikä 24) 2 0 Saksan lippu Bayer Leverkusen
13 KK Thomas Müller 13. syyskuuta 1989 (ikä 25) 60 24 Saksan lippu Bayern München
14 KK Julian Draxler 20. syyskuuta 1993 (ikä 21) 15 1 Saksan lippu Schalke 04
18 KK Toni Kroos 4. tammikuuta 1990 (ikä 24) 55 8 Espanjan lippu Real Madrid
19 H Mario Götze 3. kesäkuuta 1992 (ikä 22) 39 12 Saksan lippu Bayern München
23 H Max Kruse 19. maaliskuuta 1988 (ikä 26) 8 1 Saksan lippu Borussia Mönchengladbach

Kutsutut pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut viimeisten 12 kuukauden aikana pelattuihin maaotteluihin nimetyt maajoukkueuraansa jatkavat pelaajat:

Paikka Pelaaja Syntymäaika Maaottelut Maalit Seura Viimeisin maaottelukutsu
M Marc-André ter Stegen Loukkaantunut 30. huhtikuuta 1992 (ikä 22) 4 0 Espanjan lippu Barcelona Flag of Poland.svg Puola, 13. toukokuuta 2014
M René Adler 15. tammikuuta 1985 (ikä 29) 12 0 Saksan lippu Hamburger SV Flag of England.svg Englanti, 19. marraskuuta 2013
P Benedikt Höwedes Loukkaantunut 1. maaliskuuta 1988 (ikä 26) 30 2 Saksan lippu Schalke 04 Flag of Scotland.svg Skotlanti, 7. syyskuuta 2014
P Kevin Großkreutz 19. heinäkuuta 1988 (ikä 26) 6 0 Saksan lippu Borussia Dortmund Flag of Scotland.svg Skotlanti, 7. syyskuuta 2014
P Marcell Jansen 4. marraskuuta 1985 (ikä 28) 45 3 Saksan lippu Hamburger SV Maailmanmestaruuskilpailut 2014 (alustava kokoonpano)
P Marcel Schmelzer 22. tammikuuta 1988 (ikä 26) 16 0 Saksan lippu Borussia Dortmund Maailmanmestaruuskilpailut 2014 (alustava kokoonpano)
P Christian Günter 28. helmikuuta 1993 (ikä 21) 1 0 Saksan lippu SC Freiburg Flag of Poland.svg Puola, 13. toukokuuta 2014
P Sebastian Jung 3. kesäkuuta 1990 (ikä 24) 1 0 Saksan lippu Eintracht Frankfurt Flag of Poland.svg Puola, 13. toukokuuta 2014
P Oliver Sorg 29. toukokuuta 1990 (ikä 24) 1 0 Saksan lippu SC Freiburg Flag of Poland.svg Puola, 13. toukokuuta 2014
P Heiko Westermann 14. elokuuta 1983 (ikä 31) 27 4 Saksan lippu Hamburger SV Flag of England.svg Englanti, 19. marraskuuta 2013
KK André Schürrle Loukkaantunut 6. marraskuuta 1990 (ikä 23) 42 17 Englannin lippu Chelsea Flag of Ireland.svg Irlannin tasavalta, 14. lokakuuta 2014
KK Christoph Kramer Loukkaantunut 19. helmikuuta 1991 (ikä 23) 8 0 Saksan lippu Borussia Mönchengladbach Flag of Ireland.svg Irlannin tasavalta, 14. lokakuuta 2014
KK Mesut Özil Loukkaantunut 15. lokakuuta 1988 (ikä 26) 62 18 Englannin lippu Arsenal Flag of Poland.svg Puola, 11. lokakuuta 2014
KK Marco Reus Loukkaantunut 31. toukokuuta 1989 (ikä 25) 23 7 Saksan lippu Borussia Dortmund Flag of Scotland.svg Skotlanti, 7. syyskuuta 2014
KK Sidney Sam Loukkaantunut 31. tammikuuta 1988 (ikä 26) 5 0 Saksan lippu Schalke 04 Flag of Scotland.svg Skotlanti, 7. syyskuuta 2014
KK Sami Khedira Loukkaantunut 4. huhtikuuta 1987 (ikä 27) 51 5 Espanjan lippu Real Madrid Flag of Argentina.svg Argentiina, 3. syyskuuta 2014
KK Bastian Schweinsteiger (Kapteeni) 1. elokuuta 1984 (ikä 30) 108 23 Saksan lippu Bayern München Maailmanmestaruuskilpailut 2014
KK Lars Bender 27. huhtikuuta 1989 (ikä 25) 17 4 Saksan lippu Bayer Leverkusen Maailmanmestaruuskilpailut 2014 (alustava kokoonpano)
KK Leon Goretzka Loukkaantunut 6. helmikuuta 1995 (ikä 19) 1 0 Saksan lippu Schalke 04 Maailmanmestaruuskilpailut 2014 (alustava kokoonpano)
KK Max Meyer 18. syyskuuta 1995 (ikä 19) 1 0 Saksan lippu Schalke 04 Maailmanmestaruuskilpailut 2014 (alustava kokoonpano)
KK Maximilian Arnold 27. toukokuuta 1994 (ikä 20) 1 0 Saksan lippu VfL Wolfsburg Flag of Poland.svg Puola, 13. toukokuuta 2014
KK André Hahn 13. elokuuta 1990 (ikä 24) 1 0 Saksan lippu FC Augsburg Flag of Poland.svg Puola, 13. toukokuuta 2014
KK Sven Bender 27. huhtikuuta 1989 (ikä 25) 7 0 Saksan lippu Borussia Dortmund Flag of England.svg Englanti, 19. marraskuuta 2013
H Mario Gómez Loukkaantunut 10. heinäkuuta 1985 (ikä 29) 60 25 Italian lippu Fiorentina Flag of Scotland.svg Skotlanti, 7. syyskuuta 2014
H Kevin Volland 30. heinäkuuta 1992 (ikä 22) 1 0 Saksan lippu 1899 Hoffenheim Maailmanmestaruuskilpailut 2014 (alustava kokoonpano)
H Pierre-Michel Lasogga Loukkaantunut 15. joulukuuta 1991 (ikä 22) 0 0 Saksan lippu Hamburger SV Flag of Chile.svg Chile, 5. maaliskuuta 2014
Huomautukset
  • Loukkaantunut Pelaaja on loukkaantunut
  • (ERO) Pelaaja on erotettu maajoukkueesta

Edelliset kokoonpanot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen kokoonpanot
Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailujen kokoonpanot
Maanosaliittojen cupin kokoonpanot

Eniten maaotteluita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alla on lista 20 pelaajasta, jotka ovat pelanneet eniten otteluita Saksan maajoukkueessa. Lihavoidut pelaajat pelaavat edelleen kokoonpanossa. Tilastot on päivitetty 14. huhtikuuta 2014.

Lothar Matthäus on eniten otteluita pelannut pelaaja maajoukkuehistoriassa 150 ottelullaan.
# Pelaaja Aika Ottelut Maalit
1 Lothar Matthäus 1980–2000 150 23
2 Miroslav Klose 2001– 131 68
3 Lukas Podolski 2004– 112 46
4 Jürgen Klinsmann 1987–1998 108 47
5 Jürgen Kohler 1986–1998 105 2
Philipp Lahm 2004– 105 5
7 Franz Beckenbauer 1965–1977 103 14
8 Thomas Häßler 1988–2000 101 11
Bastian Schweinsteiger 2004– 101 24
10 Michael Ballack 1999–2010 98 42
11 Berti Vogts 1967–1978 96 1
Per Mertesacker 2004– 96 4
13 Sepp Maier 1966–1979 95 0
Karl-Heinz Rummenigge 1976–1986 95 45
15 Rudi Völler 1982–1994 90 47
16 Andreas Brehme 1984–1994 86 8
Oliver Kahn 1995–2006 86 0
18 Andreas Möller 1988–1999 85 29
19 Arne Friedrich 2002–2011 82 1
20 Karlheinz Förster 1978–1986 81 2
Wolfgang Overath 1963–1974 81 17
Bernd Schneider 1999–2008 81 4

Eniten maaleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alla on lista 13 pelaajasta, jotka ovat tehneet eniten maaleja Saksan maajoukkueessa. Lihavoidut pelaajat pelaavat edelleen kokoonpanossa. Tilastot on päivitetty 14. huhtikuuta 2014.

Gerd Müller (yläpuolella) ja Miroslav Klose (bottom) ovat Saksan maajoukkuehistorian eniten maaleja tehneet pelaajat 68 maalilla.


# Pelaaja Aika Maalit Ottelut Keskiarvo
1 Gerd Müller 1966–1974 68 62 1.13
Miroslav Klose 2001–2014 68 131 0.53
3 Jürgen Klinsmann 1987–1998 47 108 0.45
Rudi Völler 1982–1994 47 90 0.52
5 Lukas Podolski 2004–2018 46 112 0.42
6 Karl-Heinz Rummenigge 1976–1986 45 95 0.48
7 Uwe Seeler 1954–1970 43 72 0.60
8 Michael Ballack 1999–2010 42 98 0.43
9 Oliver Bierhoff 1996–2002 37 70 0.53
10 Fritz Walter 1940–1958 33 61 0.54

Kapteenit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alla on lista Saksan jalkapallomaajoukkueen kapteeneista.

Pelaaja Aika Ottelut
Fritz Szepan 1934–1939 30
Paul Janes 1939–1942 31
Fritz Walter 1951–1956 30
Hans Schäfer 1957–1962 16
Helmut Rahn 1957–1959 8
Herbert Erhardt 1959–1962 18
Uwe Seeler 1961–1970 40
Wolfgang Overath 1968–1971 14
Franz Beckenbauer 1971–1977 50
Berti Vogts 1977–1978 20
Bernard Dietz 1978–1981 19
Karl-Heinz Rummenigge 1981–1986 50
Harald Schumacher 1984–1986 11
Klaus Allofs 1986–1987 7
Lothar Matthäus 1987–1999 73
Jürgen Klinsmann 1995–1998 36
Oliver Bierhoff 1998–2001 22
Oliver Kahn 2000–2006 48
Michael Ballack 2004–2010 54
Philipp Lahm 2009–2014 45
Bastian Schweinsteiger 2014– 0


Muita viime aikoina maajoukkueessa esiintyneitä pelaajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päävalmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Aika Ottelut Voitot Tasapelit Häviöt Voitto% Saavutukset
Otto Nerz 1926–1936 70 42 10 18 60.00 Kolmas sijoitus Maailmanmestaruuskilpailuissa 1934
Sepp Herberger 1936–1942
1950–1964
167 94 27 46 56.29 Voittaja Maailmanmestaruuskilpailuissa 1954, Neljäs sija Maailmamesntaruuskilpailuissa 1958
Helmut Schön 1964–1978 139 87 31 21 62.59 Toinen sija Maailmanmestaruuskilpailuissa 1966, Kolmas sijoitus Maailmanmestaruuskilpailuissa 1970, Winner of Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1972, Voittaja Maailmanmestaruuskilpailuissa 1974, Toinen sija Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1976
Jupp Derwall 1978–1984 67 44 12 11 65.67 Voittaja Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1980, Toinen sija Maailmanmestaruuskilpailuissa 1982
Franz Beckenbauer 1984–1990 66 34 20 12 51.52 Toinen sija Maailmanmestaruuskilpailuissa 1986, Voittaja Maailmanmestaruuskilpailuissa 1990
Berti Vogts 1990–1998 102 66 24 12 64.71 Toinen sija Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1992, Voittaja Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1996
Erich Ribbeck 1998–2000 24 10 6 8 41.67
Rudi Völler 2000–2004 53 29 11 13 54.72 Toinen sija Maailmanmestaruuskilpailuissa 2002
Jürgen Klinsmann 2004–2006 34 20 8 6 58.82 Kolmas sija Maanosaliittojen cupissa 2005, Kolmas sija Maailmanmestaruuskilpailuissa 2006
Joachim Löw 2006–2020 102 70 17 15 68.63 Toinen sija Euroopan-mestaruuskilpailuissa 2008, Kolmas sija Maailmanmestaruuskilpailuissa 2010
Yhteensä 882 512 178 192 59.42

Entisiä pelaajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Vuodet O M Saavutuksia
Klaus Allofs 1978-1988 56 17 EM-kulta 1980
Klaus Augenthaler 1983-1990 27 0 MM-kulta 1990
Markus Babbel 1995-2000 51 1 EM-kulta 1996
Franz Beckenbauer 1965-1977 103 14 EM-kulta 1972, MM-kulta 1974
Uwe Bein 1989-1993 17 3 MM-kulta 1990
Thomas Berthold 1985-1994 62 1 MM-kulta 1990
Oliver Bierhoff 1996-2002 70 36 EM-kulta 1996
Fredi Bobic 1994-2004 37 10 EM-kulta 1996
Marco Bode 1995-2002 40 9 EM-kulta 1996
Rainer Bonhof 1972-1981 53 9 EM-kulta 1972 ja 1980, MM-kulta 1974
Andreas Brehme 1984-1994 86 8 MM-kulta 1990
Paul Breitner 1971-1982 48 10 EM-kulta 1972, MM-kulta 1974
Hans-Peter Briegel 1979-1986 72 4 EM-kulta 1980
Guido Buchwald 1984-1994 76 4 MM-kulta 1990
Edmund Conen 1934-1941 28 27 MM-pronssi 1934
Bernhard Cullmann 1973-1980 40 6 MM-kulta 1974, EM-kulta 1980
Bernard Dietz 1974-1981 53 0 EM-kulta 1980
Dieter Eilts 1993-1997 31 0 EM-kulta 1996
Horst Eckel 1952-1958 32 0 MM-kulta 1954
Herbert Erhardt 1953-1962 50 1 MM-kulta 1954
Klaus Fischer 1977-1982 45 32 MM-hopea 1982
Heinz Flohe 1970-1978 39 8 MM-kulta 1974
Bernd Förster 1979-1984 33 0 EM-kulta 1980
Karl-Heinz Förster 1978-1986 81 2 EM-kulta 1980
Steffen Freund 1995-1998 21 0 EM-kulta 1996
Jürgen Grabowski 1966-1974 44 5 EM-kulta 1972, MM-kulta 1974
Helmut Haller 1958-1970 33 13 MM-hopea 1966
Thomas Häßler 1988-2000 101 11 MM-kulta 1990, EM-kulta 1996
Thomas Helmer 1990-1998 68 5 EM-kulta 1996
Jupp Heynckes 1967-1976 39 14 EM-kulta 1972, MM-kulta 1974
Uli Hoeneß 1972-1976 35 5 EM-kulta 1972, MM-kulta 1974
Karl Hohmann 1930-1937 26 20 MM-pronssi 1934
Bernd Hölzenbein 1973-1978 40 5 MM-kulta 1974
Horst-Dieter Höttges 1965-1974 66 1 EM-kulta 1972, MM-kulta 1974
Horst Hrubesch 1980-1982 21 6 EM-kulta 1980
Bodo Illgner 1987-1994 54 0 MM-kulta 1990
Paul Janes 1932-1942 71 7 MM-pronssi 1934
Jens Jeremies 1997-2004 55 1 MM-hopea 2002
Oliver Kahn 1995-2006 86 0 EM-kulta 1996, MM-kulta 2006
Manfred Kaltz 1975-1983 69 8 EM-kulta 1980
Jürgen Klinsmann 1987-1998 108 47 MM-kulta 1990, EM-kulta 1996
Bernhard Klodt 1950-1959 19 3 MM-kulta 1954
Stanislaus Kobierski 1931-1934 26 9 MM-pronssi 1934
Jürgen Kohler 1986-1998 105 2 MM-kulta 1990, EM-kulta 1996
Werner Kohlmeyer 1951-1955 22 0 MM-kulta 1954
Andreas Köpke 1990-1998 59 0 MM-kulta 1990, EM-kulta 1996
 
Nimi Vuodet O M Saavutuksia
Erwin Kremers 1972-1974 15 3 EM-kulta 1972
Stefan Kuntz 1993-1997 25 6 EM-kulta 1996
Jens Lehmann 1998-2008 61 0 MM-hopea 2002, EM-hopea 2008
Ernst Lehner 1933-1942 65 31 MM-pronssi 1934
Werner Liebrich 1951-1956 16 0 MM-kulta 1954
Pierre Littbarski 1981-1990 73 18 MM-kulta 1990
Felix Magath 1977-1986 43 3 EM-kulta 1980
Karl Mai 1953-1959 21 1 MM-kulta 1954
Sepp Maier 1966-1979 95 0 EM-kulta 1972, MM-kulta 1974
Lothar Matthäus 1980-2000 150 23 EM-kulta 1980, MM-kulta 1990
Andreas Möller 1988-1999 85 29 MM-kulta 1990, EM-kulta 1996
Max Morlock 1950-1958 26 21 MM-kulta 1954
Gerd Müller 1966-1974 62 68 EM-kulta 1972, MM-kulta 1974
Hansi Müller 1978-1983 42 5 EM-kulta 1980
Günter Netzer 1965-1975 37 6 EM-kulta 1972, MM-kulta 1974
Wolfgang Overath 1963-1974 81 17 MM-kulta 1974
Hans Pflügler 1987-1990 11 0 MM-kulta 1990
Jupp Posipal 1951-1956 32 1 MM-kulta 1954
Helmut Rahn 1951-1960 40 21 MM-kulta 1954
Karl-Heinz Riedle 1988-1994 42 16 MM-kulta 1990
Stefan Reuter 1987-1998 69 2 MM-kulta 1990
EM-kulta 1996
Karl-Heinz Rummenigge 1976-1986 95 45 EM-kulta 1980
Hans Schäfer 1952-1962 39 15 MM-kulta 1954
Karl-Heinz Schnellinger 1958-1971 47 1 MM-hopea 1966
Mehmet Scholl 1995-2002 36 8 EM-kulta 1996
Harald Schumacher 1979-1986 76 0 EM-kulta 1980
Willi Schulz 1959-1970 66 0 MM-hopea 1966
Bernd Schuster 1979-1984 21 4 EM-kulta 1980
Georg Schwarzenbeck 1971-1978 44 0 EM-kulta 1972, MM-kulta 1974
Uwe Seeler 1958-1970 72 43 MM-hopea 1966
Uli Stielike 1975-1984 42 3 EM-kulta 1980
Thomas Strunz 1990-1999 41 1 EM-kulta 1996
Fritz Szepan 1929-1939 34 8 MM-pronssi 1934
Olaf Thon 1984-1998 52 3 MM-kulta 1990
Hans Tilkowski 1957-1967 39 0 MM-hopea 1966
Toni Turek 1950-1954 20 0 MM-kulta 1954
Rudi Völler 1982-1994 90 47 MM-kulta 1990
Berti Vogts 1967-1978 96 1 EM-kulta 1972, MM-kulta 1974
Fritz Walter 1940-1958 61 33 MM-kulta 1954
Ottmar Walter 1950-1956 21 10 MM-kulta 1954
Wolfgang Weber 1964-1974 53 2 MM-hopea 1966
Herbert Wimmer 1968-1976 36 4 MM-kulta 1974
Christian Wörns 1992-2005 66 0 EM-hopea 1992
Christian Ziege 1993-2004 72 9 EM-kulta 1996

Vaikutus kulttuuriin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan maajoukkueen kannattajia Bochumissa vuonna 2006.

Toisen maailmansodan jälkeen kansallismielisyyden osoittaminen ei ole ollut yleisesti hyväksyttyä Saksassa. Saksan sodanjälkeisen maajoukkueen vihreä vieraspeliasu vaihdettiin syksyllä 2004 alkuperäiseen punaiseen ja Saksassa vuonna 2006 järjestetyt jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut toivat muutoksen. Ensimmäistä kertaa ennennäkemätön määrä saksalaisia kannatti joukkuettaan pitäen Saksan lippuja näkyvästi esillä esimerkiksi autoissa ja ikkunoissa.[8] Vuoden 2008 Euroopan-mestaruuskilpailujen aikana liput olivat jälleen esillä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]