1. FC Union Berlin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
1. FC Union Berlin
1. FC Union Berlin
Koko nimi 1. FC Union Berlin e. V.
Perustettu 20. tammikuuta 1966
Kotikenttä Stadion An der Alten Försterei
– Kapasiteetti 18 100
Puheenjohtaja Saksan lippu Dirk Zingler
Valmentaja Saksan lippu Uwe Neuhaus
Sarja 2. Bundesliiga
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Kotipeliasu
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Vieraspeliasu

1. FC Union Berlin (koko nimi: 1. Fußballclub Union Berlin e. V.) on vuonna 1966 perustettu berliiniläinen jalkapalloseura, joka pelaa tällä hetkellä 2. Bundesligassa. Seuran kotipaikka on Berliinissä Treptow-Köpenick ja se on samalla Berliinin toiseksi suurin jalkapalloseura.[1] Seura perustettiin vuonna 1966, mutta sen juuret ovat vuonna 1906 perustetussa FC Olympia Oberschöneweidessa. Joukkue on myös noussut eräänlaiseen kulttimaineeseen DDR-taustansa takia. Seuran parhaat DDR:n jälkeiset vuodet olivat 2001–2004, jolloin se pelasi 2. Bundesliigassa. Kaudeksi 2009–2010 seura palasi jälleen 2. Bundesligaan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1906–1949[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuran juuret ovat vuonna 1906 perustetussa SC Olympia 06 Oberschöneweidessa. Tämä seura otti nimekseen SC Union 06 Oberschöneweide vuonna 1910. Seura oli yksi Saksan parhaista seuroista sotien välisenä aikan ja sijoittui muun muassa toiseksi vuonna 1923, Hamburger SV:n voittaessa mestaruuden. Seuran sinisen värin takia joukkuetta kutsuttiin nimellä ”Schlosserjungs” (lukkoseppäpojat), koska työväestön yleisesti pukemien työvaatteiden väri oli sininen. Samoihin syihin pohjautuu seuran nimitys ”Eisern Union” (metalli unioni). Tämä on osasyy, minkä takia seuraa pidetään työväen joukkueena.

Kun natsi-Saksa perusti vuonna 1933 Gauliga-sarjan, meni SC Olympia 06 Oberschöneweide pelaamaan Gauliga Berlin-Brandenburgiin. Seura nousi ja laski monesti eri sarjojen välillä aina toisen maailmansodan loppuun saakka. Parhaimmillaan joukkue voitti Gauliga-liigan vuonna 1940. Kun toinen maailmansota päättyi, määräsivät liittoutuneet hajauttamaan kaikki yhdistykset. Tämän seurauksena aloitti uusi poliittisesti korrekti SG Oberschöneweide -seura, joka lähti pelaamaan kaupunkisarjaa vuonna 1945. Joukkue ei päässyt juuri perustettuun Berliinin Oberligaan, vaan pääsi sinne vasta vuonna 1947. Berliinin Cupin joukkue voitti vuosina 1947 ja 1948. Kaudella 1948–1949 nimi vaihdettiin SG Oberschöneweideen.

1949–1986[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylmän sodan jännitteiden takia Neuvostoliiton miehittäjät eivät antaneet seuralle lupaa matkustaa pelaamaan ulkomaille otteluita. Monet seuran pelaajat pakenivat kuitenkin Länsi-Saksaan, mikä tuotti osittaista pelaajapulaa. Länteen paenneet perustivat oman joukkueen nimeltä Sport-Club Union 06 Berlin ja idässä olijat jatkoivat nimellä Union Oberschöneweide. Lännessä perustettiin vielä kolmas seura nimeltä Berliner Ball-Club Südost. Pelaajien valumien länteen loppui Berliinin muurin rakentamisen jälkeen.

Union Oberschöneweide kävi vuosien saatossa monet nimet läpi. Vuonna 1951 nimi vaihdettiin BSG Motor Oberschöneweideen, vuonna 1955 SC Motor Berliniin, vuonna 1957 TSC Oberschöneweideen, vuonna 1963 vielä TSC Berliniin ja lopulta vuonna 1966 nimi vaihdetiin nykyisekseen eli 1. FC Union Berliniin. Nimen seurauksena joukkue voitti FDGB-Pokalin 1968. Ennen Saksan jälleenyhdistymistä joukkue oli lähellä voittaa FDGB-Pokalin toistamiseen, mutta joutui lopulta tyytymään kakkossijaan, kun Lokomotive Leipzig oli parempi vuoden 1986 kisassa.

1986–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksojen yhdistyminen oli joukkueelle taloudellisesti farssi. Seura olisi pelillisesti voinut nousta vuosina 1993–1994 2. Bundesliigaan, mutta taloudelliesti ei. Seuralla oli vuonna 1997 pahimmillaan 2,56 miljoonan euron velat, jotka vaikeuttivat liigalisenssin saantia. Vihdoin seuran onnistui nousta 2. Bundesliigaan vuonna 2001 voitettuaan Regionalliga Nordostin ja heti ensimmäisenä vuotena komea loppusijoitus joukkueen ollessa kuudes. Union Berlin pääsi myös UEFA Cupin toiselle kierrokselle vuonna 2002, jolloin voittivat avauskierroksella FC Hakan. Seura onnistui olemaan historiansa aikana 2. Bundesliigassa kaiken kaikkiaan kolme kautta ennen putoamistaan. Kaudeksi 2008–2009 joukkue nousi 3. Ligaan.

Stadion An der Alten Försterei
Kotiareena ennen restaurointia
2008 aloitettiin areenan restaurointi, jolla nostetaan areenan kapasiteetti 23 000:een

Stadion[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkue pelaa pelinsä Stadion An der Alten Förstereilla, joka on rakennettu 1920-luvulla. Stadion oli jo huonossa kunnossa, minkä takia se tarvitsi remontoinnin, jos seura haluaisi nousta 2. Bundesliigaan. Seuran fanit päättivätkin kunnostaa areenan, jotta nousu onnistuisi.[2] FC Union Berlin onkin avannut kotisivuilleen web-kameran, jolta voi seurata areenan kunnnostusta[3]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viime kaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Liiga sijoitus (joukkueiden lkm.)
1989–1990 DDR-Liga A 02 (18)
1990–1991 NOFV-Liga A 01 (16)
03 (04)
1991–1992 Oberliga Nordost Mitte 01 (20)
04 (04)
1992–1993 Oberliga Nordost Mitte 01 (17)
01 (03)*
1993–1994 Oberliga Nordost Mitte 01 (16)*
4 (05)
1994–1995 Regionalliga Nordost 3 (18)
1995–1996 Regionalliga Nordost 2 (18)
1996–1997 Regionalliga Nordost 5 (18)
1997–1998 Regionalliga Nordost 6 (18)
1998–1999 Regionalliga Nordost 06 (18)
1999–2000 Regionalliga Nordost 01 (18)
02 (03)
2000–2001 Regionalliga Nord 01 (18)
2001–2002 2. Bundesliga 06 (18)
2002–2003 2. Bundesliga 09 (18)
2003–2004 2. Bundesliga 17 (18)
2004–2005 Regionalliga Nord 19 (19)
2005–2006 Oberliga Nordost-Nord 01 (16)
2006–2007 Regionalliga Nord 12 (19)
2007–2008 Regionalliga Nord 04 (19)
2008–2009 3. Liga 01 (20)
2009–2010 2. Bundesliga

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkue 2010/11[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalivahdit
01 Saksan lippu Jan Glinker
13 Saksan lippu Christoph Haker
40 Saksan lippu Marcel Höttecke
Puolustajat
04 Algerian lippu Ahmed Reda Madouni
05 Saksan lippu Christian Stuff
06 Belgian lippu Bernd Rauw
07 Saksan lippu Patrick Kohlmann
14 Saksan lippu Paul Thomik
15 Saksan lippu Daniel Göhlert
18 Saksan lippu Maurice Trapp
20 Saksan lippu Jérôme Polenz
27 Saksan lippu Boné Uaferro
Keskikenttäpelaajat
02 Saksan lippu Christopher Quiring
03 Saksan lippu Dominic Peitz
08 Kongon tasavallan lippu Macchambes Younga-Mouhani
10 Alankomaiden lippu Santi Kolk
16 Saksan lippu Christoph Menz
17 Saksan lippu Torsten Mattuschka
19 Saksan lippu Chinedu Ede
23 Saksan lippu Björn Brunnemann
25 Saksan lippu Philip Malinowski
29 Saksan lippu Michael Parensen
Hyökkääjät
09 Kolumbian lippu John Jairo Mosquera
21 Saksan lippu Halil Savran
22 Algerian lippu Karim Benyamina
24 Saksan lippu Steven Skrzybski
26 Turkin lippu Kenan Sahin

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]