Stasi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ministerium für Staatssicherheitin eli Stasin tunnus.

Ministerium für Staatssicherheit, lyhennettynä MfS, kansanomaisesti Stasi, oli DDR:n valtiollinen turvallisuuselin 19501989. Se oli kymmenistä osastoista muodostunut organisaatio, jonka toiminta kattoi lähes kaiken mahdollisen DDR:n omien kansalaisten valvonnasta ulkomaanvakoiluun, vastavakoiluun ja radiotiedusteluun. Stasi toimi läheisessä yhteistyössä Neuvostoliiton turvallisuuspalvelun KGB:n kanssa.

DDR:n asukaslukuun (noin 16 miljoonaa) suhteutettuna Stasi oli maailman suurin salainen poliisi. Sen palveluksessa oli DDR:n loppuvaiheessa noin 91 000 päätoimista työntekijää ja 300 000 epävirallista työntekijää (IM, Inoffizieller Mitarbeiter).

Johtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Wilhelm Zaisser (1950–1953)
  2. Ernst Wollweber (1953–1957)
  3. Erich Mielke (1957–1989)
Stasin ja Puna-armeijan vankilan pieni selli (Gedenkstätte Berlin-Hohenschönhausen)

Kuuluisia Stasi-henkilöitä myös ulkomaanvakoiluosasto HVA:n (Hauptverwaltung Aufklärung) johtaja Markus Wolf ja ns. kanslerivakooja Günter Guillaume.

Stasin jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraajaorganisaatio Amt für Nationale Sicherheit (AfNS)1989–1990. Stasin päämaja oli Itä-Berliinissä Normannenstrassella. Stasin jälkeenjääneitä papereita hallinnoi Saksassa BStU-niminen viranomainen.

Vaikka Stasin arkistot osin tuhoutuivatkin Itä-Saksan romahtaessa vuonna 1989, onnistui Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu hankkimaan Stasin ulkomaanvakoiluosaston arkistoista kriisitilannetta varten tehdyn kopion toisesta Itä-Euroopan maasta niin sanotussa Rosewood-operaatiossa (Rosenholz).[1][2][3]

Stasin arkistojen paljastukset ovat eri maissa herättäneet huomiota. Suomessa ovat julkisuudessa olleet Tiitisen lista ja eräät yksittäiset henkilöt.

Ruotsissa ilmeni vuonna 2011, että kirkkoherra, uskonnonhistorian professori Aleksander Radler paljastui Stasin ilmiantajaksi. Itävaltalaissyntyisen papin 25 vuotta jatkuneen toiminnan vahvisti Ruotsin kirkko elokuussa 2012. Radler on Dagen-lehden haastattelussa myöntänyt toimintansa.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stasin käyttämä kamera, joka kykeni ottamaan kuvan 1cm reiästä päästämättä ääntä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Luettelon kohta

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Stasi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]