Tiitisen lista

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tiitisen lista on suojelupoliisin vuonna 1990 saama nimilista henkilöistä, joiden epäillään olleen yhteydessä Suomessa toimineeseen Itä-Saksan turvallisuuspalvelu Stasin edustajaan. Lista saatiin Länsi-Saksan turvallisuuspalvelu Bundesnachrichtendienstilta (BND) ja se sisältää lyhyen johdanto-osan sekä luettelon 18 suomalaisesta henkilöstä.[1][2] Tiitisen lista sai julkisuudessa nimensä suojelupoliisin silloisen päällikön Seppo Tiitisen mukaan.[1] Asiakirja eroaa ns. Rosenholz-aineistosta, sillä Tiitisen listassa ei ole kyse vakoojiksi värvätyistä ihmisistä.[3]

Listalla mainittuja henkilöitä kohtaan ei ole tehty esitutkintaa eikä heidän mahdollisesta vakoilutyöstään ole näyttöä.[4] Tiitisen lista antaa sitä tutkineiden tahojen mukaan (mm. BND[4] ja Supo[4] ja Helsingin Sanomien saamien tietojen mukaan[4]) hieman suuntaa siitä, kenestä Itä-Saksan tiedustelupalvelu Stasi oli kiinnostunut, ei siitä, ketkä heille vakoilivat.[4] Supon mukaan listalla on vain epämääräistä vihjetietoa.[5] Lista tulee julkiseksi viimeistään 2050. Kuitenkin riippumattomat ja puolueettomat tutkijat pääsevät mahdollisesti tutustumaan aineistoon 2015.[6]

Tiitisen listan historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka Stasin arkistot osittain tuhottiinkin Itä-Saksan romahtaessa vuonna 1989, onnistui Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu hankkimaan Stasin ulkomaantiedustelupalvelun (Hauptverwaltung Aufklärung, HVA) arkistoista kriisitilannetta varten tehdyn kopion toisesta Itä-Euroopan maasta niin sanotussa Rosewood-operaatiossa (saks. Rosenholz).[7][8]

Seppo Tiitisen mukaan Supo sai listan Länsi-Saksan tiedustelupalvelun BND:n Helsingin aseman päälliköltä kevätkesällä 1990. BND:n Helsingin päällikkö epäili listan koostuneen "entisen MfS-residentin kontakteista Helsingissä." MfS tarkoittaa Stasia ja residentti päällikköä. On oletettu, että Saksojen yhdistymisen jälkeen Itä-Saksan oli suostuttava tiedonluovutuksiin.[9] Vuonna 1990 Suomen presidentti Mauno Koivisto päätti Supon silloisen päällikön Seppo Tiitisen esityksestä, ettei lista anna aihetta lisätutkimuksiin ja lista arkistoitiin Supon kassakaappiin.[10][5]

Oikeuskansleri Paavo Nikulan mukaan Tiitinen ei toiminut väärin jättäessään käynnistämättä esitutkintaa listan perusteella.[11] Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan suojelupoliisin päätös salata Tiitisen lista on Suomen lain mukainen.[12] Myös Helsingin käräjäoikeus päätyi samaan lopputulokseen päätöksessään 25. huhtikuuta 2007.[13]

Helsingin hallinto-oikeuden 24.6.2008 tekemän päätöksen mukaan Supon on annettava lista sitä pyytäneelle toimittajalle. Nelosen uutisten toimittaja Susanna Reinbothin mielestä tilanne oli vuoden 2003 päätöksen jälkeen oleellisesti muuttunut.[14] Poliisiylijohtaja Mikko Paatero toivoi, että suojelupoliisi valittaisi oikeuden päätöksestä,[15] minkä suojelupoliisi tekikin Paateron lausunnon jälkeen ennen valitusajan umpeen kulumista 24.7.2008.[16] Toukokuussa 2010 Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen suojelupoliisin valitukseen. Suojelupoliisin päätös olla antamatta asiakirjasta tietoa pysytettiin ja hallinto-oikeuden päätös kumottiin. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan ei ollut ilmeistä, että tiedon antaminen asiakirjasta ei vaaranna valtion turvallisuutta.[17]

Julkinen keskustelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lista nousi julkisuuteen ensimmäisen kerran lokakuussa 2002, jolloin Helsingin Sanomat uutisoi Seppo Tiitisen esittäneen 20 nimeä koskeneen listan Mauno Koivistolle, joka päätti salata sen ja arkistoida aineiston Supon kassakaappiin "Ei aiheuta toimenpiteitä" -kommentilla varustettuna.[18]

Uudelleen lista nousi julkisuuteen Alpo Rusia ja hänen veljeään Jukka Rusia vastaan kohdistettujen vakoiluepäilyjen yhteydessä. Alpo Rusi vaati julki Tiitisen listaa oikeudenkäynnissä, jossa hän peräsi vahingonkorvauksia valtiolta Supon toimista häntä koskevien vakoiluepäilyjen tutkinnassa.[19] Supon apulaispäällikkö Hannu Moilasen mukaan Rusi-tutkinta ei pohjautunut Tiitisen listaan[20]

Suojelupoliisin toiminta Rusi-jutussa herätti arvostelua. VTT Jukka Tarkka ihmetteli, miksi Supo keskittyi vain Rusien tutkintaan ja jätti muut vuodot tutkimatta[21] Rusi itse yhdessä Olli Rehnin kanssa kirjoitti teoksen Kylmä tasavalta, jossa kritisoi Supoa ja muun muassa epäilivät esitutkinan hitauden johtuneen poliittisista vaikutteista ja estäneen Rusin eduskuntavaaliehdokkuuden. Kirjassa he ihmettelevät, miksei Tiitisen listaa tutkittu ja esittävät, että listan esitutkinta oli johtanut hallituksen kaatumiseen.[22] Suojelupoliisi oli ilmoittanut vuoden 2003 alussa ulkoasiainvaliokunnan kyselyyn, että oli tarkistanut listan.[23]

Kesällä ja alkusyksystä 2007 Tiitisen listan ja muun Stasi-aineiston julkistamisesta käytiin Suomessa laajalti julkista keskustelua. Painostuksesta huolimatta Supo päätti pysyä aikaisemmassa kannassaan ja pitää aineiston salattuna. Supo perusteli salassapitoa sillä, ettei se halua vaarantaa yksityishenkilöiden oikeusturvaa ja että tiedot on saatu ulkomaiselta tiedustelupalvelulta vain ja ainoastaan Supon sisäiseen käyttöön. Tiitisen listaa on halunnut syksyllä 2007 julki muun muassa presidentit Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari, Seppo Tiitinen ja eduskuntaryhmien puheenjohtajat. Vielä marraskuussa 2003 Koivisto ei pitänyt listan julkistamista kannatettavana. Supon apulaispäällikkö Hannu Moilasen mukaan salauspäätös on lopullinen.[24][25][26][27][28]

Helsingin Sanomien mukaan listalla olevat nimet eivät esiinny ns. Rosenholz-aineistossa, joten sen todistusarvo on vähäinen. Stasin upseerit työskentelivät Suomessa monenlaisten diplomaattisten peitevirkojen suojassa. Onkin todennäköistä, että moni Tiitisen listalle päätynyt piti poliittisia tai kulttuurisia suhteita täysin lailliseen tapaan johonkin DDR:n diplomaattiin. Mikäli joku Tiitisen listan henkilöistä olisi ryhtynyt vakoilemaan hänet olisi merkitty Rosenholz-aineiston henkilökorttiin tai peräti operaatiokorttiin.[4]

Listan henkilöitä on yritetty arvata. Kansanedustaja Neittaanmäki siteerasi kirjallisessa kysymyksessään vuonna 2003 Espanjan Sanomien kesänumeroa 2003, jossa päätoimittaja Arto Ryynänen ilmoitti "listan nähneen lähteensä" perusteella neljä nimeä listalta. Sisäministeri Kari Rajamäen vastauksen mukaan nimet eivät ole listalla.[29][30]

Myös listan merkittävyydestä on kiistelty. Korkeimman hallinto-oikeuden ja suojelupoliisin mukaan listan julkistaminen saattaisi vaarantaa valtion turvallisuuden.[31] Ilkka Kanerva (kok) ei usko listan sisältävän suuria yllätyksiä. Kanervan mielestä "Tiitisen listan kohtalo pitää jättää oikeuden päätettäväksi, sillä poliitikot ovat jäävejä sitä päätöstä tekemään".[32] Tiitisen mukaan listalla ei ollut merkittävissä asemissa olevia henkilöitä.[33] Entinen poliisiylijohtaja Reijo Naulapää ei kommentoinut Tiitisen listaa, vaikka oli nähnyt sen Jukka ja Alpo Rusiin liittyvän tutkinnan yhteydessä.[34]

Syyskuun alussa 2007 Tiitisen listan julkistamista kannatti Nelosen kyselyssä 167:stä kansanedustajasta 106. Kansanedustajista 27 vastusti julkistamista. Lähes joka viides ei halunnut ilmaista kantaansa asiaan. Vähiten listan julkistaminen sai kannatusta SDP:n kansanedustajien keskuudessa.[35]

Oikeustoimittajat ry myönsi 2007 suojelupoliisille Sumuverho-palkinnon mm. Tiitisen listan salaamisesta.[36]

24.10.2010 Iltalehti uutisoi että Wikileaksillä on hallussaan kahdeksan dokumenttia, joiden väitetään olevan Tiitisen lista.[37]

Käsitteistöä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ministerium für Staatssicherheitin eli Stasin tunnus.

Itä-Saksan tiedustelupalvelun arkistoaineistosta ja sen osista käytetyt suomenkieliset nimitykset ovat vakiintumattomia ja osin ristiriitaisia.

Sisäministeriön tarkastuskertomuksen selitykset Stasi-termeille:[38]

  • Stasi-aineistolla tarkoitetaan entisen Itä-Saksan turvallisuusministeriötä (Ministerium für Staatssicherheit) koskevaa tiedustelutietoa ja asiakirjoja.
  • Rosenholz-aineisto. Stasin tiedottaja- ja yhteyshenkilökortisto, jonka Yhdysvaltain CIA sai Rosenholz-nimisessä operaatiossa ennen Itä-Saksan romahtamista. Alkuperäinen aineisto on mikrofilmille siirrettyjä valokuvia Stasin asiakirjoista ja korteista. CIA toimitti Saksaan 381 CD-levyn laajuisen kopion Itä-Saksan tiedustelupalvelulta viemästään tiedusteluaineistosta.
  • Tiitisen lista on suojelupoliisin aikanaan saamaa tiedustelutietoa. Tiitisen lista sisältää pelkkiä nimiä suomalaisista henkilöistä, joihin Stasin Helsingin edustaja piti yhteyttä.
    Tiitisen listalla ei Helsingin Sanomien tietojen mukaan ole merkittäviä poliitikkoja tai päättäjiä. Tiitisen listalla olevat nimet eivät lehden mukaan esiinny ns. Rosenholz-aineistossa eivätkä he myöskään olleet tekemisissä Stasin kanssa. Jos Tiitisen listalla oleva henkilö olisi vastannut Stasin uteluihin myönteisesti, lehti arvelee, että hänet olisi otettu pois Tiitisen listalta ja siirretty Rosenholz-aineiston henkilö- tai tapauksesta riippuen jopa operaatiokorttiin.[39]
  • Rusi-lista on Alpo Rusin kokoama lista henkilöistä, joilla Rusin mukaan oli jatkuva yhteys Itä-Saksan edustustoon Helsingissä 1969–1977. Rusi julkaisi käyttämänsä arkistolähteet syksyllä 2007 ilmestyneessä kirjassaan. Alpo Rusi ilmoitti 7. maaliskuuta 2007 kertovansa kirjassaan Vasemmalta ohi – kamppailu Suomen ulkopoliittisesta johtajuudesta rautaesiripun varjossa 1945-1990 oman epäilynsä siitä, keitä on Tiitisen listalla.[40][41] Rusin lista sisältää 12 nimeä.
  • F-16-kortisto sisältää Stasia kiinnostaneiden henkilöiden oikean ja mahdollisen peitenimen. Korteista vain 2–5 prosenttia kuului henkilöille, joista oli tullut Stasin kontakti, avustaja tai värvätty vakooja.[42] F-22-kortisto on erillinen, jossa on tiedusteluoperaatoiden yksityiskohtia.
  • Sira-rekisteri on salakielinen aineisto, jota Itä-Saksan ulkomaantiedustelu HVA hankki. Salaus pystyttiin purkamaan 1990-luvun lopulla, jolloin saatiin käsitys Suomea koskeneesta Stasin toiminnasta. Siitä ilmenee yksittäisten tiedusteluoperaatioiden koodi- ja peitenimet ja kuvaus aineiston sisällöstä.

Suomen ulkopoliittinen johto linjasi Stasi-aineiston tiedot julkisiksi keväällä 2000. Lipposen II:n hallituksen avoimuuslinjauksen hyväksyi presidentti Tarja Halonen.[43] Alma Median kesällä 2007 teettämän mielipidekyselyn mukaan vajaa kolmannes suomalaisista haluaisi suomettumisen ajan poliitikkojen tekemisten tarkempaa tutkimista, kun taas 51% ei pidä sitä tarpeellisena. Tutkimusta varten haastateltiin puhelimitse 1001 15–79-vuotiasta suomalaista.[44] Alma Median Helsingin toimitus kysyi heinäkuussa 2007 joidenkin entisten ministerien ja muiden johtavien poliitikkojen kantoja Stasi-kysymykseen. Sauli Niinistö, Johannes Koskinen, Suvi-Anne Siimes, Kimmo Sasi, Ben Zyskowicz, Esko Aho, Päivi Räsänen, Heidi Hautala, Eero Heinäluoma ja Tuija Brax kannattavat avoimuuden linjaa. Alma Median Helsingin toimituksen hallituslähteiden mukaan ministereitä oli neuvottu olemaan vastaamatta galluppeihin. Kyselyyn vastasi vain kaksi ministeriä kahdestakymmenestä.[45]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Helsingin Sanomat: Tiitisen listan 18 vuotta
  2. YLE: KHO: Tiitisen lista pysyy salaisena
  3. Helsingin Sanomat: Nimilista levännyt Supon kassakaapissa kauan
  4. a b c d e f Lähde viittaa koko kappaleeseen
  5. a b Yle.fi 22.1.2003: Koivistolta tiukka ei Stasi-komitealle
  6. Helsingin Sanomat: Tiitisen lista julki viimeistään 2050
  7. Kenraalieversti Markus Wolf: Ten Years of German Unification
  8. Matthias Fuchs Open Source-Intelligence and the Internet
  9. Seppo Tiitisen selvitys oikeuskanslerille (pdf) 24.6.2008, Iltasanomat: Tästä on kyse Tiitisen listassa
  10. Iltalehti 6.9.2007: Supo pitää Tiitisen listan visusti kassakaapissaan
  11. Yle.fi 16.10.2003 Nikula: Tiitinen ei toiminut väärin
  12. Mtv3.fi 23.3.2007 Valtio haluaa salata Stasi-listat
  13. Iltasanomat.fi 25.4.2007 Stasi-listat pysyvät salassa
  14. Jouni Mölsä: Supo ei julkaise Tiitisen listaa vieläkään. Helsingin Sanomat. Www.hs.fi 24.6.2008. Viitattu 24.6.2008.
  15. Yle: Paatero toivoo Tiitisen listan käsittelyä KHO:ssa. Yle uutiset 14.7.2008. Viitattu 13.9.2008.
  16. Yle: Supo jätti valituksen Tiitisen listan julkisuudesta. Yle uutiset 24.7.2008. Viitattu 13.9.2008.
  17. KHO:2010:31 [1]
  18. Jaakko Hautamäki: Seppo Tiitinen pani Stasi-listansa Supon kassakaappiin, Helsingin Sanomat 10.10.2002
  19. HS 23.3.2007 Valtio vastustaa Stasi-listojen julkistamista
  20. Tuomo Pietiläinen: Supon mukaan "Tiitisen lista" on vain epämääräistä vihjetietoa, Helsingin Sanomat 9.11.2002
  21. Yle: Tarkka ihmettelee Supon toimia 6.6.2003, viitattu 10.9.2007
  22. Yle Alpo Rusi kritisoi ankarasti Supoa 15.9.2003, viitattu 10.9.2007
  23. YLE 31.1. 2003 Supoa on kuultu ns. Stasi-listasta
  24. MTV3.fi: Supo: Tiitisen listaa ei julkisteta 6.9.2007, viitattu 8.9.2007
  25. YLE.fi Tiitisen listaa ei julkisteta 6.9.2007, viitattu 8.9.2007
  26. Tuomo Pietiläinen: Supo ei julkista Tiitisen listaa HS.fi 6.9.2007, viitattu 8.9.2007
  27. Iltasanomat.fi: Ahtisaari julkistaisi Tiitisen listan 8.9.2007, viitattu 8.9.2007
  28. Yle.fi: Presidentti Koivisto ei julkaisisi Stasi-listoja, 24.11.2003, viitattu 8.9.2007
  29. Sataseutu 24.9.2003 Keskustelu Stasi-listoista ei ota laantuakseen
  30. KK 118/2003 Stasi-listojen sisältö
  31. Yle.fi 7.11.2003 KHO: Tiitisen listaa ei tarvitse julkistaa
  32. Hs.fi 26.4.2007 Kanerva ei usko Stasi-listojen paljastavan suuria
  33. YLE 25.1.2003: Tiitinen: Stasi-listassa ei merkittäviä nimiä
  34. Seppo Kuisma: Rusi aikoo julkistaa oman Tiitisen listansa. Suomenmaa 6.3.2007
  35. Ilta-Sanomat: Kansanedustajat: Tiitisen lista julki 11.9.2007. Viitattu 11.9.2007.
  36. http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/rikos/2007/12/590485
  37. Aula, Leena Maria: [http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010102412575722_uu.shtml WikiLeaksin Julian Assange Iltalehdelle: "Tutkimme Tiitisen listaa"] Iltalehti. 24.10.2010. Viitattu 25.10.2010.
  38. HS: Stasi-termit, lyhyt oppimäärä 24.8.2007, viitattu 8.9.2007
  39. Helsingin Sanomat, Perjantai 7. syyskuuta 2007, Kotimaa, A4. Supo ei julkista Tiitisen listaa
  40. Aamulehti: Oikeuden eteen tuotiin nyt Rusin lista Stasi-kontakteista
  41. Alpo Rusi: "Suomi salailee lähimenneisyyttään", Helsingin Sanomat 22.4.2007
  42. Alpo Rusi: "Suomi salailee lähimenneisyyttään", HS 22.4.2007 osastolla Sunnuntai
  43. YLE: Hautala: Stasi-vakoilutietojen avoimuudelle ei estettä. 30.10.2008 Yle.fi. Viitattu 8.10.2011.
  44. HS: Stasi-kiistat eivät kiinnosta suomalaisia 7.7.2007, viitattu 8.9.2007
  45. Aamulehti 23.7.2007, sivu A7

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rusi, Alpo: Tiitisen lista. Stasin vakoilu Suomessa 1960–1989. Helsinki: Gummerus, 2011. ISBN 978-951-208-607-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]